Potilasta pyydetään makaamaan 30 asteen kulmassa pää 45 astetta vasemmalle kallistettuna. Sitten kaulan kaulalaskimon aluetta valaistaan viistovalolla, joka auttaa tunnistamaan sisemmän kaulalaskimon. On varottava sekoittamasta sitä ulkoiseen kaulalaskimoon, jonka lyönti näkyy helpommin ihon alla, koska se on pinnallisempi. Potilailla, joilla on vaikea oikean sydämen ahtauma, sisemmän kaulalaskimon havainnointi ei välttämättä ole mahdollista, koska se on laajentunut aina kaulan yläosaan ja kalloon asti.

Klinikkahoitaja painaa voimakkaasti joko vatsan oikean yläkvadrantin päälle (esim, maksan yläpuolella) tai vatsan keskikohdan yläpuolella 10 sekunnin ajan 20-35 mmHg:n paineella samalla, kun hän tarkkailee kaulan sisäisen kaulalaskimon turvotusta ja tarkkailee myös varmistaakseen, ettei potilas tee Valsalvan manöveriä.

Muuten terveellä henkilöllä kaulalaskimopaine pysyy vakiona tai nousee tilapäisesti sydämenlyönnin tai kahden ajan, ennen kuin se palautuu normaaliksi. Tähän negatiiviseen tulokseen viittaisi se, että kaulalaskimossa ei ole turvotusta. Negatiivinen vatsaontelon refluksi nähdään Budd-Chiarin oireyhtymässä.

Positiivinen tulos määritellään eri tavoin joko vähintään 3 cm:n kestäväksi JVP:n nousuksi tai vähintään 4 cm:n laskuksi sen jälkeen, kun tutkija vapauttaa paineen. AJR:n herkkyys on 24-72 % ja spesifisyys 93-96 %. Suuri ero herkkyydessä saattaa selittyä sillä, että korkeampi arvo on raportoitu suorituksen aikana sydänlaboratorion optimaalisissa olosuhteissa, kun taas matalampi arvo on peräisin päivystysosastolla tehdystä tutkimuksesta.