Jatkona ”Kolmen C:n” humalaprofiilisarjallemme, tässä postauksessa tarkastelemme Columbus-humalaa. Tutkiessani tämän lajikkeen historiaa paljastui monien identiteettien ja oikeusjuttujen saaga.

Alkuperä: HopUnion kasvatti sen Yhdysvalloissa. Vuosi, jolloin se kasvatettiin ja saatettiin yleisön saataville, on hämärä, mutta veikkaan saatavuuden perusteella 1990-luvun alkua. Tämä lajike tunnetaan myös nimellä Tomahawk, joka on Yakima Chief, Inc:n tekijänoikeus. Charles E. Zimmermania vastaan nostetun kanteen yksityiskohtien perusteella näyttää siltä, että Yakima Chief sai tämän lajikkeen Zimmermanin kautta ja brändäsi sen uudelleen.

Columbus-humala on nyt patentoitu ja sen omistaa Zimmermanin ja HopUnionin yhteisyritys. He paransivat suhteensa, ja YC saa edelleen myydä Tomahawk-humalaa.

Zeus-humalalajikkeen sanotaan olevan samankaltainen ellei jopa identtinen Columbus/Tomahawk-humalan kanssa. Sen omistaa ja sen tuotemerkin omistaa Hopsteiner.

Tuoksu: Maanläheinen, mausteinen, pistävä, hieman sitruksisia vivahteita. Ei ylivoimaisen sitruksinen kuten Cascade. Voimakkaan yrttinen.

Alfahappo: 14 % – 16 %

Tyypillinen käyttö: Jälleen yksi kaksikäyttöinen humala. Monissa lähteissä sanotaan, että se olisi hyvä ehdokas yhden humalan olueksi.

Oluetyylit: American pales ja IPA. Katkeroittava amerikkalaisissa stouteissa ja lager-oluissa.

Mielipiteeni Columbus-humalasta on, että sitä tulisi käyttää katkeroittavana humalana. Niillä on hyvä amerikkalainen humalaprofiili ja ne ovat hieman kirpeämpiä kuin muut Tyynenmeren luoteisosan humalat. Kokeile katkeroittaa seuraavassa APA:ssasi Columbuksella ja kokeile käyttää aromihumalana jotain uutta makuhumalaa kuten Citraa tai Nelson Sauvinia. Mielestäni nämä sopisivat hyvin yhteen näiden uudempien aromilajikkeiden kanssa, mutta antaisivat silti sitä potkua, jota etsit katkeroitavalta humalalajikkeelta.

Muut 3 ”C”-humalaa:

• Cascade-humala

• Centennial-humala