Määritelmä
Tarkoitus
Kuvaus
Diagnostiikka/Valmistelu
Normaalit tulokset

Määritelmä

Päivystysleikkaus on ei-valikoiva leikkaus, joka tehdään silloin, kun potilaan henki tai hyvinvointi on välittömässä vaarassa. Suurelta osin päivystyslääketieteeseen erikoistuneiden kirurgien suorittama leikkaus voidaan tehdä monista syistä, mutta sitä tehdään useimmiten kiireellisissä tai kriittisissä tapauksissa vastauksena traumoihin, joukkotapaturmiin, sydäntapahtumiin, myrkytystapahtumiin, aivovammoihin ja lastenlääketieteeseen.

Tarkoitus

Useimmiten leikkaus on elektiivinen, ja se suoritetaan sen jälkeen, kun on tehty diagnoosi, joka perustuu anamneesiin ja fyysiseen lääkärintarkastukseen, erilaistettuihin testituloksiin ja kehitetty strategioita sairauden hallintaa varten. Hätäkirurgiassa kirurgisella työryhmällä sekä kirurgilla voi olla vähemmän tietoa potilaasta kuin tavallisesti tarvittaisiin, ja heidän on työskenneltävä ajasta riippuvissa olosuhteissa pelastaakseen potilaan hengen, auttaakseen välttämään kriittisen vamman tai potilaan systeemisen tilan heikkenemisen tai lievittääkseen voimakasta kipua. Kiireellisen akuuttikirurgian ainutlaatuisten olosuhteiden vuoksi leikkaukset suorittaa yleensä leikkaustiimi, joka on erityisesti koulutettu kriittisen tai hengenvaarallisen tapahtuman hallintaan.

Akuutteja kirurgisia hätätilanteita ovat mm:

• invasiivinen elvytys akuutin hengitysvajauksen, keuhkoembolian ja keuhkotukosten vuoksi
• vammat, jotka johtuvat räjähdyksistä, räjähdyksistä tai vaarallisten kemikaalien vapautumisesta, kuten terrori-iskuissa, teollisuusonnettomuuksissa ja putkistovuodoissa, tai lento-onnettomuuksissa
• vammat, jotka johtuvat rakennusten sortumisesta maanjäristysten, tornadojen tai hurrikaanien seurauksena
• tylpät tai läpäisevät vammat päähän, rintakehään tai vatsaan, suurelta osin auto-onnettomuuksissa ja ampumahaavoissa
• vammat, jotka johtavat ruumiinosien menettämiseen tai amputaatioon (hampaiden, sormien, korvien, varpaiden jne.).), jotka johtuvat ihmisen tai eläimen puremasta, veitseniskusta, työtapaturmista jne.
• palovammat
• sydäntapahtumat, mukaan lukien sydänkohtaukset, sydänsokki ja sydämen rytmihäiriöt
• aneurysmat
• aivovammat ja muut neurologiset tilat
• raskauden aiheuttamat komplikaatiot
• vatsaoireet, mukaan lukien rei’itetty haavauma, umpilisäkkeen tulehdus ja vatsakalvotulehdus

Kuvaus

Hätäleikkaus voi tapahtua missä tahansa sairaalassa tai taistelukentällä. Traumakeskukset tai sairaaloiden traumaosastot hoitavat kuitenkin suurimman osan hätäleikkauksista. Neljässäkymmenessäyhdessäyhdessä osavaltiossa on ACS:n varmentamia traumakeskuksia vuodesta 2008 alkaen, ja joissakin osavaltioissa järjestelmät ovat parempia kuin toisissa. Lisäksi Landstuhlissa, Saksassa, on yksi ACS:n sertifioima traumakeskus.

Yksi 2000-luvun alkupuolella jäljellä oleva suuri ongelma on se, että traumakeskukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri puolille Yhdysvaltoja. Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin vuonna 2005, että 26,7 %:lla ja 27,7 %:lla Yhdysvaltojen väestöstä oli pääsy I- tai II-tason traumakeskuksiin helikopterilla vain 45 ja 60 minuutin kuluessa; ja 1,9 %:lla ja 3,1 %:lla yhdysvaltalaisista oli pääsy I- tai II-tason traumakeskuksiin helikopterilla vain kotiosavaltioidensa ulkopuolella sijaitsevista traumakeskuksista tai tukikohdan helikopteritukikohdista kyseisinä ajanjaksoina. Suurin osa näistä ihmisistä asuu maaseudulla. Sen sijaan suurissa kaupungeissa asuvista yhdysvaltalaisista 69,2 % pääsee I tai II tason traumakeskukseen 45 minuutissa ja 84,1 % pääsee traumakeskukseen 60 minuutissa.

American College of Surgeons (ACS) luokittelee Yhdysvaltojen traumakeskukset tasoille I, II, III ja IV. Tason I traumakeskus, joka on traumakeskusjärjestelmän kehittynein, on varustettu siten, että potilas saadaan leikkaukseen alkaen koulutetuista ensivasteista. Järjestelmä perustuu käytettävissä oleviin leikkaussaleihin, helposti saatavilla olevaan laboratoriohenkilökuntaan, anestesialääkäreihin, röntgen- ja veripankkiin, tehohoitohoitajiin ja osastohoitajiin, jotka kaikki on koulutettu viemään potilas leikkaussaliin 60 minuutin kuluessa tapahtumasta. Jos potilas pääsee leikkaukseen tunnin kuluessa, hänellä on 25 prosentin mahdollisuus selvitä hengissä. Tason I traumakeskukset tekevät myös tutkimusta ja ylläpitävät traumojen ennaltaehkäisyä koskevia ohjelmia.

Tason II traumakeskukset toimivat yhteistyössä tason I keskusten kanssa. Ne tarjoavat kaikkien keskeisten erikoisalojen, henkilöstön ja laitteiden ympärivuorokautisen saatavuuden, mutta niiltä ei vaadita tutkimus- tai residenssiohjelmia. Tason III keskuksissa ei ole kaikkia erikoislääkäreitä, mutta niillä on resursseja useimpien traumapotilaiden hätäelvytykseen, kirurgiaan ja tehohoitoon; niillä on myös siirtosopimuksia tason I ja II keskusten kanssa vakavasti loukkaantuneiden potilaiden hoitoa varten. Tason IV keskukset stabiloivat ja hoitavat potilaita syrjäseuduilla, joilla ei ole saatavilla muuta ensihoitoa.

Diagnostiikka/valmistelu

Hätäkirurgia noudattaa polkua, joka alkaa elvytyksestä ja potilaan vakauttamisesta potilashallintaryhmän kanssa, jatkuu potilaan valmistelemiseen leikkausta varten ja jatkuu leikkauksen jälkeisiin ja toipumiseen liittyviin toimenpiteisiin – kaikki nämä toimenpiteet on suunniteltu siten, että henkeä uhkaavaan tilanteeseen voidaan puuttua nopeasti. Laajoihin diagnooseihin tai potilaskertomuksen keräämiseen on usein vain vähän aikaa tai mahdollisuuksia. Päätökset leikkauksesta tehdään nopeasti, usein ilman perheenjäsenten läsnäoloa. Traumasta, vammasta, hätätilanteista ja sydäntapahtumista johtuvan hätäleikkauksen mahdollisuus tekee järkeväksi, että kaikilla potilailla on elävä testamentti, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti heidän toivomuksistaan lääketieteellisen hoidon suhteen, ja että he kantavat sitä mukanaan koko ajan.

Hätäleikkaukset, jotka liittyvät tilanteisiin, joissa on joukkouhreja, kuten lento-onnettomuuksissa, rautatieonnettomuuksissa, tehtaiden räjähdyksissä, terrori-iskuissa tai luonnonkatastrofeissa, kuten maanjäristyksissä, tehdään usein paikan päällä eikä traumakeskuksessa, koska siellä

KESKEISET TERMEITÄ

Aneurysma- Verisuonen seinämässä oleva, verisuonen seinämän heikkenemisestä johtuva pullistuma. Aneurysmat voivat olla kohtalokkaita, jos vaurioitunut verisuoni puhkeaa.

Arrytmia- Epänormaali sydämen rytmi.

Embolisaatio- Verisuonen tukkeutuminen ilmakuplan tai vieraan hiukkasen toimesta.

Ensimmäinen auttaja- Termi, jota käytetään kuvaamaan ensimmäistä lääketieteellisesti koulutettua auttajaa, joka saapuu hätätilanteen, onnettomuuden, luonnonkatastrofiin, ihmisen aiheuttamaan katastrofiin tai muuhun vastaavanlaiseen tapahtumaan paikalle. Ensivastetoimijat voivat olla poliiseja, palomiehiä, ensihoitohenkilöstöä tai sivullisia, joilla on jonkinlainen ensiapukoulutus.

Peritoniitti- Vatsaontelon sisäpuolella olevan kudoskerroksen tulehdus.

Traumakeskukset- Erikoistuneet sairaalalaitokset, jotka on varustettu käsittelemään henkeä uhkaavia hätätilanteita.

Triage- Potilaiden tarpeiden priorisoiminen hoidon tarpeen kiireellisyyden ja eloonjäämisen todennäköisyyden mukaan.

selvinneitä ei ehkä ehditä kuljettaa sairaalaan. Näissä tilanteissa ensivasteyksiköt suorittavat tyypillisesti triagea eli potilaiden lajittelua ja lääketieteellisen avun antamista potilaille, jotta selviytyjien määrä olisi mahdollisimman suuri. Useimmissa tapauksissa lajittelussa keskitytään pikemminkin niihin, joiden selviytyminen riippuu nopeasta hoidosta, kuin niihin, jotka selviytyvät ilman välitöntä hoitoa, ja niihin, jotka ovat ohittaneet avun. Joukkotapaturmatilanteissa eloonjääneet voidaan joutua hoitamaan palovammojen vuoksi, puhdistamaan vaarallisista kemikaaleista tai viemään välittömän vaara-alueen ulkopuolelle ennen kuin kirurgiset toimenpiteet voidaan suorittaa.

Normaalit tulokset

Kuolleisuusluvut ovat korkeat hätäkirurgisissa leikkauksissa Esimerkiksi vatsa-aivovaltimon aneurysman repeämä johtaa kuolemaan noin 50 %:ssa tapauksista sokista johtuvan munuaisten vajaatoiminnan vuoksi tai verenkierron häiriintymisen vuoksi. Vatsakalvon aneurysma on aina kuolemaan johtava. Tietyt ruoansulatuskanavan häiriöt edellyttävät kiireellistä leikkausta, kuten ruoansulatuskanavan verenvuoto, tukokset, umpilisäkkeen tulehdus ja vatsakalvotulehdus (vatsaontelon tulehdus). Lasten päivystysleikkauksiin kuuluu sydämen synnynnäinen vika. Yksi 120:stä vauvasta syntyy sydänvika, joka edellyttää leikkausta verenkierron tukkeutumisen poistamiseksi tai epämuodostuneen aorttaläpän hoitamiseksi. Sydänkohtauksia hoidetaan erittäin tehokkaasti hätäleikkauksella riippuen siitä, mikä sydämen osa on vaurioitunut, onko kyseessä valtimotukos, ja potilaan yleisestä terveydentilasta. Rytmihäiriöitä voi kehittyä samoin kuin aivohalvaus. Ensimmäiset 48 tuntia ovat ratkaisevimmat sydäntapahtumissa ja siinä, annetaanko välitöntä lääketieteellistä ja kirurgista hoitoa. Monet sydänleikkaukset johtavat ohitusleikkauksiin, ja hätätapauksessa tehtyihin ohitusleikkauksiin liittyy suurempi kuolleisuus. Naisille tehdään sydämen hätäohitusleikkauksia useammin kuin miehille, mikä johtuu todennäköisesti varhaisemman sydänhoidon puutteesta.

Lähteet

KIRJAT

Marx, John A., toim. Rosen’s Emergency Medicine: Concepts and Clinical Practice, 6th ed. Philadelphia: Mosby/ Elsevier, 2006.

Peitzman, Andrew B., ed. The Trauma Manual: Trauma and Acute Care Surgery, 3. painos. Philadelphia: Lippincott Williams and Wilkins, 2007.

Wyatt, Jonathan P. Oxford Handbook of Emergency Medicine, 3rd ed. New York: Oxford University Press, 2006.

PERIODICALS

Branas, Charles C., Ellen J. MacKenzie, Justin C. Williams, et al. ”Access to Trauma Centers in the United States”. Journal of the American Medical Association 293 (1. kesäkuuta 2005): 2626-2633.

Cancio, L. C. ”Airplane Crash in Guam, August 6, 1997: The Aeromedical Evacuation Response”. Journal of Burn Care and Research 27 (September-October 2006): 642-648.

Judy, M. B. ”Planning for the Utilization of Air Medical Resources for Large-Scale Incidents”. Emergency Medical Services 36 (February 2007): 42-43.

Moore, E. E., M. M. Knudson, C. W. Schwab, et al. ”Military-Civilian Collaboration in Trauma Care and the Senior Visiting Surgeon Program”. New England Journal of Medicine 357 (27. joulukuuta 2007): 2723-2727.

Vella, M., M. R. Masood ja W. S. Hendry. ”Colitis ulcerosan leikkaus”. Surgeon 5 (December 2007): 356-362.

ORGANISAATIOT

American College of Emergency Physicians (ACEP). 1125 Executive Circle, Irving, TX 75038-2522. (800) 798-1822 tai (972) 550-0911 http://www.acep.org (viitattu 19.3.2008).

American College of Surgeons (ACS). 633 North St. Clair Street, Chicago, IL 60611. (800) 621-4111. http://www.facs.org/ (viitattu 19.3.2008).

muut

DeNoon, D. ”Trauma Centers: Life-or-Death Difference”. WebMD Medical News 23. lokakuuta 2002 . http://www.webmd.com (viitattu 19. maaliskuuta 2008).

Smith, I. M. ”U.S. Trauma Centers”. Virtual Hospital huhtikuu 2003 . http://www.vh.org/adult/patient/internalmedicine/aba30/2003/traumacenter.html (viitattu 19. maaliskuuta 2008).

Stevens, Everett. ”EMS ja terrorismi.” eMedicine, 10. maaliskuuta 2005. http://www.emedicine.com/emerg/topic712.htm (viitattu 19. maaliskuuta 2008).

Nancy McKenzie, PhD

Rebecca Frey, PhD

Endarterektomia, kaulavaltimo ks. kaulavaltimon endarterektomia

Endarterektomia, perifeerinen ks. perifeerinen endarterektomia

Endokardiaalinen resektio ks. sydänlihaksen resektio

.