How to write a problem statement

Written by on in Articles

Kun olet tunnistanut tutkimusongelman projektillesi, seuraava vaihe on ongelmanasettelun kirjoittaminen. Tehokas ongelmanasettelu on tiivis ja konkreettinen. Sen tulisi:

  • Sijoittaa ongelma asiayhteyteen (mitä me jo tiedämme?)
  • Kuvailla täsmällinen kysymys, jota tutkimuksessa käsitellään (mitä meidän on tiedettävä?)
  • Näyttää ongelman merkityksellisyys (miksi meidän on tiedettävä se?)
  • Sijoittaa tutkimuksen tavoitteet (mitä aiot tehdä saadaksesi selville?).)

Milloin sinun pitäisi kirjoittaa ongelmanasettelu?

On olemassa erilaisia tilanteita, joissa saatat joutua kirjoittamaan ongelmanasettelun.

Yrityksissä ja muissa organisaatioissa ongelmanasettelun kirjoittaminen on tärkeä vaihe parannusprojekteissa. Selkeästi määritelty ja hyvin ymmärretty ongelma on ratkaisevan tärkeä tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi ja toteuttamiseksi. Tällöin ongelmanasettelu on yleensä itsenäinen asiakirja.

Akatemiallisessa tutkimuksessa ongelmanasettelun kirjoittaminen voi auttaa kontekstualisoimaan ja ymmärtämään tutkimusongelman merkityksen. Ongelmaesitys voi olla useita kappaleita pitkä ja toimia tutkimusehdotuksesi perustana, tai se voidaan tiivistää vain muutamaan lauseeseen tutkielman tai opinnäytetyön johdannossa.

Ongelmaesitys näyttää erilaiselta riippuen siitä, käsitteletkö käytännönläheistä reaalimaailman ongelmaa vai teoreettista tieteellistä kysymystä. Kaikki ongelmanasettelut noudattavat kuitenkin samankaltaista prosessia.

Vaihe 1: kontekstualisoi ongelma

Ongelmanasettelun tulisi hahmottaa tutkimusongelmasi sen erityisessä asiayhteydessä ja antaa taustatietoa siitä, mitä siitä jo tiedetään.

Käytännölliset tutkimusongelmat

Käytännöllisessä tutkimuksessa keskity tilanteen konkreettisiin yksityiskohtiin:

  • Missä ja milloin ongelma ilmenee?
  • Ketä ongelma koskee?
  • Mitä yrityksiä on tehty ongelman ratkaisemiseksi?
Esimerkki

Vaalien äänestysprosentti alueella X on laskenut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana, toisin kuin maan muilla alueilla. Järjestö Y:n tekemien tutkimusten mukaan äänestysaktiivisuus on alhaisin alle 25-vuotiaiden ja pienituloisten keskuudessa. Muilla alueilla on tehty joitakin tehokkaita yrityksiä näiden ryhmien sitouttamiseksi, ja kahdessa viime vaalissa puolueet A ja B lisäsivät kampanjointiponnistuksiaan alueella X, mutta näillä toimilla ei ole vielä ollut merkittävää vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.

Teoreettiset tutkimusongelmat

Teoreettisessa tutkimuksessa pohdi tieteellistä, sosiaalista, maantieteellistä ja/tai historiallista taustaa:

  • Mitä ongelmasta jo tiedetään?
  • Orajautuuko ongelma tiettyyn ajanjaksoon tai maantieteelliseen alueeseen?
  • Miten ongelma on määritelty ja siitä on keskusteltu tieteellisessä kirjallisuudessa?

Esimerkki

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ”keikkataloudesta” on tullut yhä tärkeämpi osa työmarkkinoita. Alle 30-vuotiaat tekevät yhä useammin freelance-, sopimusperusteista tai nollatuntityötä perinteisen kokopäivätyön sijasta. Tämän muutoksen syitä ja seurauksia koskevassa tutkimuksessa on keskitytty tuloja, työaikaa ja työoloja koskeviin objektiivisiin mittareihin, mutta nuorten subjektiivisia kokemuksia keikkataloudesta on tutkittu vain vähän.

Mitä oikoluku voi tehdä kirjoituksellesi?

Scribbr-toimittajat eivät ainoastaan korjaa kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheitä vaan myös vahvistavat kirjoitustasi varmistamalla, ettei kirjoituksessasi ole epämääräistä kielenkäyttöä, turhia sanoja ja kömpelöitä ilmaisuja.

Katso editointiesimerkki

Vaihe 2: Osoita, miksi asialla on merkitystä

Ongelma-artikkelissa tulisi käsitellä myös tutkimuksen relevanssia: miksi ongelman ratkaiseminen on tärkeää?

Tämä ei tarkoita, että sinun on tehtävä jotakin käänteentekevää tai maailmaa muuttavaa. Tärkeämpää on, että ongelma on tutkimuskelpoinen, toteuttamiskelpoinen ja että se käsittelee selkeästi alasi kannalta merkityksellistä kysymystä.

Käytännölliset tutkimusongelmat

Käytännöllinen tutkimus liittyy suoraan tiettyyn ongelmaan, joka vaikuttaa johonkin organisaatioon, laitokseen, sosiaaliseen ryhmään tai yhteiskuntaan laajemminkin. Tehdäksesi selväksi, miksi tutkimusongelmallasi on merkitystä, voit kysyä itseltäsi:

  • Mitä tapahtuu, jos ongelmaa ei ratkaista?
  • Kuka tuntee seuraukset?
  • Onko ongelmalla laajempaa merkitystä (esim. esiintyykö vastaavia ongelmia muissa yhteyksissä)?
Esimerkki

Alhaisella äänestysaktiivisuudella on osoitettu olevan kielteinen yhteys sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kansalaisvaikuttamiseen, ja siitä on tulossa kasvava huolenaihe monissa eurooppalaisissa demokratioissa. Kun tietyiltä kansalaisryhmiltä puuttuu poliittinen edustus, heidän syrjäytymisensä todennäköisesti lisääntyy ajan myötä, mikä johtaa luottamuksen heikkenemiseen demokraattisiin instituutioihin. Tämän ongelman käsittelystä on käytännön hyötyä alueelle X ja se edistää tämän laajalle levinneen ilmiön ymmärtämistä.

Teoreettiset tutkimusongelmat

Joskus teoreettisilla kysymyksillä on selkeitä käytännön seurauksia, mutta joskus niiden merkitys ei ole yhtä ilmeinen. Selvittääksesi, miksi ongelmalla on merkitystä, kysy:

  • Miten ongelman ratkaiseminen edistää aiheen ymmärtämistä?
  • Mitä hyötyä siitä on tulevalle tutkimukselle?
  • Onko ongelmalla suoria tai epäsuoria seurauksia yhteiskunnalle?
Esimerkki

Gigataloutta käsittelevässä kirjallisuudessa näitä uusia työnteon muotoja luonnehditaan toisinaan joustavaksi aktiiviseksi valinnaksi ja toisinaan hyväksikäyttäväksi viimeiseksi keinoksi. Jotta saataisiin kattavampi käsitys siitä, miksi nuoret sitoutuvat keikkatalouteen, tarvitaan syvällistä laadullista tutkimusta. Työntekijöiden kokemuksiin keskittyminen voi auttaa kehittämään vankempia teorioita joustavuudesta ja epävarmuudesta nykytyöelämässä sekä mahdollisesti antaa tietoa tulevista poliittisista tavoitteista.

Vaihe 3: Aseta päämäärät ja tavoitteet

Viimeiseksi ongelmanasettelussa tulisi hahmotella, miten aiot käsitellä ongelmaa. Tavoitteenasi ei pitäisi olla lopullisen ratkaisun löytäminen, vaan ongelman taustalla olevien syiden etsiminen ja tehokkaampien lähestymistapojen ehdottaminen sen ratkaisemiseksi tai ymmärtämiseksi.

Tavoite on tutkimuksesi yleinen tarkoitus. Se kirjoitetaan yleensä infinitiivimuodossa:

  • Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää…
  • Tämän projektin tavoitteena on tutkia…
  • Tavoitteeni on tutkia…

Tavoitteet ovat konkreettisia vaiheita, joita aiot toteuttaa tavoitteen saavuttamiseksi:

  • Laadullisia menetelmiä käytetään…
  • Kerään kyselytutkimusten avulla…
  • Tutkimuksessa mitataan tilastollisen analyysin avulla…
Käytännölliset tutkimustavoitteet ja -tavoitteet

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tehokkaita sitouttamisstrategioita äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi alueella X. Siinä kartoitetaan kyselytutkimusten ja haastattelujen avulla merkittävimmät äänestämättä jättämiseen vaikuttavat tekijät ja tehdään kokeiluja eri strategioiden tehokkuuden mittaamiseksi.

Teoreettiset tutkimustavoitteet ja -tavoitteet

Tässä hankkeessa pyritään ymmärtämään paremmin nuorten kokemuksia keikkataloudesta. Kvalitatiivisten menetelmien avulla pyritään saamaan syvällistä tietoa freelance- ja nollatuntityötä tekevien alle 30-vuotiaiden motiiveista ja käsityksistä eri toimialoilla. Näitä tietoja kontekstualisoidaan tarkastelemalla viimeaikaista kirjallisuutta keikkataloudesta ja tilastollisella analyysillä työvoiman demografisista muutoksista.

Tavoitteiden ja päämäärien tulisi johtaa suoraan tutkimuskysymyksiin.

Opi muotoilemaan tutkimuskysymykset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.