Korean tasavallassa Incheonissa, lokakuun 8. päivänä – Maapallon ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 °C:een edellyttäisi nopeita, kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä muutoksia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, IPCC totesi uudessa arviossaan. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen 2 celsiusasteeseen verrattuna toisi selviä hyötyjä ihmisille ja luonnon ekosysteemeille ja voisi kulkea käsi kädessä kestävämmän ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan varmistamisen kanssa, totesi hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) maanantaina.

Erityisraportti 1,5 celsiusasteen ilmaston lämpenemisestä hyväksyttiin lauantaina Incheonissa, Korean tasavallassa. Se on keskeinen tieteellinen panos joulukuussa Puolassa pidettävässä Katowicen ilmastonmuutoskonferenssissa, jossa hallitukset tarkastelevat Pariisin ilmastosopimusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Yli 6 000 tieteellistä viittausta ja tuhansien asiantuntijoiden ja hallitusten arvioijien omistautunut panos ympäri maailmaa osoittavat, että tämä tärkeä raportti on osoitus IPCC:n laaja-alaisuudesta ja poliittisesta merkityksellisyydestä”, sanoi IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Lee.

Yhdeksänkymmentäyksi kirjoittajaa ja tarkistustoimittajaa 40 maasta valmisteli IPCC:n raportin vastauksena ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) kehotukseen, kun se hyväksyi Pariisin sopimuksen vuonna 2015.

Raportin koko nimi on Global Warming of 1.5°C, IPCC:n erityisraportti 1,5°C:n ilmaston lämpenemisen vaikutuksista esiteolliseen aikaan verrattuna ja siihen liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästötavoista, kun pyritään vahvistamaan maailmanlaajuista vastausta ilmastonmuutoksen uhkaan, kestävään kehitykseen ja ponnisteluihin köyhyyden poistamiseksi.

”Yksi tämän raportin keskeisistä viesteistä on se, että 1 °C:n ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät jo nyt muun muassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, merenpinnan nousuna ja arktisen alueen merijään vähenemisenä”, sanoi IPCC:n työryhmän I puheenjohtaja Panmao Zhai.

Raportissa tuodaan esiin useita ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka voitaisiin välttää, jos ilmaston lämpeneminen rajoitettaisiin 2 °C:n tai sitä korkeampaan 1,5 °C:een. Esimerkiksi vuoteen 2100 mennessä merenpinnan maailmanlaajuinen nousu olisi 10 cm pienempi, jos ilmaston lämpeneminen olisi 1,5 °C verrattuna 2 °C:seen. Jäämeren jäättömyys kesäisin olisi todennäköistä kerran vuosisadassa, jos ilmaston lämpeneminen olisi 1,5 °C, kun se 2 °C:n ilmaston lämpenemisessä olisi vähintään kerran vuosikymmenessä. Koralliriutat vähenisivät 70-90 prosenttia 1,5 °C:n ilmaston lämpenemisen myötä, kun taas 2 °C:n ilmaston lämpenemisen myötä lähes kaikki (> 99 prosenttia) katoaisivat.

”Jokaisella ylimääräisellä lämpenemisellä on merkitystä, erityisesti koska 1 °C:n lämpeneminen on tärkeää.5 °C tai enemmän lisää riskiä, joka liittyy pitkäkestoisiin tai peruuttamattomiin muutoksiin, kuten joidenkin ekosysteemien häviämiseen”, sanoi Hans-Otto Pörtner, IPCC:n työryhmän II toinen puheenjohtaja.

Maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittaminen antaisi myös ihmisille ja ekosysteemeille enemmän liikkumavaraa sopeutua ja pysyä asiaankuuluvien riskikynnysten alapuolella, lisäsi Pörtner. Raportissa tarkastellaan myös käytettävissä olevia keinoja rajoittaa lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen, mitä niiden saavuttaminen vaatisi ja mitä seurauksia sillä voisi olla. ”Hyvä uutinen on, että osa toimista, joita tarvittaisiin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen, on jo käynnissä eri puolilla maailmaa, mutta niiden toteuttamista olisi nopeutettava”, sanoi työryhmän I toinen puheenjohtaja Valerie Masson-Delmotte.

Raportin mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttäisi ”nopeita ja kauaskantoisia” muutoksia maankäytössä, energiantuotannossa, teollisuudessa, rakennuksissa, liikenteessä ja kaupungeissa. Maailmanlaajuisten ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen (CO2) nettopäästöjen olisi vähennyttävä noin 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavutettava ”nollapäästöt” noin vuonna 2050. Tämä tarkoittaa, että jäljelle jäävät päästöt olisi tasapainotettava poistamalla hiilidioksidia ilmasta.

”Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen on mahdollista kemian ja fysiikan lakien puitteissa, mutta se edellyttäisi ennennäkemättömiä muutoksia”, sanoi Jim Skea, IPCC:n työryhmän III toinen puheenjohtaja.

Maailmanlaajuisen lämpötilan tilapäinen ylittäminen yli puolentoista celsiusasteen merkitsisi suurempaa riippuvuutta hiilidioksidin poistamiseen ilmasta tähtäävistä tekniikoista, jotta maapallon lämpötilan voidaan laskea alle puolentoista celsiusasteen vuoteen 2100 mennessä. Tällaisten tekniikoiden tehokkuutta ei ole todistettu laajassa mittakaavassa, ja joihinkin niistä saattaa liittyä merkittäviä riskejä kestävälle kehitykselle, todetaan raportissa.

”Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen verrattuna 2 celsiusasteeseen vähentäisi haastavia vaikutuksia ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, mikä helpottaisi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista”, totesi IPCC:n työryhmän III yhteispuheenjohtaja Priyardarshi Shukla.

Päätökset, joita teemme tänään, ovat ratkaisevia, jotta voimme varmistaa turvallisen ja kestävän maailman kaikille nyt ja tulevaisuudessa, sanoi IPCC:n työryhmän II puheenjohtaja Debra Roberts.

”Tämä raportti antaa poliittisille päättäjille ja käytännön toimijoille tietoa, jota he tarvitsevat tehdäkseen päätöksiä, joilla voidaan puuttua ilmastonmuutokseen ja ottaa samalla huomioon paikallinen konteksti ja ihmisten tarpeet”. Seuraavat vuodet ovat luultavasti historiamme tärkeimmät”, hän sanoi.”

IPCC on maailman johtava elin, joka arvioi ilmastonmuutokseen liittyvää tiedettä, sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevia riskejä sekä mahdollisia reagointivaihtoehtoja.

Raportti laadittiin kaikkien kolmen IPCC:n työryhmän tieteellisessä johdossa. Työryhmä I arvioi ilmastonmuutoksen fysikaalista tieteellistä perustaa, työryhmä II käsittelee vaikutuksia, sopeutumista ja haavoittuvuutta ja työryhmä III käsittelee ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Pariisin sopimukseen, jonka 195 kansakuntaa hyväksyi joulukuussa 2015 YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikonferenssissa, sisältyi tavoite tehostaa maailmanlaajuista vastausta ilmastonmuutoksen uhkaan ”pitämällä globaalin keskilämpötilan nousu reilusti alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisesta ajasta peräisin olevaan tasoon nähden ja pyrkimyksiä, joilla pyritään rajoittamaan lämpötilannousu 1…5 °C:n nousua esiteollisesta tasosta.”

Osana Pariisin sopimuksen hyväksymispäätöstä IPCC:tä pyydettiin laatimaan vuonna 2018 erityisraportti ilmaston lämpenemisestä 1,5 °C:n lämpötilaan esiteollisesta tasosta ja siihen liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästötavoista. IPCC hyväksyi kutsun ja lisäsi, että erityisraportissa tarkasteltaisiin näitä kysymyksiä ilmastonmuutoksen uhkaan vastaamisen, kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamiseen tähtäävien ponnistelujen vahvistamisen yhteydessä.

1,5 °C:n ilmaston lämpeneminen on ensimmäinen IPCC:n kuudennen arviointikierroksen aikana laadittavien erityisraporttien sarjassa. Ensi vuonna IPCC julkaisee erikoisraportin ”Ocean and Cryosphere in a Changing Climate” sekä erikoisraportin ”Climate Change and Land”, jossa tarkastellaan sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maankäyttöön.

Yhteenvedossa poliittisille päättäjille (Summary for Policymakers, SPM) esitellään erikoisraportin keskeiset havainnot, jotka perustuvat saatavilla olevan tieteellisen, teknisen ja sosioekonomisen kirjallisuuden arviointiin, joka koskee 1,5 °C:n ilmaston lämpenemistä.

Yhteenvedossa politiikkapäättäjille (Summary for Policymakers) on esitetty 1,5 °C ilmastonlämpenemistä käsittelevän erikoisraportin Special Report on Global Warming on 1.5°C (SR15) on saatavilla osoitteessa https://www.ipcc.ch/sr15 tai www.ipcc.ch.

Key statistics of the Special Report on Global Warming of 1.5°C

91 kirjoittajaa 44 kansalaisuudesta ja 40 asuinmaasta
– 14 koordinoivaa pääkirjoittajaa (CLA)
– 60 johtavaa kirjoittajaa (LA)
– 17 tarkastustoimittajaa (RE)

133 avustavaa kirjoittajaa (CA)
Yli 6 000 viitattua viitettä
Yhteensä 42 001 asiantuntija- ja viranomaisarvostelukommenttia
(Ensimmäisen järjestyksen mukainen luonnos 12 895; Toisen tilauksen luonnos 25 476; lopullinen hallituksen luonnos: 3,630)

Lisätiedot:
IPCC:n lehdistötoimisto, sähköposti: [email protected]
Werani Zabula +41 79 108 3157 tai Nina Peeva +41 79 516 7068

Huomautuksia toimittajille

Erityisraportti ilmastonlämpenemisestä 1. tammikuuta 2001.5 °C, joka tunnetaan nimellä SR15, laaditaan vastauksena ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen 21. osapuolikonferenssin (COP21) joulukuussa 2015 Pariisin sopimuksen aikaansaamisen yhteydessä esittämään kutsuun, ja se toimii pohjana Talanoa-dialogille 24. osapuolikonferenssissa (COP24). Talanoa-dialogissa kartoitetaan osapuolten yhteisiä ponnisteluja suhteessa edistymiseen Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa ja annetaan tietoa kansallisesti määriteltyjen panosten valmisteluun. Yksityiskohtaiset tiedot raportista, mukaan lukien hyväksytty hahmotelma, löytyvät raporttisivulta. Raportti on laadittu kaikkien kolmen IPCC:n työryhmän yhteisellä tieteellisellä johdolla ja työryhmän I teknisen tukiyksikön tuella.

Mikä on IPCC?
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on YK:n elin, joka arvioi ilmastonmuutokseen liittyvää tiedettä. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UN Environment) ja Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) perustivat sen vuonna 1988 antamaan poliittisille päättäjille säännöllisiä tieteellisiä arvioita ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja mahdollisista tulevista riskeistä sekä esittämään sopeutumis- ja lieventämisstrategioita. Sillä on 195 jäsenvaltiota.

IPCC:n arviot tarjoavat hallituksille kaikilla tasoilla tieteellistä tietoa, jota ne voivat käyttää ilmastopolitiikan kehittämisessä. IPCC:n arviot ovat keskeinen panos kansainvälisissä neuvotteluissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. IPCC:n raportit laaditaan ja tarkistetaan useassa vaiheessa, mikä takaa objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden.

IPCC arvioi vuosittain julkaistavia tuhansia tieteellisiä julkaisuja kertoakseen poliittisille päättäjille, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä. IPCC tunnistaa, missä tiedeyhteisössä vallitsee yksimielisyys, missä on mielipide-eroja ja missä tarvitaan lisätutkimuksia. Se ei tee omaa tutkimusta.

Raporttiensa laatimiseen IPCC käyttää satoja tutkijoita. Nämä tutkijat ja virkamiehet tulevat erilaisista taustoista. IPCC:n sihteeristössä työskentelee vain kymmenkunta vakituista työntekijää.

IPCC:llä on kolme työryhmää: Työryhmä I, joka käsittelee ilmastonmuutoksen fysikaalista perustaa, työryhmä II, joka käsittelee vaikutuksia, sopeutumista ja haavoittuvuutta, ja työryhmä III, joka käsittelee ilmastonmuutoksen hillitsemistä. IPCC:llä on myös kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita käsittelevä työryhmä, joka kehittää menetelmiä päästöjen ja poistumien mittaamiseksi.

IPCC:n arviointiraportit koostuvat kunkin kolmen työryhmän panoksista ja yhteenvetoraportista. Erityisraporteissa arvioidaan poikkitieteellisiä kysymyksiä, jotka kattavat useamman kuin yhden työryhmän, ja ne ovat lyhyempiä ja kohdennetumpia kuin pääarvioinnit.

Kuudes arviointikierros
Helmikuussa 2015 pidetyssä 41. istunnossaan IPCC päätti laatia kuudennen arviointiraportin (AR6). Lokakuussa 2015 pidetyssä 42. istunnossaan se valitsi uuden puheenjohtajiston, joka valvoo tämän raportin ja arviointisyklin aikana laadittavien erityisraporttien valmistelua. Huhtikuussa 2016 pidetyssä 43. istunnossaan se päätti laatia kolme erityisraporttia, menetelmäraportin ja AR6:n.

Metodologiaraportti, jolla tarkennetaan IPCC:n vuoden 2006 suuntaviivoja kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita varten, toimitetaan vuonna 2019. 1,5 °C:n ilmaston lämpenemisen lisäksi IPCC saa vuonna 2019 valmiiksi kaksi muuta erityisraporttia: Special Report on the Ocean and Cryosphere in a Changing Climate (Erityisraportti valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa) ja Climate Change and Land (Ilmastonmuutos ja maa): IPCC:n erityisraportti, joka käsittelee ilmastonmuutosta, aavikoitumista, maan tilan heikkenemistä, kestävää maankäytön hallintaa, elintarviketurvaa ja kasvihuonekaasujen kulkeutumista maaekosysteemeissä. AR6:n synteesiraportti valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla sen jälkeen, kun kolme työryhmää on toimittanut AR6:ta koskevat panoksensa vuonna 2021.

Lisätietoa, mukaan lukien linkit IPCC:n raportteihin, löytyy osoitteesta: www.ipcc.ch

.