Toimittaja

Koronavirustauti 2019 (COVID-19) on pyyhkäissyt maailmaa ja uhannut vakavasti kansanterveyttä. Luimme suurella mielenkiinnolla tutkimuksia, joissa keskityttiin COVID-191:n aiheuttamiin vatsakipuihin ja haimavaurioihin, 2. Kliinisen kokemuksemme mukaan suurella osalla COVID-19:ksi vahvistetuista potilaista esiintyy ruoansulatuskanavan oireita yhdessä hengitystieoireiden kanssa tai ennen niitä, jotka on vaikeampi tunnistaa.

Katsoimme kattavasti läpi COVID-19-potilaiden ruoansulatuskanavan oireita koskevat tutkimukset 1. joulukuuta 2019 ja 20. huhtikuuta 2020 välisenä aikana. Mukaan otettiin yhteensä 25 210 potilasta. Mediaani-ikä (IQR) oli 45-2(36-6-55-7) vuotta. Potilaista 43-4 % oli miehiä. Seitsemänkymmentäviisi (81 %) tutkimusta oli Kiinasta, kahdeksantoista (19 %) tutkimusta oli muista maista. Kiinassa tehdyistä tutkimuksista 29 (39 %) oli peräisin Hubein maakunnasta. Aikuispotilaita koskevia tutkimuksia oli 72, raskaana olevia naisia koskevia 7 ja lapsipotilaita koskevia 14.

Kaikkien ruoansulatuskanavan oireiden esiintyvyys oli 18-6 % (95 % CI: 15-7 %-21-6 %). Kuten kuvasta 1 käy ilmi, anoreksia (26-1 %, 95 % CI: 17-6 %-34-5 %) ja ripuli (13-5 %, 95 % CI: 10-8 %-16-1 %) olivat yleisimmät ruoansulatuskanavan oireet, joita seurasivat pahoinvointi ja oksentelu (9-4 %, 95 % CI: 5-8 %-13-1 %), pahoinvointi (7-5 %, 95 % CI: 5-0 %-10-0 %) ja oksentelu (6-0 %, 95 % CI: 4-4 %-7-6 %). Vatsakipu oli suhteellisen harvinaista (5-7 %, 95 % CI: 3-2 %-8-1 %). Kiinassa pahoinvoinnin, oksentelun ja ripulin esiintyvyys oli huomattavasti suurempi Hubein maakunnassa asuvilla potilailla kuin Hubein ulkopuolella. Ripulin ja vatsakivun esiintyvyys oli huomattavasti vähäisempää Kiinasta tulevilla potilailla kuin muista maista tulevilla potilailla. Vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu olivat yleisempiä lapsipotilailla kuin aikuisilla, mutta merkittävää tilastollista eroa ei ollut. Ripulin esiintyvyys oli suurempi aikuisilla kuin lapsipotilailla ja raskaana olevilla naisilla, mutta merkittävää eroa ei ollut.

Kaikki ruoansulatuskanavan oireet korreloivat vaikeamman taudinkulun ja suuremman tehohoitoyksikköön (ICU) joutumisen osuuden kanssa. Kaikkien ruoansulatuskanavan oireiden yhdistetty esiintyvyys oli suurempi COVID-19-potilailla, joilla oli vaikea tauti, kuin potilailla, joilla ei ollut vaikea tauti (24-41 % vs. 16-31 %, P < 0-001). Teho-osastolle pääsyn osuus potilailla, joilla oli kaikki ruoansulatuskanavan oireet, oli 9-81 % ja 6-70 %, ja ero oli merkitsevä (P = 0-008). Potilailla, joilla oli ruoansulatuskanavan oireita, oli pienempi osuus mekaaniseen ventilaatioon ja kuolemaan. Naispotilaat ja iäkkäät potilaat kärsivät helpommin ruoansulatuskanavan vammoista.

Angiotensiiniä konvertoivan entsyymin 2 (ACE2) reseptori on SARS-CoV-2:n kannalta kriittinen solureseptori, jonka avulla SARS-CoV-2 tunkeutuu isäntäsoluihin. SARS-CoV-2 tunkeutuu suoraan ruoansulatuskanavaan sitoutumalla ACE2-reseptoreihin mahalaukun, pohjukaissuolen ja peräsuolen epiteelisolujen rauhassoluissa sekä ohutsuolen enterosyyteissä3. Lisäksi SARS-CoV-2-tartunnan jälkeen suolisto-keuhko-akseli sekä suolistomikrobiston ja pro-inflammatoristen sytokiinien välinen vuorovaikutus voivat myös johtaa ruoansulatuskanavan vaurioitumiseen4. Useimpia potilaita hoidettiin kuitenkin antibiooteilla (abidoli, ribaviriini) ja steroideihin kuulumattomilla tulehduskipulääkkeillä (NSAID-lääkkeet), joten lääkkeisiin liittyvät ruoansulatuskanavan oireet olisi erotettava toisistaan5.

Gastrointestinaaliset oireet ovat yleisiä COVID-19:n kliinisiä ilmenemismuotoja. Leikkauspotilaita vastaanotettaessa lääkäreiden tulisi tiedustella yksityiskohtaisesti, valittavatko potilaat ruoansulatuskanavan vaivoja, tunnistaa COVID-19 ajoissa ja vähentää infektioriskiä leikkauksen aikana.