Jäljitettävyysmahdollisuudet
Jäljitettävyys on jo nyt elintärkeä väline elintarvikkeidemme turvallisuuden varmistamisessa ja palautusten toteuttamisessa tarvittaessa. Mutta koska kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota alkuperään, vuoteen 2030 mennessä vaaditaan entistä tarkempaa jäljitettävyyttä maatilalta haarukkaan.
”Tehostettua jäljitettävyyttä hyödynnetään, jotta voidaan osoittaa parannuksia eläinten ja ihmisten hyvinvoinnissa sekä alkuperän todistamisessa.”
Kun kansalliset tai kansainväliset säädökset tiukentuvat, yhteiskunta vaatii yhä enemmän tietoa ruoan alkuperästä ja siitä, miten ruoka (raaka-aineet tai jalostetut tuotteet) toimitetaan loppukuluttajalle. Odotettavissa on lisääntynyt tarve saada varmuutta turvallisuudesta ja tuottajan hyvinvoinnista, ympäristöjalanjäljestä, terveysetiikasta ja eläinten hyvinvoinnista.
Varmennettujen lähtötietojen, turvallisen digitaalisen merkinnän ja lohkoketjun avulla voidaan tarjota jäljitettävyyttä ja digitaalista varmuutta toimitusketjussa, ja yritykset voivat hallinnoida toimitusketjujaan ennakoivasti varmistaakseen vastuulliset, eettiset ja kestävät käytännöt kaikilla tasoilla1.
Vuonna 2030 odotamme, että korkea läpinäkyvyys on yleinen vaatimus koko alalla, osittain siksi, että elintarvikeketjuumme tulee uusia aineita (esimerkiksi vaihtoehtoisia proteiineja). Odotamme, että vegaaniuden kaltaisilla ruokavalioilla on yhä tärkeämpi rooli vuonna 2030, mikä johtaa uusien, kasvipohjaisten ja epätavanomaisten ruokalähteiden kasvuun. Lisäksi tehostettua jäljitettävyyttä hyödynnetään osoittamaan parannuksia eläinten ja ihmisten hyvinvoinnissa sekä alkuperän todistamisessa.
Tulevaisuuden digitaaliset varmennustuotteet perustuvat digitaaliseen pääkirjatekniikkaan (esim. lohkoketju), joka toimii luottamuksen luojana ja varmistaa kuhunkin tuotteeseen liittyvien tietojen aitouden. Tietoja voidaan kerätä koko toimitusketjussa, lisätä digitaaliseen pääkirjaan ja yhdistää älykkääseen merkintäteknologiaan. Tällaiset kokonaisvaltaiset järjestelmät antavat kuluttajille ja sääntelyelimille mahdollisuuden saada täysin varmennettua tietoa älypuhelimen pyyhkäisyllä tai silmäyksellä kannettavasta laitteesta. Sen avulla esimerkiksi digitaaliset henkilökohtaiset avustajat voivat sulkea pois sertifioimattomat tuotteet ja asettaa loppukuluttajat tärkeysjärjestykseen ja priorisoida verkko-ostosvaihtoehdot. Myyjät voivat käyttää digitaalisiin tunnistimiin perustuvaa tietoa esittääkseen yksilöiden tarpeisiin räätälöityjä vaihtoehtoja. Esimerkiksi kun yksi henkilö voi haluta yksityiskohtaista tietoa maitopurkin hiilijalanjäljestä, toinen voi arvostaa tietoa sen ravintosisällöstä tai tuottajan lähestymistavasta eläinten hyvinvointiin.
Vuoteen 2030 mennessä tällaiset toimenpiteet auttavat myös torjumaan elintarvikepetoksia ja vähentämään sääntelyyn liittyvää byrokratiaa, kun älykkäiden sopimusten kaltaiset aloitteet vakiintuvat useilla toimialoilla. Elintarvikealalla älysopimukset, joissa on elintarviketurvallisuussertifikaatit, voidaan linkittää ja jakaa turvallisesti toimitusketjun toimijoiden välillä. Nämä järjestelmät sidotaan parempaan lainsäädännön noudattamiseen, palautettujen tai poisheitettyjen tuotteiden määrän vähenemiseen ja tuotemerkin maineen paranemiseen.
Tällaisella todennettujen tietojen laajuudella voi olla muita seurauksia elintarviketeollisuuden hinnoittelumalleihin. Kun pilaantuvat tuotteet kulkevat toimitusketjussa, niiden ympäristöolosuhteita voitaisiin esimerkiksi seurata ja kirjata automaattisesti IoT:hen liitettyjen antureiden avulla. Yhdistettynä kehittyneeseen analytiikkaan ja lähi-infrapunaspektrometriseen ja hyperspektrikuvantamiseen, korkeimman ravintosisällön ja/tai pisimmän säilyvyysajan omaavat kulutushyödykkeet voitaisiin hinnoitella korkeampaan hintaan.
Tuloksena voi olla, että viimeiset myyntipäivät ja myynninedistämistarjoukset voidaan korvata dynaamisesti hinnoitelluilla tuotteilla joko kappalekohtaisesti tai eräkohtaisesti. Tämän seurauksena tuotemerkit kilpailevat vuonna 2030 tuotteidensa ja prosessiensa ainutlaatuisuudella, ja odotamme, että laatu korvaa määrän keskeisenä erottautumisperusteena markkinoilla.