Vuonna 1872 pojan löydettiin elävän susien kanssa, ja lopulta hänestä tuli Mowglin todellinen inspiraatio

Vahemmaksi kasvaessasi olet mitä todennäköisimmin lukenut Rudyard Kiplingin kuuluisan, vuonna 1894 ilmestyneen teoksen Viidakkokirja (The Jungle Book, The Jungle Book, suomeksi: Viidakkokirja), tai nähnyt sen vuonna 1967 ilmestyneen elokuvasovituksen. Tosiasia, jota moni ei kuitenkaan tunne, on se, että kirja perustui itse asiassa tosielämän henkilöön. Monet uskovat, että Kiplingin kirjaa inspiroinut henkilö oli Dina Sanichar, intialainen poika, jonka villi susilauma kasvatti 1800-luvun lopulla. Valitettavasti sen sijaan, että Dina olisi seikkaillut villieläinten kanssa, kuten kirja- ja elokuvasovitukset haluavat näyttää, hän kärsi paljon traagisemmasta uskosta.

Monet uskovat, että Dina Sanichar oli tosielämän inspiraatio Mowgliin – vaikkei hän olekaan ainoa villieläinten kasvattama lapsi

Kuvan krediittejä: Wikimedia Commons

Taannoin vuonna 1872 joukko metsästäjiä löysi Dinan kävelemässä nelinkontin yhdessä villien susilauman kanssa

Image credits: Wikimedia Commons

Havaittuaan pojan ja sudet vetäytyivät luolaan, mutta metsästäjät olivat päättäneet saada salaperäisen villiintyneen lapsen kiinni. He yrittivät houkutella hänet ulos luolasta sytyttämällä sen tuleen, ja kun eläimet vihdoin poistuivat luolastaan, metsästäjät ampuivat ne ja veivät pojan takaisin sivilisaatioon.

Dina oli tuolloin noin kuusivuotias

Image credits: Listopedia

Poika vietiin orpokotiin, kastettiin ja hänelle annettiin nimi Sanichar, joka kääntyy ”lauantaiksi”, koska se oli hänen saapumispäivänsä. Seuraavina vuosina Dinalla oli sopeutumisvaikeuksia, ja hänen älykkyysosamääräänsä pidettiin alhaisena. Kaikista orpokodin työntekijöiden ponnisteluista huolimatta poika ei koskaan oppinut puhumaan tai kirjoittamaan.

Poika oli tottunut liikkumaan nelinkontin ja kommunikoi ääntelemällä eläinten ääniä

Image credits: Wikimedia Commons

Lopulta hän oppi kävelemään kahdella jalalla, mutta käveli silti mieluummin alasti

Kuvan krediittejä: Wikimedia Commons

Aluksi Sanichar kieltäytyi syömästä keitettyjä aterioita ja söi vain raakaa lihaa

Image credits: Listopedia

Vaikka Sanicharilla oli vaikeuksia kommunikoida muiden kanssa, hän ystävystyi toisen orpokodissa kasvaneen villiintyneen pojan kanssa. Nämä kaksi muodostivat ainutlaatuisen siteen, ja toinen jopa opetti toista juomaan kupista.

Sanichar onnistui ihmiskulttuuriin sopeutumisen vaikeuksista huolimatta oppimaan tupakoinnin

Image credits: Wikimedia Commons

Myöhempinä vuosinaan villiintynyt poika sairastui tuberkuloosiin, todennäköisesti tupakointitottumuksensa vuoksi

Image credits: Wikimedia Commons

Kymmenen vuotta ihmisten keskellä elämistä ei oikein tukahduttanut Dinan villiä puolta – hän oli edelleen ahdistunut ja hermostunut ihmisten seurassa. Hänen ulkonäkönsä oli myös varsin erikoinen – hänellä oli erittäin suuret hampaat, matala otsa ja hän oli vain 1,5 metriä pitkä.

Villiintynyt poika menehtyi lopulta tuberkuloosiin vuonna 1895 ollessaan vain 29-vuotias

Image credits: Wikimedia Commons

Dina ei ollut ainoa villieläinten kasvattama poika Intiassa, ja vuosien varrella on raportoitu lukuisista tapauksista

Image credits: Wikimedia Commons

Neljä muuta villiintynyttä lasta löydettiin Intiasta samoihin aikoihin kuin Sanichar, ja yksi tunnetuimmista tapauksista on Amala ja Kamala, kaksi tyttöä, jotka pelastettiin susilaumasta vuonna 1920. Myös tytöt kävelivät neljällä jalalla, söivät vain raakaa lihaa ja ulvoivat kuuta.

Tarinat villieläinten kasvattamista villiintyneistä lapsista ovat inspiroineet monia kirjailijoita, joista yksi kuuluisimmista on Rudyard Kipling

Kuvan tunnukset: Wikimedia Commons

Kipling kirjoitti Viidakkokirjan vuonna 1894, 20 vuotta sen jälkeen, kun villiintynyt poika löydettiin, ja päähenkilö Mowglin sanotaan saaneen paljon vaikutteita Sanicharin tarinasta.

Kuvakrediitit: Wikimedia Commons

Dina otettiin takaisin yhteiskuntaan vastoin tahtoaan, toisin kuin Mowgli, joka lähti viidakosta vapaaehtoisesti

Image credits: Wikimedia Commons

Vaikka ihmiset yrittivät tuoda Dinan takaisin yhteiskuntaan, elämänsä ensimmäisten kuuden vuoden viettäminen susien keskellä oli muuttanut pojan täysin, eikä hän koskaan onnistunut sopeutumaan.

Ihmisten ponnisteluista huolimatta Dina ei koskaan onnistunut sopeutumaan ihmisyhteiskuntaan

Image credits: Wikimedia Commons

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.