Fokalisointi kirjallisuudessa on samankaltainen kuin näkökulma (point-of-view, POV) elokuvantekemisessä ja näkökulma kirjallisuudessa, mutta alan ammattilaiset pitävät näitä kahta perinnettä usein selvästi erilaisina. Genetten teoksen tarkoituksena oli refinoida näkökulman ja kerronnallisen perspektiivin käsitteitä. Siinä erotetaan kysymys ”kuka näkee?” kerronnassa kysymyksestä ”kuka puhuu?”. Kertomuksen, jossa kaikki esitetty tieto heijastaa tietyn hahmon subjektiivista käsitystä, sanotaan olevan sisäisesti fokalisoitu. Kaikkitietävä kertoja vastaa nollafokalisaatiota. Ulkoinen fokalisaatio on kameran silmä.

Romaania, jossa mikään yksinkertainen sääntö ei rajoita siirtymistä eri fokalisaatioiden välillä, voitaisiin sanoa fokalisaatiottomaksi, mutta erityiset suhteet fokalisaation perustyyppien välillä muodostavat monimutkaisempia fokalisaatiostrategioita; romaani voisi esimerkiksi tarjota ulkoista fokalisaatiota, joka vuorottelee sisäisen fokalisaation kanssa kolmen eri henkilöhahmon välityksellä, jolloin toista henkilöhahmoa ei koskaan fokalisoida muuten kuin vasta ensimmäisen jälkeen ja kolmea toista henkilöhahmoa ei koskaan fokalisoida ollenkaan.