Dear editor,

Trikoskopia on hyödyllinen ei-invasiivinen tekniikka arvioitaessa potilaita, joilla on hiustenlähtö, joka mahdollistaa hiusten ja päänahan ihon suurennetun visualisoinnin. Se on arvokas väline arpeutuvan ja ei-arpeutuvan hiustenlähtöisyyden erottamisessa toisistaan, ja se voi myös auttaa lääkäriä valitsemaan parhaan biopsiakohdan epäselvissä tapauksissa.

Huomasimme äskettäin, että osa potilaista, joilla on arpeutuva hiustenlähtöisyys, esitti trikoskopialöydöksen sisäänkasvaneista karvoista. Tässä artikkelissa raportoimme sarjan potilaita, joilla oli arpeutuva hiustenlähtö ja joilla trikoskopiassa havaittiin sisään kasvaneita karvoja. Keskustelemme lisäksi tämän löydöksen merkityksestä.

Toimme retrospektiivisen analyysin kuvista ja sairauskertomuksista potilaista, jotka oli nähty viimeisten 12 kuukauden aikana hiusklinikallamme ja joilla oli päänahan trikoskopiassa todettu sisään kasvaneita karvoja. Potilaita oli tavattu erityyppisen hiustenlähdön vuoksi. Ihotautilääkärit, joilla oli kokemusta hiusongelmista, asettivat diagnoosin kliinisesti, ja epäselvissä tapauksissa diagnoosi vahvistettiin patologian avulla. Neljälle potilaalle oli tehty myös sisäänkasvaneen hiuksen trikoskopiaohjattu koepala. Trikoskopia ja valokuvausdokumentaatio tehtiin joko Fotofinder Dermoscope®- tai FotoFinder Handyscope® -ohjelmistolla (Teachscreen Software, Bad Birnbach, Saksa).

Potilaita, joilla oli sisäänkasvaneita karvoja, saatiin talteen yhteensä 20, joista 7 oli miehiä ja 13 naisia; 8 oli afrikkalaista syntyperää ja 12 valkoihoista. Kaikilla potilailla oli primaarinen arpeuttava hiustenlähtö, mukaan lukien lymfosyyttiseen, neutrofiiliseen ja sekaryhmään kuuluvat tilat (kuva 1) (yksityiskohtaiset kliiniset tiedot löytyvät taulukosta 1). Mielenkiintoista oli, että joillakin potilailla oli havaittavissa sisään kasvaneita karvoja, jotka kulkivat pitkän matkan ihon alla (kuva 1f). Trikoskopian avulla tehdyissä biopsioissa havaittiin karvatupet, joissa oli ohentuneita ulompia juurituppeja, joihin oli kiinnittynyt hiusakseleita, ja joihin liittyi jättimäinen vierasesine-tyyppinen reaktio (kuva 2).

Kaksi mekanismia on ehdotettu sisäänkasvaneiden karvojen patogeneesin perustaksi: transfollikulaarinen ja ekstrafollikulaarinen penetraatio . Ekstrafollikulaarisessa penetraatiossa on todennäköistä, että joillakin potilailla, erityisesti afrikkalaista syntyperää olevilla potilailla, karvojen varren kaareva luonne johtaa ihon sisään tunkeutumiseen: ekstrafollikulaarisen kasvun jälkeen kaareva varsi lävistää viereisen ihon aiheuttaen epidermiksen invaginaation ja tunkeutumisen dermikseen. Transfollikulaarisessa mekanismissa hiusakselit läpäisevät follikkelin seinämän suoraan dermikseen.

Me uskomme, että jälkimmäinen mekanismi osallistuu todennäköisemmin sisäänkasvaneiden karvojen patogeneesiin ihokarvatulehduksissa. Hypoteesimme on, että tulehdus, johon karvatupet osallistuvat primaarisissa arpeuttavissa alopecioissa, johtaisi juuritupien ohenemiseen, mikä lopulta aiheuttaisi joidenkin varsien pääsyn dermikseen; tämän jälkeen seuraisi jättimäinen vierasesine-tyyppinen reaktio.

Vertailimme havaintojamme trikoskopiakuvasarjan tuloksiin, jotka saatiin 30 potilaalta, joilla oli ei-trikatrinen alopesia ja jotka oli nähty samana ajanjaksona: 10:llä oli androgeneettinen hiustenlähtö, 10:llä telogen effluvium ja 10:llä alopecia areata. Yhdessäkään näistä tapauksista ei esiintynyt sisäänkasvaneita karvoja.

Vaikutelmamme on, että follikkelivaurio arpeuttavassa alopesiassa on vastuussa toistuvista sisäänkasvaneita karvoja sisältävistä trikoskooppisista löydöksistä. Tämän tutkimuksen rajoituksia ovat sen retrospektiivinen luonne ja pieni otoskoko. Tarvitaan lisätutkimuksia, joissa analysoidaan tämän trikoskooppisen piirteen tarkkaa esiintymistiheyttä arpeutuvassa alopesiassa.

Eettiset periaatteet

Kaikki potilaat ovat antaneet suullisen suostumuksen siihen, että heidän tietojaan voidaan kuvata tässä artikkelissa.

Paljastuspöytäkirja

Kirjoittajat eivät ilmoita eturistiriitoja.

Tekijän yhteystiedot

Artikkeli / Julkaisun tiedot

Tekijänoikeus / Lääkeannostus / Vastuuvapauslauseke

Tekijänoikeus: Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa kääntää muille kielille, jäljentää tai käyttää missään muodossa tai millä tahansa tavalla, elektronisesti tai mekaanisesti, mukaan lukien valokopiointi, tallentaminen, mikrokopiointi tai millä tahansa tiedon tallennus- ja hakujärjestelmällä, ilman kustantajan kirjallista lupaa.
Lääkeannostus: Kirjoittajat ja kustantaja ovat pyrkineet kaikin tavoin varmistamaan, että tässä tekstissä esitetyt lääkevalinnat ja annostukset vastaavat julkaisuhetkellä voimassa olevia suosituksia ja käytäntöjä. Jatkuvan tutkimuksen, viranomaismääräysten muutosten sekä lääkehoitoon ja lääkevaikutuksiin liittyvän jatkuvan tiedonkulun vuoksi lukijaa kehotetaan kuitenkin tarkistamaan kunkin lääkkeen pakkausselosteesta mahdolliset muutokset käyttöaiheissa ja annostelussa sekä lisätyt varoitukset ja varotoimet. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun suositeltu lääke on uusi ja/tai harvoin käytetty lääke.
Vastuuvapauslauseke: Tämän julkaisun sisältämät lausunnot, mielipiteet ja tiedot ovat yksinomaan yksittäisten kirjoittajien ja kirjoittajina olleiden henkilöiden eivätkä kustantajien ja päätoimittajan (päätoimittajien) omia. Mainosten ja/tai tuoteviittausten esiintyminen julkaisussa ei ole takuu, suositus tai hyväksyntä mainostetuille tuotteille tai palveluille tai niiden tehokkuudelle, laadulle tai turvallisuudelle. Julkaisija ja päätoimittaja(t) eivät ole vastuussa mistään henkilö- tai omaisuusvahingoista, jotka johtuvat sisällössä tai mainoksissa mainituista ideoista, menetelmistä, ohjeista tai tuotteista.