Määritelmäkysymys
Tyypin 2 diabetesta voidaan monilla hallita ruokavaliolla ja liikunnalla. Joskus se toimii niin hyvin, että ylimääräinen lääkitys tai muut hoidot jäävät pois. Mutta onko se parannuskeino?
Mitä tapahtuu, jos liikunta loppuu tai ruokavalio palaa entiselleen? Lähes kaikissa tapauksissa verensokerit nousevat taas korkeiksi ja jotain on tehtävä. Sitä ei voi kutsua parannukseksi.
Mikä on diabeteksen peruuttaminen? Tai että diabetes olisi remissiossa? Nuo sanat tuntuvat minusta edelleen jotenkin oudoilta.
Hyvin hoidetun diabeteksen pointti on hyvät verensokeriarvot. Jos tarkistat verensokerisi tai saat normaalit laboratoriotulokset, teet hyvää työtä! Teet valintoja painon ja/tai verensokerin hallitsemiseksi – mikä on eräänlaista hoitoa, eikö olekin?
Onnella saavutat pisteen, jossa noista valinnoista tulee vankkoja tapoja, etkä enää juurikaan ajattele asiaa. Onnittelut siitä, että se on niin hyvin hallinnassa, ettei se kuluta paljon aikaa ja energiaa! Se on hienoa!
Syvemmälle
Joslinin Diabeteskeskus tarttuu tähän ongelmaan suoraan.
Diabetekseen ei ole parannuskeinoa. Tyypin 1 diabetes tai tyypin 2 diabetes ei katoa koskaan.
ja
Tyypin 2 diabetesta sairastavat potilaat saattavat huomata, että jos he ovat ylipainoisia diagnoosin tekohetkellä ja sen jälkeen laihduttavat ja aloittavat säännöllisen liikunnan, heidän verensokerinsa palautuu normaaliksi. Tarkoittaako tämä, että diabetes on hävinnyt? Ei. Myös tyypin 2 diabeteksen kehittyminen on asteittainen prosessi, jossa elimistö ei pysty tuottamaan riittävästi insuliinia tarpeisiinsa ja/tai elimistön solut tulevat vastustuskykyisiksi insuliinin vaikutuksille. Vähitellen potilas muuttuu ”heikentyneestä glukoosinsietokyvystä” – heikentyneestä mutta silti riittävästä kyvystä muuttaa ruoka energiaksi – ”diabetekseksi”. Jos potilas lihoo tai vähentää liikuntaa, korkea verensokeri palaa. Jos hän söisi aterialla liikaa, hänen verensokerinsa todennäköisesti nousisi edelleen korkeammaksi kuin ilman diabetesta. Alkuperäiseen diabetesdiagnoosiin johtanut vähentynyt insuliinintuotanto ja/tai lisääntynyt insuliiniresistenssi voimistuu myös vähitellen vuosien kuluessa ja stressitilanteissa. Ajan mittaan potilas, joka pystyi pitämään verensokerin normaalina pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla, saattaa huomata, että hänen on lisättävä suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä – tai ehkä jopa insuliinipistoksia – pitääkseen verensokerin terveellä alueella.
Diabetes Daily -lehdessä on myös hieno artikkeli nimeltä ”Onko diabetekseen parannuskeinoa?”, joka on täynnä mielenkiintoista tietoa ja näkökulmia.
Osio painonpudotusleikkauksesta ja sen jälkeen osio ruokavaliosta, liikunnasta ja painonpudotuksesta ovat kiinnostavia ja lukemisen arvoisia. Huomaa, että artikkelissa käytetään muutamia termejä, joista en ole samaa mieltä (remissio, relapsi jne.), mutta päätän tässä tapauksessa katsoa ohi.