”Tämä on minun tarinani, ei sinun. Sinun on annettava minun kertoa se loppuun.”
Tämä artikkeli/osio on tynkä. Voit auttaa Witcher Wikiä laajentamalla sitä.

	Hänen silmänsä olivat siniset, eivät mustat. Ja hänellä oli pisamia – nenässä, kaula-aukossa, olkapäillä. Ne eivät olleet epämiellyttäviä, ne sopivat hänen ihonväriinsä ja punertaviin hiuksiinsa.
– s.33, Viimeinen toive (UK-painos)

Iola Ensimmäinen, tai yksinkertaisesti Iola, oli nuori, herkkä papitar Ellanderissa sijaitsevassa Melitele-temppelissä ja siten Nenneken suojatti.

Elämäkerta

Iola liittyi Melitele-temppeliin ja lupautui jumalattarelle vannomalla vaitiololupauksen, joka säilyi rikkomattomana. Hän opiskeli Nenneken alaisuudessa oppien parantamistaitoja ja taikuutta, ja häntä pidettiin vanhemman papittaren silmissä varsin älykkäänä.

Kun Geralt of Rivia loukkaantui taistelussa ja tuli temppeliin toipumaan, Iola hoiti häntä, mikä johti lopulta heidän väliseen suhteeseensa ja siihen, että he makasivat yhdessä. Myöhemmin Nenneke käveli huoneeseen ja pyysi Iolaa lähtemään, koska hänen mielestään suhde ei ollut sopiva, koska se häiritsisi häntä tehtävistään, vaikka Nenneke itse oli lähettänyt Iolan Geraltin huoneeseen rauhoittamaan häntä.

Myöhemmin Geralt kertoi Iolalle elämästään noiturina, selittäen koulutustaan ja hirviöitä vastaan joita vastaan hän oli taistellut, ja kun hän selitti, Iola osoitti kiinnostusta hänen miekkoihinsa, melkein viilteli itseään, ja oli huolissaan Geraltin järkyttyneisyydestä yrittäen lohduttaa häntä. Myöhemmin, kun Geralt oli lähdössä temppelistä, Iola toi esiin arkkunsa, jossa oli eliksiirejä, ja antoi ne hänelle, ja kun heidän kätensä koskettivat toisiaan, Iola sai kouristuskohtauksen, ja oppilaat veivät hänet pois, jotta Nenneke hoitaisi häntä myöhemmin.