Ihmisen suuri histokompatibiliteettikompleksi (MHC), jota kutsutaan myös ihmisen leukosyyttiantigeeneiksi (HLA), koostuu kolmesta molekyyliryhmästä, joita kutsutaan nimillä MHC-luokka I, II ja III. MHC-luokan II genomialue eli HLA-D-alue sisältää HLA-DR-, -DQ- ja -DP-antigeenejä koodaavat geenit. MHC-luokan II molekyylit muodostuvat α/β-heterodimeerien ei-kovalenttisesta assosiaatiosta. Sekä raskas (α) että kevyt (β) ketju ulottuvat solukalvolle. Niiden molekyylipainot ovat 31-33 kDa ja 26-29 kDa. HLA-DR-molekyylejä esiintyy antigeenia esittelevissä soluissa (APC) eli dendriittisoluissa, B-lymfosyyteissä, monosyyteissä, makrofageissa, Langerhanin soluissa ja kateenkorvan epiteelisoluissa. Ne ilmentyvät myös aktivoituneissa T-soluissa, mutta eivät granulosyyteissä, verihiutaleissa tai punasoluissa. Lepotilassa olevat T-solut tai endoteelisolut, jotka eivät normaalisti ilmentäisi näitä molekyylejä, voidaan saada ilmentämään niitä. HLA-DR ilmentyy myös joissakin hematopoieettisissa esisoluissa eri erilaistumisvaiheissa.