Hypeessä, jossa on pyritty selvittämään kaikki ne erilaiset juomat, joihin SodaStream-koneilla voi lisätä hiilihappoa, useat ihmiset ovat miettineet, voisiko lasilliseen tavallista maitomaitoa saada terveellisen annoksen kuplia. Logiikka on reilu; monet suhteellisen tylsät juomat maistuvat paljon paremmilta, kun niihin lisätään hiukan hiilihappoa.

Voi siis SodaStream-maitoa käyttää?

Ei, ei yleiseen kulutukseen eikä ainakaan nautiskeluun.

Vaikka on mahdollista pakottaa hiilidioksidia maitopulloon SodaStream-koneellasi, tuloksena syntyvä keitos ei ole juuri muuta kuin hyytynyt maitopullo, joka maistuu pahanmakuiselta ja jossa ei ole kovinkaan paljon kuohkeutta, jos ollenkaan.

Syy tähän negatiiviseen reaktioon on yksinkertaisesti se, että maidossa on useita proteiineja ja muita elementtejä, jotka reagoivat nopeasti hiilidioksidin läsnäoloon. Hiilidioksidikaasun lisääminen maitoon muuttaa maidon proteiinien kemiallista ympäristöä, jolloin ne hyytyvät ja hyytyvät sitä mukaa, kun lisää hiilidioksidikaasua lisätään.

Prosessi muuttuu ketjureaktioksi sitä mukaa, kun seokseen lisätään lisää hiilidioksidikaasua.

Jopa jos hiilidioksidikaasua riittäisi palamaan maidon kaikkien proteiinien läpi, maitonesteen koostumus on paksumpi kuin veden koostumus, joten hiilidioksidia tarvitsisit todella kohtuuttoman suuren määrän saadaksesi aikaan yhtään mitään tyypillistä limonadin poreilua muistuttavaa. Todennäköinen hiilihappoisuus, jonka tällaisesta juomasta koskaan saisit, olisi luultavasti suhteellisen heikko ja innostamaton. Kaiken kaikkiaan voit SodaStreamata oman maitosi, mutta kukaan täysjärkinen ei tekisi sitä juodakseen!

Miksi maitoa ei voi hiilihapottaa SodaStreamilla

Ymmärtääksesi, miksi maitoa ei voi hiilihapottaa SodaStreamissa, sinun on ymmärrettävä reaktio, joka syntyy yrittäessäsi väkisin pakottaa maitoasi hiilihappokaasua.

Vakiomallinen SodaStream-kone toimii siten, että nestepullo työnnetään hiilihapottavan suuttimen alla olevaan tilaan, jolloin soodapullo lukittuu paikalleen ja kiinnittyy ponnistuksen ajaksi. Hiilidioksidikaasu, joka saadaan koneen takaosaan asennetusta hiilihapotussäiliöstä, pakotetaan nesteeseen koneen etuosassa olevan hiilihapotussuuttimen kautta.

Kylmällä vedellä hiilidioksidi sekoittuu nestemäiseen väliaineeseen, jossa se on heikosti liukoinen. Tämä tarkoittaa, että hiilidioksidi irtoaa vedestä kaasumuotoon ja näin syntyy kuplia, jotka kelluvat seoksessa. Teknisesti ottaen hiilidioksidista tulee tämän prosessin aikana hiilihappoa.

Hiilihappo on osa sitä, mikä antaa hiilihapotetulle vedelle sen tunnusomaisen kiireisen maun ja rakenteen, ja siksi hiilihapotettu vesi maistuu hiukan erilaiselta kuin tavallinen vesi.

Hiilihapon läsnäolo maidossa tekee kuitenkin muutakin kuin muuttaa makua vain hiukan. Maito on täynnä runsaasti proteiineja, jotka osaltaan muodostavat sen kemiallisen koostumuksen ja jotka antavat sille sen ravintoarvon, josta me ihmiset nautimme jokaisesta lasista.

Mutta näiden proteiinien muoto ja maku eivät pysy ennallaan, kun ne altistuvat hiilihapolle. Proteiinit alkavat denaturoitua.

Tämän denaturointivaikutuksen vuoksi proteiinit alkavat hyytyä tai käpristyä takaisin itseensä. Kun maito juoksettuu, siitä tulee paksumpaa ja vähemmän vastaanottavaista hiilidioksidikaasulle, koska sen liukoisuus vähenee ajan myötä. Periaatteessa mitä enemmän hiilihappoa yrität laittaa maitoon, sitä vaikeammaksi tulee saada hiilihappoa maitoon.

Tuloksena syntyvä juoma on hapan, kokkareinen keitos, jossa ei ole juuri lainkaan kuohkeutta tai hiilihappoa. Tällaisen juoman poistaminen SodaStream-koneestasi ei todennäköisesti herätä ruokahalua tai näytä mitenkään ruokahalua herättävältä. Vaikka voit toki juoda tuloksena syntyneen maitojuoman, sinun on vaikea löytää ketään, joka vapaaehtoisesti kokeilisi sitä tai kuluttaisi sitä huvikseen.

Miksi maito kestää hiilihapotusta

Normaalitilanteessa maidossa on useita proteiineja, jotka ovat suspendoituneina nesteen ja rasvan liuoksessa, joka sallii proteiinien pysyä erillään toisistaan ja kellua vapaasti ja itsenäisesti. Koska valkuaisaineet kelluvat eivätkä kasaannu tai taitu itsekseen, tavallinen maitolasi on vettä paksumpi, mutta se ei ole läheskään kiinteä.

Koska valkuaisaineet normaalisti hylkivät toisiaan, ne eivät keräänny paakkuihin tai palasiksi. Mutta kun maidon pH muuttuu, tämä hapan reaktio muuttuu ja proteiinit voivat vetää toisiaan puoleensa. Kun proteiinit kerääntyvät ja hyytyvät, niiden varsinainen muoto alkaa taipua lohkomaiseen muotoon, ja proteiineista tulee selvemmin havaittavia ja kiinteämpiä.

Ajan myötä proteiineista tulee selvemmin havaittavia, kun ne alkavat kellua maitoliuoksessa. Tämä on maidon juoksettumisen alku, ja se on heti havaittavissa, sillä maito alkaa muuttua kokkareiseksi ja paksuksi. Se tuntuu kosketettaessa tai maistettaessa paljon viskoosimmalta, ja liuoksen nestemäiset osat pienenevät edelleen.

Lisäksi maidon luontainen pH tarkoittaa sitä, että vaikka nesteeseen pakotettaisiinkin suuri määrä hiilidioksidia, se käynnistäisi vain ketjureaktion, joka jatkaisi juoksettumisprosessia ja kiihdyttäisi sitä kaiken kaikkiaan sen sijaan, että se johtaisi pieneen määrään kuohkeutta.

Maidon pH-arvo on normaalisti lievästi hapan eli 6,6. Mutta maidon sisältämissä proteiineissa on paljon emäksisiä sivuryhmiä. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että maidon proteiinit ovat jo valmiiksi valmiita muuttumaan happamiksi pienimmästäkin provokaatiosta. Kun hiilidioksidi altistuu maidolle ja hiilihappoa muodostuu, hiilihappo itsessään leviää maidon läpi ja reagoi useampien maitoproteiinien kanssa.

Tämä ketjureaktio saa aikaan sen, että kehittyy lisää hiilihappoa, mikä saa aikaan sen, että useammat proteiinit muuttuvat juokseviksi versioiksi itsestään, mikä saa aikaan sen, että kehittyy lisää hiilihappoa, ja niin edelleen. Mitä enemmän hiilidioksidia maitoon johdetaan, sitä enemmän tätä ketjureaktiota tapahtuu.

Prosessi jatkuu, kunnes kaikki maidon proteiinit ovat reagoineet. Tässä vaiheessa maitojuomasta saatetaan saada pientä kihelmöintiä, mutta se on todennäköisesti suhteellisen heikkoa eikä sitä ole helppo havaita ihmiskielellä. Itse asiassa maidosta kokonaisuutena otetut huonot maut todennäköisesti peittävät alleen kaiken ihastuttavan hiilihapotuksen, jonka koet juomaa juodessasi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maidon kemiallinen koostumus tekee siitä huonon ehdokkaan hiilihapotukseen.

Onko juoksutettu/hiilihapotettu maito haitallista sinulle?

Ei välttämättä. Itse asiassa juoksutettua maitoa käytetään monissa eri ruoanlaittotilanteissa ja sitä jopa myydään. Esimerkiksi jogurtti valmistetaan usein juoksutetusta maidosta.

Sinänsä juoksutettu maito ei ole pahaksi ja sitä voi nauttia ilman terveyshaittoja. Vatsasi ei kuitenkaan välttämättä ole tottunut tähän maidon uuteen versioon ja saattaa reagoida siihen huonosti. Juoksutetun maidon maku poikkeaa paljon tavallisen maidon mausta, eivätkä tavalliset ihmiset yleensä pidä sitä kovin maukkaana. Juoksutettu maito on yleensä melko paljon happamampaa kuin tavallinen.

Kun maito juoksettuu ja siitä tulee kovempaa ja paksumpaa, kokit ympäri maailmaa käyttävät tätä prosessia tehdäkseen tuloksena syntyvästä seoksesta erilaisia juustoja ja jogurtteja. Erilaiset proteiinireaktiot maidon sisällä oleviin eri bakteereihin muuttavat tuloksena syntyvän jogurtin tai juuston makua ja väriä, ja tästä juontaa juurensa näiden tuotteiden moninaisuus.

Esitys, jonka mukaan juoksutettu maito on pahasta, juontaa juurensa sen ja pilaantuneen maidon välisestä väärinkäsityksestä. Pilaantunut maito maistuu myös happamalta, mutta tämä maku syntyy bakteereiden aiheuttamien reaktioiden seurauksena, kun erilaiset mikro-organismit ovat kuluttaneet maidon sisällä olevia proteiineja ja sokereita.

Bakteerien levittäytyessä ne muuttavat maidon koostumusta ja makua, ja ne voivat muuttua vaarallisiksi, jos nautit sitä. Maidon pilaa usein tietty bakteeri nimeltä Brucella. Tämä voi sairastuttaa kroonisesti ja johtaa terveydellisiin komplikaatioihin, mikä saa monet olettamaan, että mikä tahansa hapan maito on välttämättä huono nautittavaksi.

Tuleeko maidosta joskus tulevaisuudessa hiilihappoa?

Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että jotkut yritykset tai keksijät löytävät keinon kehittää kuohuvaa maitojuomaa yleiseen kulutukseen. Todennäköisesti se kuitenkin vaatii kehittäjältä joitakin nokkelia kemiallisia temppuja, jotta hiilihappo saadaan tarttumaan maitoon ilman, että denaturointiprosessi käynnistyy.

Yksi ajatus pyörii esimerkiksi rasvattoman maidon tai rasvattoman maidon hiilihapottamisen ympärillä. Joissakin aasialaisissa marketeissa on jo vuosia myyty hiilihapotettua maitojuomaa, vaikka niiden menetelmän yksityiskohtia ei tunneta kovin hyvin. Näissä kuohujuomissa käytetään eräänlaista jogurttia ja rasvatonta maitoa sekä useita muita vitamiineja ja kivennäisaineita täydentämään juomaa, joten niissä ei yksinkertaisesti lisätä hiilihappoa tavalliseen maitoon.

Veden tai muun juoman hiilihappoistaminen ja lisääminen maidon joukkoon ilman, että juoksettumisprosessi käynnistyy jollakin tapaa, voi olla myös mahdollista. Mutta tällä hetkellä maidon lisääminen SodaStreamiin ei ole suositeltavaa. Pitäytyisin tavallisissa siirapeissa TAI voisit harkita litteän soodan uudelleenkäyttöä – katso tästä lisää siitä.