Tohtori Elizabeth Klodas

Triglyseridit ovat erilaisia. Ne eivät ole niinkään kolesterolihiukkasia kuin tehokkaita rasvan kuljettajia – vain noin 20 % TG-hiukkasesta koostuu kolesterolista. Jos muistat edellisestä blogista, normaalit TG-pitoisuudet jäävät alle 150 mg/dl, mutta asteikko, jolla niitä mitataan, on melko laaja (kokemukseni mukaan 27 mg/dl:n ja yli 3000 mg/dl:n välillä).

TG:t eivät yksinään ole kovin merkittäviä sydäntautiriskin kannalta. Pikemminkin ne ovat merkittävämpiä riippuen siitä, missä seurassa ne ovat ja ovatko ne kovin korkeita. Erittäin korkeat TG:t – yli 500 ja erityisesti yli 1000 mg/dl ovat tyypillisesti geneettisesti johtuvia ja liittyvät lisääntyneeseen haimatulehduksen (haimatulehdus) riskiin. Tämä on erittäin kivulias tila, joka voi johtaa elimen arpeutumiseen. Siksi potilaille, joilla on erittäin korkea triglyseridipitoisuus, voidaan määrätä lääkitys TG-pitoisuuden alentamiseksi, ei niinkään sydänsairauksien kuin haimatulehduksen ehkäisemiseksi.

Alle 500 mg/dl:n TG-pitoisuudet riippuvat enemmän elämäntavoista ja niiden merkitys riippuu enemmän seurasta. Yleensä TG-tasoilla on taipumus peilata HDL-tasoja päinvastaiseen suuntaan – potilailla, joilla on matalat HDL-tasot, on yleensä korkeat TG-tasot, kun taas potilailla, joilla on korkeat HDL-tasot, on yleensä matalat TG-tasot (ilmeisesti suositeltava tilanne). Alhaisen HDL:n ja korkean TG:n yhdistelmä on erityisen huolestuttava profiili, siihen liittyy yhtä suuri sydäntautiriski kuin korkeaan LDL:ään, ja sillä on jopa oma nimensä – ”metabolinen oireyhtymä”.

OK, siinä olivat huonot uutiset – hyvät uutiset ovat se, että kohonneet triglyseridit ja jopa metabolisen oireyhtymän kuvio ovat erityisen herkkiä elintapamuutoksille. Painonpudotus, ruokavalion muuttaminen ja liikunta voivat KOKONAISESTI NORMAALISOIDA triglyseriditasot ja jopa poistaa metabolisen oireyhtymän kuvion. Tarvittavat elämäntapamuutokset eivät ole vähäisiä – monet ihmiset vaativat radikaalia painonpudotusta ja huomattavia ruokavaliomuutoksia – mutta toivottavia tuloksia ON mahdollista saavuttaa ilman lääkkeitä.

Miten voit alentaa triglyseriditasoasi? Se on taas vanha tuttu ruokavalio, liikunta ja laihdutus – mutta parilla käänteellä. Ruokavalio vaikuttaa erityisen voimakkaasti triglyseridiarvoihin. Mutta se EI ole vähärasvainen ruokavalio – vaikka tämä saattaakin tuntua intuition vastaiselta (ovathan TG:t ensisijaisesti rasvahiukkasia – eikö niin?) Kyllä – TG:t ovat ensisijaisesti rasvahiukkasia, mutta ne itse asiassa heijastavat pikemminkin hiilihydraattien kuin varsinaisen rasvan ylitarjontaa.

Häh? Kaikki hiilihydraatit hajoavat sokeriksi. Ja elimistömme tarvitsee jonkin verran sokeria helposti saatavilla olevaksi energianlähteeksi – mutta meillä on vain rajallinen määrä sokerin varastointikapasiteettia soluissa. Voit ajatella sitä niin, että kehollamme on rajallinen määrä kaappeja, joihin voimme varastoida sokeria. Mutta kun ne ovat täynnä, ne ovat täynnä. Ja jos olet juuri syönyt kasan karkkia tai superjalostettuja tyhjiä hiilihydraatteja (kuten rinkelin), verenkierrossa saattaa kiertää vielä sokeria sen jälkeen, kun kaikki kaapit ovat täynnä. Kehomme, koska se on niin fiksu, muuttaa tuon ylimääräisen sokerin TG:ksi (lähinnä tiivistämällä ne), jolloin varastointi on paljon kompaktimpaa. Ymmärrätte siis, miten vähärasvainen ruokavalio (joka sisältää lähes aina runsaasti hiilihydraatteja) olisi tässä tilanteessa haitallista.

Vastaus on vähärasvainen tyydyttyneen rasvan ja kuitupitoinen, kalorikontrolloitu ruokavalio. Kuulostaako tutulta? Muista vain, että ”vähän tyydyttyneitä rasvoja” EI tarkoita VÄHÄN RASVAA. Vähän tyydyttyneitä rasvoja tarkoittaa sitä, että voi syödä tyydyttymättömiä rasvoja, kuten oliiviöljyä, saksanpähkinöiden, manteleiden, chian, pellavan, avokadon ja kalan sisältämiä öljyjä. ”Vähähiilihydraattiset” ruokavaliot toimivat itse asiassa hyvin potilailla, joilla on korkeat triglyseridipitoisuudet, mutta optimaalisen terveyden kannalta on vältettävä usein valikoimatonta tyydyttyneen rasvan kulutusta, jota näillä ruokavalioilla esiintyy.

TG-pitoisuudet ovat myös varsin herkkiä laihtumiselle. Olen huomannut omilla potilailtani, että painonpudotuksella on taipumus johtaa pikemminkin asteittaiseen kuin asteittaiseen triglyseridipitoisuuksien laskuun. On melkein kuin sinun pitäisi todistaa kykysi pudottaa tietty määrä kiloja, ennen kuin kehosi palkitsee sinut muutoksella TG:ssäsi. Tarvittava todellinen kilomäärä vaihtelee henkilöittäin – joten tämä voi olla hieman turhauttava prosessi, kun seuraat painoasi ja kolesterolilukujasi – mutta se myös korostaa tarvetta jatkaa painonpudotusta, kunnes saavutat terveellisen painosi, koska myönteiset kolesterolivaikutukset eivät välttämättä ole ilmeisiä ennen sitä.

Triglyseridipitoisuuksien muutokset voivat olla dramaattisia absoluuttisten lukujen näkökulmasta – kun taas HDL-kolesterolin muutosten kohdalla olemme tekemisissä yksinumeroisilla luvuilla ja LDL:n kohdalla 10:n luvuilla, TG:n kohdalla muutokset voidaan usein mitata 100:n luvuilla (varsinkin jos aloitat korkealla luvulla). Hämmästyttävää on, että tällaisia muutoksia voidaan havaita pelkästään elämäntapojen hallinnalla. Mikään ei alleviivaa terveellisen elämäntavan hyötyjä niin hyvin kuin se, että yksi kolesterolin osatekijöistä putoaa kuin tiili!

Ja mihin askel yksi sopii? Kaksi kertaa päivässä toteutettava ohjelmamme on vähärasvainen, runsaskuituinen ja kaloriohjattu, joten se on hyvä alku ja saattaa tuottaa parannuksia TG-tasoihin. Lisäksi jokainen annos on täynnä saksanpähkinöitä, manteleita, chiaa ja pellavaa! Mutta kuten edellä todettiin, tarvitaan yleensä suurempi elämäntapojen muutos – mukaan lukien jokaisen aterian ravintoainekoostumuksen parantaminen – jotta merkittävät triglyseridien nousut vähenisivät dramaattisesti tai metabolinen oireyhtymä poistettaisiin lopullisesti.