Masennuksen hoidossa perusterveydenhuollon palveluntarjoajia moititaan usein siitä, että he eivät anna masennuslääkettä riittävän suurella annoksella. Mikä on riittävän suuri? Tähän kysymykseen vastaaminen osoittautuu hankalaksi.

Karkeasti vastaavien masennuslääkeannosten määrittely on tarpeeksi haastavaa. Cochrane-katsaustiimi teki yksityiskohtaisen analyysin satunnaistettujen tutkimusten perusteella.1 Heidän vaivalla laskemansa arvo on esitetty taulukon keskimmäisessä sarakkeessa, ja kliinisesti käytännölliset likiarvot oikealla. (Käytettävissä olevat tutkimukset eivät mahdollistaneet laskelmia sitalopraamin tai duloksetiinin osalta).

Monet käytännön lääkärit pitävät 20 mg fluoksetiinia riittämättömänä annoksena täydelliseen tutkimukseen. He nostaisivat rutiininomaisesti annoksen 40 mg:aan ennen kuin sallivat päätelmän ”been there, done that”. Laajennuksena annosekvivalenssitaulukosta voisi päätellä, että oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevat annokset ovat vähimmäismääriä kunkin lääkkeen reilussa tutkimuksessa. Käytettävissä olevien tietojen tarkastelu ei kuitenkaan tue tätä käytäntöä. Itse asiassa 5 mg fluoksetiinia saattaa riittää.