Vatsaseinä koostuu viidestä parittaisesta lihaksesta: 2 pystysuoraa lihasta (rectus abdominis ja pyramidalis) ja 3 kerroksellista, litteää lihasta (ulkoinen vino vatsalihas, sisäinen vino vatsalihas ja transversus abdominis). Nämä lihakset ja niiden faskiaaliset kiinnikkeet lomittuvat toisiinsa ja yhdistyvät muodostaen tukevan, suojaavan lihasfaskiaalisen kerroksen, joka antaa voimaa ja tukea anterolateraaliselle vatsaseinälle (ks. alla olevat kuvat).
Vatsaontelon seinämän kerrokset. 
Vatsan lihaskerrokset. Ext. = ulompi; fasc. = faskia; Inf. = alempi; Int. = sisempi; m. = lihas. Ulompi vino vatsalihas
Ulompi vino vatsalihas on suurin ja pinnallisin kolmesta parittaisesta, litteästä vatsalihaksesta. Se lähtee 8 alemmasta kylkiluusta ja serratus anterior -lihaksen interdigitaatioista. Kun ulkoinen vino vatsalihas kulkee inferior-mediaaliseen suuntaan, sen lihassäikeet muuttuvat paksusta lihaksesta kuituiseksi aponeuroosiksi, joka asettuu mediaalisesti linea albaan. Inferiorisesti vatsan ulkoinen vino aponeuroosi taittuu takaisin itseensä muodostaen nivelsiteen etummaisen ylemmän suoliluun selkärangan ja häpyluun tuberculum anteriorin välille, ennen kuin se työntyy häpyluun tuberculumiin ja suoliluun selkärangan etupuoliskoon. Välittömästi mediaalisesti häpyluuhun työntymisestä aponeuros jakautuu ja muodostaa pinnallisen (tai ulkoisen) nivustaipeen renkaan.
Ulkoista vatsalihaksen vinoakselia hermottavat segmentaalisesti kuuden alemman thoracoabdominaalihermon (T7-T12) etureunat.
Sisempi vino vatsalihas
Sisempi vino vatsalihas on 3 parittaisen, litteän vatsalihaksen välikerros. Se saa alkunsa laajalti suoliluunharjan etuosasta, nivelsiteen lateraalipuoliskosta ja thoracolumbaalisesta faskiasta. Sisempi vino vatsalihas kiinnittyy 10.-12. kylkiluun alareunaan, linea albaan ja häpyluuhun liitännäisjänteen kautta. Sisäisen vino vatsalihaksen lihassyyt kulkevat ylöspäin superomediaalisesti, kohtisuoraan ulkoisen vino vatsalihaksen lihassyihin nähden.
Kuten ulkoinen vino vatsalihas, myös sisäinen vino vatsalihas muodostaa leveän aponeuroosin, joka sulautuu keskiviivaan ja muodostaa osaltaan suoran lihaksen tuppea. Kaarevaa linjaa ylempänä (ks. kuva alla) sisäinen vatsan vino aponeuroosi jakautuu anteriorisesti ja posteriorisesti ympäröimään rectuslihasta ja auttaa muodostamaan rectustupen. Sen sijaan kaarevaa linjaa alempana vatsan sisäinen vino aponeuroosi ei haarautu, vaan se kulkee vain suoran lihaksen etupuolella osana suoran lihaksen etuosan tuppea.
Kaareva linja. a. = valtimo; Ant. = etummainen; Ext. = ulompi; Inf. = alempi; Int. = sisempi; m. = lihas; Post. = takimmainen; v = laskimo. Sisäisen vino vatsalihaksen inferioriset aponeuroottiset kuidut kulkevat siemenjohdon yli nivuskanavan läpi, ja mediaaliset kuidut sulautuvat transversus abdominis -lihaksen aponeuroosiin muodostaen niveljänteen.
Sisäistä vinoa lihasta hermottavat segmentaalisesti 6 alemman thoracoabdominaalisen hermon (T7-T12) ja ensimmäisten lannerangan hermojen (iliohypogastrinen ja ilioinguinaalinen hermo) etummaiset hermot.
Huomattakoon, että kaikki vatsalihaksia syöttävät hermo- ja verisuonirakenteet kulkevat sisäisen vino vatsalihaksen ja transversus abdominis -lihaksen välisessä tasossa, lukuun ottamatta iliohypogastricus- ja ilioinguinushermoja. Aluksi ne kulkevat quadratus lumborumin etupinnalla, minkä jälkeen ne kulkevat sivusuunnassa transversus abdominis -lihaksen ja sisäisen vino vatsalihaksen väliseen tasoon. Etummaisen ylemmän suoliluun selkärangan yläpuolella ne läpäisevät sisäisen vatsalihaksen ja kulkevat tämän lihaksen ja ulkoisen vatsalihaksen aponeuroosin välissä.
Transversus abdominis -lihas
Transversus abdominis -lihas on syvin kolmesta parittaisesta, litteästä vatsalihaksesta. Se saa alkunsa 7.-12. kylkiluuruston sisäpinnoilta, thoracolumbaalisesta faskiasta, suoliluunharjan kolmesta etuneljänneksestä ja nivustaipeen lateraalisesta kolmanneksesta.
Kuten muutkin litteät lihakset, transversus abdominis muodostaa leveän aponeuroosin, joka auttaa muodostamaan suoran lihaksen tuppea ennen kuin se sulautuu keskiviivalla linea albaan. Arcuate-linjan yläpuolella transversus abdominis aponeurosis osallistuu posteriorisen rectustupen muodostamiseen. Arcuate-linjan alapuolella se sulautuu muiden litteiden lihasten kanssa anterioriseksi rectustupeksi. (Ks. yllä oleva kuva.)
Nimensä mukaisesti lihas ja aponeuroottiset kuidut kulkevat poikittaissuunnassa, lukuun ottamatta alimpia aponeuroottisia kuituja. Nämä kuidut kaartuvat inferomediaaliseen suuntaan yhdistyäkseen sisäisen vino vatsalihaksen aponeuroosin kanssa muodostaen liitännäisjänteen, joka kiinnittyy häpyluuhun ja pectineaaliseen (Cooperin) ligamenttiin. Alimmat aponeuroottiset kuidut sulautuvat alla olevaan transversalis fasciaan ja muodostavat siten nivuskanavan takaseinämän. Pieni kolmionmuotoinen aukko tässä takaseinämässä tunnetaan nimellä syvä tai sisäinen nivustaipeen rengas. Tähän aukkoon muodostuu siemenjohto (ductus deferens, kivesten verisuonet ja genitofemoraalisen hermon genitaalinen haara), jonka kautta kaikki epäsuorat nivustyrät kehittyvät.
Transversus abdominista hermottavat segmentaalisesti kuuden alemman thoracoabdominaalihermon (T7-T12) ja ensimmäisten lannerangan hermojen (iliohypogastrinen ja ilioinguinaalihermo) etummaiset hermot.
Rectus abdominis -lihakset
Rectus abdominis -lihakset ovat parittaiset, pitkät lihakset, jotka kulkevat hieman lateraalisesti linea alba -linjasta pystysuorassa suunnassa rintalastan ulokkeesta ja 5.-7. kylkiluiden kylkiluiden kylkiluiden rintalastan rustosta häpyluun symphyysiin. Näiden lihasten tehtävänä on jännittää vatsaseinää, taivuttaa vartaloa, vakauttaa lantiota ja auttaa synnytyksessä, ulostamisessa, virtsaamisessa ja pakotetussa uloshengityksessä.
Kukin lihas jakautuu pitkin kulkuaan 3 tai 4 poikkisuuntaisella sidekudoskaistaleella, joita kutsutaan jänteisiksi risteyskohdiksi ja jotka olennaisesti jakavat lihaksen sarjaksi toisiinsa liittyviä lihaksia. Näin syntyy ihmisen ”vatsalihakset” tai ”six-pack”. Suorat lihakset sijaitsevat suoran lihaksen tuppeen, joka muodostuu ulkoisen vino vatsalihaksen, sisäisen vino vatsalihaksen ja poikittaisen vatsalihaksen aponeuroosista.
Rectuslihaksilla on kaksinkertainen verenkierto. Ylempi epigastrinen valtimo ja laskimo, jotka ovat rintakehän sisäisten verisuonten suoria jatkeita, syöttävät suorien lihasten ylempää puoliskoa. Alempi epigastrinen valtimo ja laskimo, jotka lähtevät ulkoisista suolilihasverisuonista hieman lähempänä niiden kulkua nivelsiteen alta, syöttävät suorien lihasten alempaa osaa ja kulkevat ylempänä, kunnes ne yhtyvät ylempiin epigastrisiin verisuoniin. Lisäksi on lukuisia pieniä, segmentaalisia syöttöjä 6 alemmasta interkostaalisesta verisuonesta (ks. kuva alla).
Vatsan seinämän verisuonisto. Rectuslihasta hermottavat segmentaalisesti T7-T12 thoracoabdominaalisten hermojen anterioriset ramit.
Pyramidalis-lihas
Pyramidalis-lihas on pieni, kolmionmuotoinen lihas, joka sijaitsee rectus abdominis -lihaksen alapuolella. Se saa alkunsa häpyliitoksesta ja kiinnittyy ylempänä linea alba -linjaan. Tämän lihaksen tehtävänä on jännittää linea alba -linjaa ja auttaa keskilinjan vakauttamisessa. Pyramidalis-lihasta pidetään yleensä merkityksettömänä ihmisillä, ja se puuttuu itse asiassa noin 20 prosentilta väestöstä.
Arcuate line
Kohdilleen navan ja häpyliitoksen puolivälissä on kaareva, poikittainen anatominen linja, joka tunnetaan nimellä arcuate line tai Douglasin puoliympyrälinja. Tämän linjan yläpuolella suoran lihaksen etuosan tuppe muodostuu vatsan ulkoisen vinon aponeuroosin ja vatsan sisäisen vinon aponeuroosin etulehden sulautumisesta. (Sisempi vatsan vino aponeuros jakautuu ja ympäröi rectus-lihaksen tällä tasolla).
Takimmainen suoran lihaksen tuppe kaariviivan yläpuolella muodostuu sisäisen vatsan vinon aponeuroosin takimmaisen lehden ja transversus abdominis -aponeuroosin yhdistymisestä. Kaarevaa linjaa alempana suoran lihaksen etutuppi muodostuu kaikkien kolmen lihaksen aponeuroosien sulautumasta, ja takatuppi on vähäinen tai sitä ei ole lainkaan, koska suoran lihaksen takapuolella kulkee vain ohut transversalis fascia (ks. alla oleva kuva).
Kaarijuova. a. = valtimo; Ant. = etummainen; Ext. = ulompi; Inf. = alempi; Int. = sisempi; m. = lihas; Post. = takimmainen; v = laskimo. Linea alba
Linea alba on tiheä, jänteinen viiva, jonka ulkoisen vino vatsalihaksen, sisäisen vino vatsalihaksen ja transversus abdominis -lihaksen dekussoiva aponeuroosi muodostaa vatsan keskiviivalle. Suoristajalihasten välissä se ulottuu yläviistoon suoliluun kohdalta ja jatkuu alaviistoon, jossa se kulkee pinnallisesti suoristajalihasten edessä ja kiinnittyy häpylihakseen (symphysis pubis). Syvemmät kuidut kulkevat rectus abdominis -lihaksen takana ja kiinnittyvät häpyluun takaosaan muodostaen kolmiomaisen lamellin, joka tunnetaan nimellä ”adminiculum lineae albae”.
Navan yläpuolella hyvin muodostunut linea alba on leveämpi, kapenee vähitellen ja muuttuu epämääräisemmäksi navan alapuolella sen alempiin kiinnityskohtiin. Keskilinjan laparotomia-viilto, joka jakaa linea alban, on yksi yleisimmistä kirurgisista lähestymistavoista vatsaontelon paljastamiseen ja yleisin viiltotyrän muodostumispaikka.
Ylemmän linea alban leventäminen voi aiheuttaa huomattavan keskilinjan pullistuman, joka tunnetaan nimellä diastasis recti eli suorien lihasten irtoaminen. Diastasis recti on yleinen ja normaali tila vastasyntyneillä ja hyvin yleinen naisilla, joilla on ollut useita raskauksia.