Ylempänä tunnustetaan, että inhimillisiin tekijöihin liittyvät kysymykset on otettava keskeiseksi osaksi suunnittelua. Kokemus on osoittanut, että on tehotonta käsitellä niitä jälkikäteen. Huonoihin inhimillisiin tekijöihin liittyvät riskit voidaan parhaiten välttää aloittamalla inhimillisiin tekijöihin liittyvät toimet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia ja jatkamalla niitä koko suunnitteluprosessin ajan.

Human Factors Engineering (HFE) on inhimillisiin tekijöihin liittyvän tietämyksen soveltamista laitteiden, tuotteiden, työjärjestelmien, johtamisjärjestelmien ja työtehtävien suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on tarjota laitteita ja järjestelmiä, jotka vähentävät inhimillisten virheiden mahdollisuutta, lisäävät järjestelmän käytettävyyttä, alentavat elinkaarikustannuksia, parantavat turvallisuutta ja parantavat järjestelmän kokonaissuorituskykyä.

Human Factors Engineering: ”Inhimillisten tekijöiden vaatimusten sisällyttäminen suunnitteluun”.

HENKILÖKOHTAISEN SUORITUSKYKY:n huomioon ottamisella laitosten ja laitteiden suunnittelussa on kaksi päätavoitetta:

1. Henkilöstön viihtyvyyden, terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin suojeleminen;
2. Suunnittelun aiheuttamien inhimilliseen suorituskykyyn vaikuttavien ongelmien riskin minimoiminen, mikä voi johtaa vakaviin vaaratilanteisiin, muihin epäsuotuisiin tapahtumiin ja luotettavuusongelmiin.

”Hyvä työnsuunnittelu optimoi työterveyden ja -turvallisuuden, ihmisten suorituskyvyn, työtyytyväisyyden ja liiketoiminnan menestyksen” (Safe Work Australia, 2015)

Mitä tapahtuu, kun HFE:hen ei puututa?

Seuraavat ovat yleisiä ongelmia öljy-, kaasu- ja kemianteollisuudessa, kun inhimillisiä tekijöitä ei ole otettu huomioon suunnitteluvaiheessa:

• käsikäyttöiset venttiilit on sijoitettu väärälle korkeudelle ja väärään asentoon
• käytön helpottamiseksi pääsy laitteisiin on rajoitettu
• laitteiden ympärillä ei ole riittävästi tilaa asennusta tai huoltoa varten
• näkemä-nosturien nosto- ja laskeutumislinjat ovat huonot
• laitteiden sijoittelu ei tue toimintojen loogista järjestystä
• laitteiden sijoittelu ei tue loogista tai tehokasta työnkulkua
• laitteita ei ole tarpeettomasti siirretty muualle
• laitteita ei ole siirretty tarpeettomasti muualle
• laitteita ei ole siirretty muualle.vikaantuneita osia, jotta päästään käsiksi kunnossapidettäviin osiin
• miehistön ja laitteiden väliset tilasuhteet eivät ole loogisia tai tehokkaita
• laitteet työntyvät ulos kulkuväylille
• laitteiden suuntaus tai sijoittelu ei ole johdonmukaista
• varastointi- ja seisonta-alueet ovat riittämättömät
• kyltit ja merkinnät eivät näy normaaleilta työskentelytiloilta
• portaan puolelta, tikkaat, portaat ja kulkuväylät eivät ole sopivia.

Mitä muilla toimialoilla?

Hoitoalalla inhimilliset virheet lääkinnällisten laitteiden käytössä ovat kasvava huolenaihe. Nämä potilaiden tarkkailuun ja hoitoon käytettävät laitteet on saatettu kehittää miettimättä, miten ja kuka niitä käyttää. Lääkinnällisiä laitteita käyttävät monet eri käyttäjät, myös potilaat itse kotiympäristössä. Inhimillisten tekijöiden puute näissä laitteissa voi johtaa siihen, että ne ovat epäintuitiivisia, vaikeasti opittavia ja vaikeasti käytettäviä, mikä johtaa virheisiin ja vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Yhdistyneen kuningaskunnan NPSA:n Design for Patient Safety -aloitteessa (ks. esimerkiksi ”Lessons from high hazard industries for healthcare”) tarkastellaan, miten paremmalla suunnittelulla voidaan vähentää riskejä, parantaa työympäristöä ja varmistaa parempi, potilaskeskeinen hoito.

Suunnittelun puutteet ja muut suorituskykyyn vaikuttavat tekijät

Ihmiset ovat hyvin sopeutumiskykyisiä, ja he usein ”luovat turvaa” turvattomasta maailmasta, mikä mahdollistaa sen, että käyttäjät kykenevät työskentelemään kehnon suunnittelun kanssa. Suunnitteluvirheillä on kuitenkin usein suurempi vaikutus ihmisen suorituskykyyn silloin, kun käyttäjä on väsynyt, hajamielinen, hänellä on suuri työkuorma, hän on stressaavassa tai hätätilanteessa tai hän käyttää laitetta tai järjestelmää vain harvoin. Nämä suorituskykyyn vaikuttavat tekijät voidaan tunnistaa ja hallita.

Mitä työkaluja tai lähestymistapoja HFE:ssä käytetään?

HFE:ssä käytetään laajalti seuraavia työkaluja, erityisesti öljy-, kaasu- ja kemianteollisuudessa:

• Kriittisten tehtävien analyysi (CTA)
• Venttiilin kriittisyysanalyysi (VCA)
• 3D-mallinnus
• Työkuormituksen arviointi
• Miehitysarviointi
• Linkkianalyysi
• Koulutustarpeiden analyysi
• Hälytysjärjestelmien tarkastelu.

Miten HFE eroaa inhimillisten tekijöiden integroinnista?

Inhimillisten tekijöiden integrointi (HFI) tarjoaa organisointikehyksen, jonka avulla voidaan varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat inhimillisiin tekijöihin liittyvät kysymykset tunnistetaan ja niitä käsitellään oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla koko projektin ajan. Inhimillisten tekijöiden integrointi kokoaa yhteen useita suurhankkeen aiheita – kuten henkilöstömäärät, koulutuksen ja pätevyyden, työmäärän, työn suunnittelun ja menettelyt – sekä laitteiden, tilojen ja järjestelmien suunnittelun.

HFE nähdään siksi usein osana inhimillisten tekijöiden integrointia, ja se olisi sisällytettävä inhimillisten tekijöiden integrointisuunnitelmaan (HFIP). Tällaisessa suunnitelmassa dokumentoidaan, miten inhimilliset tekijät integroituvat muihin aiheisiin; inhimillisten tekijöiden valmiuksien organisointi; mitä inhimillisten tekijöiden analyysejä tehdään, milloin ja kenen toimesta; ja siinä hahmotellaan keskeiset inhimillisten tekijöiden tuotokset.

Lisätietoa inhimillisten tekijöiden integroinnista

Inhimillisten tekijöiden suunnittelu hankkeissa. IOGP Report 454, International Association of Oil and Gas Producers (IOGP, 2011). Tässä raportissa esitetään käytännönläheinen, kustannustehokas ja tasapainoinen lähestymistapa HFE:n soveltamiseen öljy-& kaasuhankkeissa. Raportissa hahmotellaan, miten HFE:tä sovelletaan koko hankkeen elinkaaren ajan, annetaan esimerkkejä ongelmista, jotka johtuvat siitä, että HFE:tä ei ole otettu huomioon, ja kuvataan tyypillisiä HFE-toimia. Suurin osa tämän raportin ohjeista soveltuu muillekin teollisuudenaloille kuin öljy- ja kaasualalle. Toinen painos (kesäkuu 2020) on ladattavissa ilmaiseksi täältä.

Human factors integration – Implementation in the onshore and offshore industries. Tutkimusraportti 001 (HSE, 2002). Tämän asiakirjan tavoitteena on antaa ohjeita inhimillisten tekijöiden periaatteiden integroimiseksi onshore- ja offshore-järjestelmien suunnittelu- ja kehitysprosessiin. Tässä asiakirjassa hahmotellaan joitakin piirteitä lähestymistavasta, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen puolustusteollisuus on omaksunut inhimillisten tekijöiden sisällyttämiseksi järjestelmäkehityksen valtavirtaan. Se sisältää myös tarkistuslistan kysymyksistä, joilla selvitetään, sovelletaanko järjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen sovellettavassa lähestymistavassa inhimillisten tekijöiden parhaita käytäntöjä.

Työpaikat ja työympäristö. Office for Nuclear Regulation, (ONR, 2014). NS-TAST-GD-062 (Rev2). Tämä tekninen arviointiopas on tarkoitettu tukemaan ONR:n tarkastajia (erityisesti inhimillisten tekijöiden asiantuntijatarkastajia) arvioitaessa ydinlaitoksen luvanhaltijan järjestelyjä. Se sisältää kehyksen työtilojen suunnittelun ja työpaikan suunnittelun/ympäristötekijöiden välisten yhteyksien arvioimiseksi ihmisen suorituskykyyn.

Human Factors Integration. Office for Nuclear Regulation, (ONR, 2014). NS-TAST-GD-058 (Rev2). Tämä tekninen arviointiopas on tarkoitettu tukemaan ONR:n tarkastajia (erityisesti inhimillisten tekijöiden asiantuntijatarkastajia) arvioitaessa ydinlaitoksen luvanhaltijan järjestelyjä. Siinä annetaan neuvoja inhimillisten tekijöiden integrointimenetelmien, inhimillisten tekijöiden integrointisuunnitelman ja näitä inhimillisten tekijöiden integrointitoimia suorittavien henkilöiden valmiuksien arvioimiseksi.

Human Factors Integration – Yleiset vaatimukset. Transport for NSW on julkaissut joukon standardeja inhimillisten tekijöiden integroinnista (New South Wales Government, Australia). Tässä standardissa (T MU HF 00001 ST, 2014) esitetään yleiset vaatimukset sovellettavaksi insinööriorganisaatioissa, jotka aikovat tarjota palveluja ja omaisuutta Transport for NSW:lle. Siinä hahmotellaan inhimillisten tekijöiden integrointiprosessi ja esitetään vaatimuksia muun muassa antropometrisistä tiedoista, hallintalaitteista ja näytöistä, hälytyksistä ja varoituksista, työtilan suunnittelusta ja tehtävien suunnittelusta.

NORSOK Standardi – Työympäristö. S-002 (Norjan standardit, Rev. 4, elokuu 2004). www.standard.no/petroleum. Tämän NORSOK-standardin tarkoituksena on varmistaa, että laitoksen suunnittelu edistää työympäristön laatua käyttövaiheen aikana. Sitä sovelletaan uusien laitosten suunnitteluun ja olemassa olevien laitosten muuttamiseen tai parantamiseen offshore-porausta, tuotantoa ja putkikuljetuksia varten. Tässä NORSOK-standardissa säädetään öljylaitosten työympäristöön liittyvistä suunnitteluvaatimuksista sekä vaatimuksista, jotka koskevat työympäristökysymysten järjestelmällistä hallintaa hankekehityksessä ja suunnitteluprosessissa.

Good work design handbook, Safe Work Australia (2015). Tämä käsikirja sisältää kymmenen periaatetta, jotka osoittavat, miten saavutetaan työn ja työprosessien hyvä suunnittelu. Jokainen periaate on luonteeltaan yleinen, joten niitä voidaan soveltaa menestyksekkäästi mihin tahansa työpaikkaan, yritykseen tai toimialaan. Hyvän työnsuunnittelun kymmenen periaatetta on jäsennelty kolmeen osaan: i) miksi hyvä työnsuunnittelu on tärkeää, ii) mitä hyvässä työnsuunnittelussa tulisi ottaa huomioon ja iii) miten hyvä työ suunnitellaan.

Managing the work environment and facilities, Code of Practice, Worksafe Australia. (2011). Tässä säännöstössä annetaan liiketoimintaa tai yritystä harjoittaville henkilöille käytännön ohjeita siitä, miten tarjota ja ylläpitää fyysinen työympäristö, jossa ei ole terveys- ja turvallisuusriskejä. Tämä säännöstö kattaa fyysisen työympäristön, kuten työtilan, valaistuksen ja ilmanvaihdon; työntekijöiden tilat, mukaan lukien käymälät, juomavesi, peseytymis- ja ruokailualueet, pukuhuoneet, henkilökohtaiset säilytystilat ja suojapaikat; etäällä ja eristyksissä tehtävät työt ja hätäsuunnitelmat.

Lessons from high hazard industries for healthcare, National Patient Safety Agency, March 2010. Tämä raportti on yhteenveto muista korkean riskin aloista saaduista kokemuksista, ja siinä keskitytään siihen, miten käyttäjäkeskeinen lähestymistapa suunnitteluun voi auttaa parantamaan turvallisuutta terveydenhuollossa puuttumalla järjestelmällisesti niihin järjestelmä- ja suunnittelutekijöihin, jotka voivat johtaa inhimillisiin virheisiin. Raportissa kuvataan periaatteita ja prosesseja, joita voidaan käyttää kehitettäessä käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa terveydenhuollon tilojen suunnitteluun. Terveydenhuollon tilojen suunnitteluun, muotoiluun ja kehittämiseen osallistuvat päätöksentekijät löytävät esimerkkejä muiden turvallisuuskriittisten alojen käytännöistä siitä, miten inhimilliset tekijät voidaan ottaa huomioon tilojen kehittämisen jokaisessa vaiheessa.

Design Issues in Work-Related Serious Injuries. Australian turvallisuus- ja korvausneuvosto (ASCC), marraskuu 2005. Tämä on toinen raportti, joka on syntynyt ASCC:n hankkeesta, jossa pohdittiin suunnittelukysymysten osuutta työperäisten vammojen ja kuolemantapausten syntyyn Australiassa ja tapaa, jolla tätä osuutta voidaan parhaiten mitata ja seurata. Se sisältää neljä lukua, jotka koskevat:

• katsausta asiaan liittyvään kirjallisuuteen suunnittelun merkityksestä vakaviin työtapaturmiin
• yksityiskohtaista analyysia suunnitteluun liittyvistä kuolemaan johtaneista työtapaturmista keskittyen erityisesti rakennus-, kuljetus- ja varastointi-, valmistus- sekä terveydenhuolto- ja yhdyskuntapalveluihin
• suunnitteluun liittyvien huonojen hankintakäytäntöjen tarkastelua ja
• suunnitteluun liittyvien työtapaturmien seurannassa käytettävien tiedonsaantia haittaavien esteiden tarkastelua sekä ehdotusta lähestymistavoiksi näiden esteiden vähentämiseksi.

Kertomuksen johtopäätöksissä todetaan, että samanlaiset suunnitteluongelmat liittyvät moniin kuolemaan johtaneisiin vaaratilanteisiin, suunnittelu on merkittävä tekijä kuolemaan johtaneiden tapaturmien syntymisessä monilla teollisuudenaloilla ja useimpiin havaittuihin suunnitteluongelmiin on jo olemassa ratkaisuja.

Kertomuksessa todetaan, että suunnitteluongelmat ovat jo olemassa.