Päätoimittaja: C. Michael Gibson, M.S., M.D.

Kuvituskuva ihmisen selästä Grayn anatomiasta.

Ihmisen selkä on ihmiskehon suuri takimmainen alue, joka nousee pakaroiden yläosasta niskan takaosaan ja hartioihin. Se on rintakehää vastapäätä oleva pinta, jonka korkeutta määrittelee selkäranka (jota yleisesti kutsutaan selkärangaksi tai selkärangaksi) ja leveyttä tukevat rintakehä ja hartiat. Selkärangan läpi kulkee selkäydinkanava, josta hermot kulkevat muualle kehoon.

Selän anatomia

Selän luustorakenne

Kuva 3 : Rintakehän ja olkavarren takaosan näkymä. (Morris.)

Ihmisen selän keskeinen piirre on selkäranka, tarkemmin sanottuna selkärangan pituus rintanikamien yläpäästä lannenikamien alapäähän, jossa selkäydin sijaitsee selkäydinkanavassaan ja jossa on yleensä jonkin verran kaarevuutta, joka antaa selälle muodon. Rintakehä ulottuu selkärangan yläosassa olevasta selkärangasta (rintakehän yläosa vastaa T1-nikamaa) yli puolet selän pituudesta, jolloin rintakehän alaosan ja lantion väliin jää vähemmän suojaava alue. Selän leveys yläosassa määräytyy lapaluun eli hartioiden leveiden, litteiden luiden mukaan.

Selän lihakset

Selkärankaa reunustavat useat lihasryhmät, muun muassa intertransversarius-lihakset, jotka helpottavat liikettä yksittäisten nikamien välillä, ja multifidus spinae, jotka helpottavat selkärangan liikettä kokonaisuudessaan.

Muut selän lihakset liittyvät niskan ja olkapäiden liikkumiseen. Trapezius-lihas, joka on saanut nimensä trapetsimaisen muotonsa perusteella, kulkee kaulan, eturistisiteen, molempien olkapäiden ja rintanikaman, T12, välissä. Iso latissimus dorsi muodostaa kolmion olkapäästä lonkkaan. Selän merkittävää lihasmassaa voidaan kehittää selkäharjoitteilla.

Selän toiminta

Selän monimutkainen anatomia on suunniteltu sekä tukemaan päätä ja vartaloa, antamaan voimaa vartalolle että takaamaan paljon joustavuutta ja liikkuvuutta. Yläselässä on eniten rakenteellista tukea, sillä kylkiluut ovat tiukasti kiinni rintarangan jokaisessa tasossa ja liike on hyvin rajoitettua. Alaselkä mahdollistaa joustavuuden ja liikkumisen kaikkiin suuntiin.

selkäkipu

Selkä koostuu toisiinsa liittyvistä hermoista, luista, lihaksista, nivelsiteistä ja jänteistä, jotka kaikki voivat olla kivun lähde. Selkäkipu on yksi aikuisten yleisimmistä kiputyypeistä. Ylivoimaisesti yleisin selkäkivun syy on lihasjännitys. Selkälihakset voivat yleensä parantua itsestään parissa viikossa, mutta kipu voi olla voimakasta ja invalidisoivaa. Muita yleisiä selkäkivun aiheuttajia ovat välilevyongelmat, kuten degeneratiivinen välilevysairaus tai lannerangan välilevytyrä, monenlaiset murtumat, kuten spondylolisteesi tai osteoporoottinen murtuma, tai nivelrikko .

Selän elimet

Keuhkot sijaitsevat rintakehän sisällä ja ulottuvat rintakehän takaosaan, jolloin niitä on mahdollista kuunnella selän kautta. Munuaiset sijaitsevat lihasten alla rintakehän pään alapuolella, löyhästi vatsakalvoon kytkeytyneinä. Alaselkään kohdistuva isku voi vahingoittaa osuman kohteena olevan henkilön munuaisia.

Selän pinta

Ihmisen selän iho on paksumpi ja siinä on vähemmän hermopäätteitä kuin minkään muun vartalon osan ihossa. Joitakin merkittäviä poikkeuksia lukuun ottamatta (ks. esim. George ”The Animal” Steele) sillä on yleensä vähemmän karvoitusta kuin miesten rintakehällä. Ylä- ja keskiselkä on myös ainoa alue kehossa, jota tyypillinen ihminen ei normaalioloissa pysty fyysisesti koskettamaan. Kun tätä aluetta kutittaa, voidaan käyttää selkäraapijaa helpottamaan epämukavuutta.

Merkitys ihmisyhteiskunnassa

Naisen selän kaarevuus on usein aiheena maalauksissa, koska monien kulttuurien herkkyyssuhteet sallivat selän esittämisen alastomana – mikä viittaa täyteen alastomuuteen ilman, että se tosiasiassa näytetään. Alaselän paljastamisen käytäntöä on todellakin harjoitettu vuosisatojen ajan. Tietyt vaatekappaleet, kuten haltertop ja selätön mekko, on suunniteltu paljastamaan selkä tällä tavoin. Selkä toimii myös ihmiskehon suurimpana vartalotaiteen kankaana. Kokonsa ja suhteellisen vähäisen karvoituksen vuoksi selkä tarjoaa ihanteellisen kankaan ihmiskehon alaselän tatuoinneille. Joillakin henkilöillä on tatuointeja, jotka peittävät koko selän. Toisilla on pienempiä tatuointeja merkittäviin kohtiin, kuten olkavarteen tai selän alaosaan.

Monissa englanninkielisissä idiomeissa mainitaan selkä, yleensä korostaen sitä haavoittuvana alueena; täytyy ”varoa selkäänsä”, tai voi joutua ”selkä seinää vasten”; vielä pahempaa on se, että joku voi ”puukottaa selkään”, mutta toivottavasti ystävä ”pitää selkää”. Selkä on myös voiman ja kovan työn symboli, sillä fyysistä työtä etsivät etsivät ”vahvaa selkää”, ja työntekijöitä kehotetaan ”panostamaan selkäänsä”.