Ihanteellisessa ryhmässä on yleensä kahdeksasta kymmeneen osallistujaa. Jos osallistujamäärä on tätä suurempi, osa jäsenistä on taipuvaisia olemaan passiivisia kuuntelijoita ja välttämään osallistumista. Vastaavasti, jos osallistujien määrä on alle kuusi, keskustelu kärsii mielipiteiden moninaisuuden puutteesta. Keskustelulle varattu aika on yleensä kaksikymmentä kolmekymmentä minuuttia.
Tapauksissa, joissa ryhmäkeskustelun tavoitteena on opettaminen ja oppiminen tai kun ryhmäkeskustelun aihe on harvinainen tai vaikea , ryhmäkeskustelu voidaan käydä ryhmänohjaajan tai fasilitaattorin johdolla. Ryhmän fasilitaattori ilmoittaa aiheen ja pitää lyhyen alustuksen. Hän voi esittää alustavia perusteluja keskustelun aloittamiseksi. Ryhmänohjaajalta odotetaan tiettyä asiantuntemusta. Hänen vastuullaan on yleensä keskustelun päättäminen ja yhteenveto.
Ryhmäkeskustelu voidaan järjestää kahdella tavalla. Toisessa tapauksessa aihe annetaan ehdokkaille hyvissä ajoin etukäteen ja osallistujien odotetaan tulevan valmistautuneina keskusteluun. Toisessa tapauksessa aihe kerrotaan osallistujille heidän kokoontumisensa jälkeen, ja heille annetaan noin kymmenen minuuttia aikaa miettiä sitä
Ryhmäkeskustelun tyypit
Luokittelemme ryhmäkeskustelut seuraavin perustein:
- Käyttäytymismenetelmä
- Aiheen luonne
Käyttäytymismenetelmän perusteella
Käyttäytymismenetelmän perusteella ryhmäkeskustelut voidaan luokitella edelleen seuraaviin:
(i) Strukturoitu ryhmäkeskustelu: Tämäntyyppisessä ryhmäkeskustelussa aihe annetaan osallistujille valitsijoiden toimesta ja keskustelun loppuunsaattamiseen varataan aikaa. Tämä on yleisimmin käytetty ryhmäkeskustelutekniikka.
(ii) Strukturoimaton ryhmäkeskustelu: Strukturoimattomassa ryhmäkeskustelussa, toisin kuin strukturoidussa ryhmäkeskustelussa, ehdokkaat päättävät itse aiheen yhteisymmärryksessä. Tätä muodollista ryhmäkeskustelumenetelmää käytetään harvoin.
(iii) Roolileikki: Tämäntyyppisessä ryhmäkeskustelussa ehdokkaille annetaan tietyntyyppisiä rooleja, joita heidän on esitettävä tietyn tilanteen taustalla. Osallistujien on roolinsa puitteissa ratkaistava heille annettuun tilanteeseen liittyvät ongelmat.
(iv) Ryhmäkeskustelu nimetyn johtajan kanssa: Yleensä ketään ei nimitetä ryhmäkeskustelun johtajaksi, ja kaikkia osallistujia kohdellaan tasavertaisina. Mutta tämäntyyppisessä ryhmäkeskustelussa nimetään henkilö ryhmän fasilitaattoriksi tai johtajaksi. Hän voi tehdä yhteenvedon keskustelusta tai käsitellyistä ratkaisuista ryhmäkeskustelun lopussa. Joskus johtajan nimeävät ryhmän jäsenet itse.
Osaiheen luonteen perusteella
Ryhmäkeskustelut voidaan luokitella myös sen perusteella, mikä aihe on varattu keskusteluun osallistujille. Aiheita on kolmenlaisia – kiistanalaisia aiheita, abstrakteja aiheita ja tapaustutkimusaiheita.
(i) Kiistanalaiset aiheet: Nämä ovat aiheita, jotka ovat kiistanalaisia ja joilla on potentiaalia synnyttää väittelyä. Tällaiset aiheet tekevät keskustelusta yleensä vilkasta, kun argumentteja ja vasta-argumentteja esitetään. Tämä antaa arvioijille enemmän mahdollisuuksia arvioida kokelaita.
Esimerkkejä tällaisista aiheista ovat: ”Pitäisikö koejärjestelmä romuttaa?” tai ”Kuinka eettistä kloonaus on?”.
(ii) Abstraktit aiheet: Yhä useammin annetaan abstrakteja aiheita, eli aiheita, jotka ovat epämääräisiä tai epäselviä. Näiden aiheiden avulla arvioijat voivat arvioida kokelaiden luovaa kykyä. Jokaisella ehdokkaalla voi olla oma tulkintansa aiheesta. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi ”Nolla” ja ”Yksi ja yksi tekee yksitoista”.
(iii) Tapaustutkimuksen aiheet: Tässä osallistujille tarjotaan tilanne, joka voi kuvata organisaation tai johtajien kohtaamaa ongelmaa. Osallistujien on analysoitava tilanne ja mietittävä erilaisia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Tällaisessa ryhmäkeskustelussa testataan kokelaan kykyä miettiä ratkaisuja pitäen mielessä tilannetekijät ja rajoitteet.
Ryhmäkeskusteluissa menestymisen tärkeät osatekijät
Ryhmäkeskusteluissa menestyminen edellyttää tiettyjä tärkeitä piirteitä. Näitä ovat:
(i) Positiivinen persoonallisuus: Ryhmäkeskustelut ovat tehokas keino arvioida hakijan yleistä persoonallisuutta. Persoonallisuuteen ei kuulu vain henkilön ulkoinen olemus, vaan myös hänen luonteenpiirteensä. Ryhmäkeskusteluissa arvioidaan siis pukeutumistyyliä, puhetyyliä, asennetta muita kohtaan, esitystapaa ja niin edelleen. Kahdeksankymmentäviidenkymmenenviiden kolmenkymmenen minuutin aikana hakijan on luotava arvioijiin myönteinen vaikutelma. Miellyttävä persoonallisuus tekee myönteisen vaikutelman ja antaa etulyöntiaseman muihin nähden.
(ii) Viestintätaidot: Avain tehokkaaseen ryhmäkeskusteluun on kyky kommunikoida tehokkaasti sekä verbaalisten että nonverbaalisten taitojen avulla. Ajatukset ja mielipiteet on ilmaistava loogisesti ja selkeästi. Loistavista ideoista ja vankasta tiedosta on vain vähän hyötyä, ellei niitä ilmaista asianmukaisesti. Tarvitaan hyviä puhetaitoja ja vankkaa sanavarastoa. Sen lisäksi, että on oltava hyvä puhuja, on oltava myös hyvä kuuntelija, koska ryhmäkeskusteluissa on puhuttava pitäen mielessä, mitä muut ovat sanoneet tai sanovat.
(iii) Hyvä tietämys ja tietoisuuden taso: Osallistujien tietämys ja yleinen tietoisuus on toinen tärkeä osatekijä onnistuneen ryhmäkeskustelun kannalta. Osallistujalla on oltava omaperäisiä ajatuksia, eli hänellä on oltava oma näkemyksensä ja huomattavan syvällinen tietämys. Tietojen ja ideoiden puute voi johtaa toistoon ja yksitoikkoisuuteen. Tämä ei ole toivottavaa ja voi kääntyä menestystä vastaan.
(iv) Kyky koordinoida: Osallistujan kyky koordinoida ryhmää ja työskennellä sopusoinnussa muiden kanssa on toinen ryhmäkeskustelujen onnistumisen osatekijä. Yhteistyö ja myönteinen panos keskusteluun ovat elintärkeitä. Osallistujan on osoitettava kykyä ottaa keskustelu haltuunsa ilman, että hän toimii hallitsevasti.
Kuva: ILRI
- Tekijä
- Uudemmat viestit
- Kuinka Dave Woodward auttoi ClickFunnelsia skaalautumaan 1 miljoonalla dollarilla kolmessa vuodessa – 26. helmikuuta, 2021
- Tietoa Ripple Exchange & -kaupankäynnistä – 17. tammikuuta 2021
- ERP – pääkirjanpidon ja kirjanpidon hallinta ERP:ssä – 19. joulukuuta 2020