Glysiinillä on rauhoittava vaikutus aivoihin – se auttaa sinua rauhoittumaan ja valmistautumaan uneen. Sen rooli inhiboivana välittäjäaineena on avautunut monien vuosien jatkuvan tutkimustyön aikana.

Glysiini on helposti yksi monipuolisimmista aminohapoista, ja se toimii proteiinien rakennusaineena (kollageeni, elimistömme runsain proteiini, koostuu kolmanneksesta glysiinistä), ja sitä hyödynnetään runsaasti hemiinin tuotannossa, DNA:n ja RNA:n synteesissä, glutationin muodostumisessa ja elimistön metylaatioreaktiokapasiteetin rikastuttamisessa …………………………………………………………………………………………… Se on ihmisen perustarve. Liian monella meistä on uniongelmia. Makaa levottomana, laskee lampaita, katselee vihreiden numeroiden vihamielistä hehkua, pelkää unen puutetta – tämä univajeen epätoivon kauhuskenaario on aivan liian tuttu. Sanomattakin on selvää, että uniongelmista on tullut laajalle levinnyt terveysongelma, ja tutkimukset osoittavat, että unen puute vaikuttaa kaikkeen henkisestä pätevyydestä kroonisten sairauksien ja syövän lisääntyneeseen riskiin.

Glysiini edistää unta muuttamatta unen arkkitehtuuria

Kun ihmisvapaaehtoisille vapaaehtoisille, jotka ovat jatkuvasti kokeneet epätyydyttävää unta, annettiin ennen nukkumaanmenoa 3 g glysiiniä, heidän unensa parani . Käyttämällä polysomnografiaa, eräänlaista diagnostista työkalua unitutkimuksissa, glysiinin osoitettiin lyhentävän nukahtamisaikaa ja vakauttavan unitilaa ilman muutoksia unen arkkitehtuurissa, toisin kuin perinteisillä hypnoottisilla lääkkeillä. Glysiini edisti normaaleja yöllisiä unisyklejä syvemmästä matalampaan hyvin vähäisin keskeytyksin.

Glysiini alentaa kehon ydinlämpötilaa

Miten tämä pieni aminohappo siis voi olla niin voimakas, että se voi vaikuttaa niinkin monimutkaisen prosessin kuin unen säätelyyn? Ensinnäkin, suun kautta otetulla glysiinillä on helppo pääsy aivoihin – se ylittää helposti veri-aivoesteen glysiinikuljettajien kautta. Aivoihin päästyään glysiini kohdistuu glutamaatin NMDA-reseptoreihin suprachiasmaattisessa ytimessä (suprachiasmatic nucleus, SCN) – keskushermoston 24 tunnin biologinen kello, joka säätelee sitä, milloin haluamme olla unessa ja milloin hereillä.

Moduloimalla NMDA-reseptoreita SCN:ssä glysiini indusoi verisuonten laajenemista koko elimistössä edistääkseen ruumiin sisälämpötilan alenemista . Uni ja ruumiinlämpö kietoutuvat toisiinsa – sirkadiaanisessa oskillaatiossaan ruumiinlämpö laskee ennen unen alkamista ja laskee edelleen koko yön ajan saavuttaen pohjalämpötilansa noin 2 tuntia unen alkamisen jälkeen ja nousee vähitellen, kun henkilö herää . Lämpötila on vain yksi monista 24 tunnin rytmeistä, joita kehomme kokee päivän aikana ja yön lähestyessä – lasku on tärkeää unen alkamisen kannalta. Glysiinin vaikutus lämmönsäätelyyn on samankaltainen kuin tavallisilla reseptillä saatavilla unilääkkeillä, jotka myös toimivat alentamalla kehon sisälämpötilaa unen edistämiseksi .

Ei monista unilääkkeistä poiketen, ravitsemuksellisista tai farmaseuttisista, jotka edistävät unta ja jättävät sinut seuraavana päivänä tokkuraiseksi, glysiini itse asiassa korjaa väsymyksen ja uneliaisuuden tuntemuksia päivän aikana.

Lisämekanismeihin, joihin glysiini voi tukeutua unen edistämisessä, kuuluu oreksiinineuronien – ”heräämisen” neuronien – estäminen (joiden puuttuminen on narkolepsian yhteydessä) . Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta tämän prosessin täydelliseksi selvittämiseksi.

Glysiini parantaa päiväsuorituskykyä

Tässä on jännittävä osa – toisin kuin monet unilääkkeet siellä, nutraceutical tai farmaseuttiset, jotka edistävät unta ja jättävät sinut groggy seuraavana päivänä, glysiini todella korjaa väsymyksen ja uneliaisuuden tunteita päivän aikana . Univajeessa olevat vapaaehtoiset, jotka saivat glysiiniä heräämisen jälkeen, osoittivat parempia reaktioaikoja psykomotorisessa tarkkaavaisuuskokeessa verrattuna lumelääkeryhmään ja ilmoittivat tuntevansa olonsa virkistyneeksi.

Glysiini säätelee päiväaikaista valveillaoloa

Glysiinin havaittiin edistävän vielä toista sirkadiaanista prosessia – stimuloivan arginiinivasopressiinin ilmentymää – SCN:ssä tuotettua neuropeptidiä. Eläinkokeet osoittavat, että arginiinivasopressiinin ilmentymistasot kasvoivat päivän aikana glysiinihoitoryhmässä .

Arginiinivasopressiini toimii hypotalamuksen biologisen kellon ulostulosignaalina, tärkeänä modulaattorina sirkadiaanisissa prosesseissa, joihin osallistuvat hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais- (HPA) ja hypotalamus-aivolisäke-gonadaali- (HPG) -akselit ja autonominen hermosto . Erityisesti HPA-akselin osalta arginiinivasopressiini synergisoi signalointia kortikotropiinia vapauttavan hormonin (CRH) kanssa helpottaakseen adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) vapautumista, joka lopulta laukaisee kortisolin tuotannon lisämunuaisista, mikä vaikuttaa osaltaan valveillaolotilaan .

Nukkuminen ei ole pelkkää lepoaikaa. Se on aktiivinen prosessi, jossa puhdistetaan myrkkyjä ja korjataan vapaiden radikaalien vaurioittamia aivosoluja . Ajattele unta eräänlaisena hermoston puhdistamisena – unen aikana aivojen aineenvaihduntaprosessien jätetuotteet poistetaan aivosolujen välisistä pienistä tiloista, joihin ne voivat kerääntyä . Uni on siis eräänlainen tehopuhdistus, joka palauttaa ja nuorentaa aivojamme optimaalista toimintaa varten . Ottaen huomioon glysiinin merkittävän roolin detoksifikaatioprosesseissa, tulevien tutkimusten kehittyessä olisi jännittävää nähdä, mitä muita prosesseja glysiini auttaa säätelemään terveiden aivojen tukemiseksi.

Related Resources

• Blogi: GABA & Unihäiriöiden välinen yhteys
• Blogi: M.A. Razak, P.S. Begum, B. Viswanath, S. Rajagopal, Multifarious Beneficial Effect of Nonessential Amino Acid, Glycine: A Review, Oxid Med Cell Longev 2017 (2017) 1716701.

  M.F. McCarty, J.H. O’Keefe, J.J. DiNicolantonio, Dietary Glycine Is Rate-Limiting for Glutathione Synthesis and May Have Broad Potential for Health Protection, Ochsner J 18(1) (2018) 81-87.

  W.I. Yamadera, K.; Chiba, S.; Bannai, M.; Takahashi, M., Nakayama, K, Glysiinin nauttiminen parantaa subjektiivista unenlaatua vapaaehtoisilla ihmisillä ja korreloi polysomnografisten muutosten kanssa, Sleep and Biological Rhythms 5 (2007).

  A. Kurolap, A. Armbruster, T. Hershkovitz, K. Hauf, A. Mory, T. Paperna, E. Hannappel, G. Tal, Y. Nijem, E. Sella, M. Mahajnah, A. Ilivitzki, D. Hershkovitz, N. Ekhilevitch, H. Mandel, V. Eulenburg, H.N. Baris, Loss of Glycine Transporter 1 Causes a Subtype of Glycine Encephalopathy with Arthrogryposis and Mildly Elevated Cerebrospinal Fluid Glycine, Am J Hum Genet 99(5) (2016) 1172-1180.

  N. Kawai, N. Sakai, M. Okuro, S. Karakawa, Y. Tsuneyoshi, Y. Tsuneyoshi, N. Kawasaki, T. Takeda, M. Bannai, S. Nishino, Glysiinin unta edistävät ja hypotermiset vaikutukset välittyvät NMDA-reseptoreiden välityksellä ylemmässä suprachiasmaattisessa ytimessä, Neuropsychopharmacology 40(6) (2015) 1405-16.

  M. Bannai, N. Kawai, Uusi terapeuttinen strategia aminohappolääketieteessä: glysiini parantaa unen laatua, J Pharmacol Sci 118(2) (2012) 145-8.

  R.R. Markwald, T.L. Lee-Chiong, T.M. Burke, J.A. Snider, K.P. Wright, Jr, Effects of the melatonin MT-1/MT-2 agonist ramelteon on daytime body temperature and sleep, Sleep 33(6) (2010) 825-31.

  E.E. Elliot, J.M. White, The acute effects of zolpidem compared to diazepam and lorazepam using radiotelemetry, Neuropharmacology 40(5) (2001) 717-21.

  M. Hondo, N. Furutani, M. Yamasaki, M. Watanabe, T. Sakurai, Orexin neurons receive glycinergic innervations, PLoS One 6(9) (2011) e25076.

  M. Bannai, N. Kawai, K. Ono, K. Nakahara, N. Murakami, Glysiinin vaikutukset subjektiiviseen päiväsuorituskykyyn osittain unta rajoitetuilla terveillä vapaaehtoisilla, Front Neurol 3 (2012) 61.

  A. Kalsbeek, E. Fliers, M.A. Hofman, D.F. Swaab, R.M. Buijs, Vasopressin and the output of the hypothalamic biological clock, J Neuroendocrinol 22(5) (2010) 362-72.

  H.K. Caldwell, E.A. Aulino, K.M. Rodriguez, S.K. Witchey, A.M. Yaw, Sosiaalinen konteksti, stressi, neuropsykiatriset häiriöt ja vasopressiini 1b reseptori, Front Neurosci 11 (2017) 567.

  A.R. Eugene, J. Masiak, The Neuroprotective Aspects of Sleep, MEDtube Sci 3(1) (2015) 35-40.

  L. Xie, H. Kang, Q. Xu, M.J. Chen, Y. Liao, M. Thiyagarajan, J. O’Donnell, D.J. Christensen, C. Nicholson, J.J. Iliff, T. Takano, R. Deane, M. Nedergaard, Sleep Drives Metabolite Clearance from the Adult Brain, Science 342(6156) (10/18/2013) 373-377.

  A.R. Mendelsohn, J. W. Larrick, Sleep facilitates clearance of metabolites from the brain: glymphatic function in aging and neurodegenerative diseases, Rejuvenation Res 16(6) (2013) 518-23.