”Kaupungistuminen on merkittävä kansanterveydellinen haaste 2000-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa suurin osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan, että noin 60 prosenttia maailman väestöstä on kaupunkilaisia, ja määrän ennustetaan nousevan noin 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Kaupungistuminen on suuri mahdollisuus parantaa ihmisten terveyttä, mutta myös monitahoinen haaste, erityisesti paikoissa, joissa kaupungistuminen on nopeampaa kuin asukkaiden tarpeiden riittävään tyydyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin, palvelujen ja muiden resurssien kehittäminen.” – WHO Centre for Health Development
Kuvio 1: Sosioekologinen terveysmalli (Barton et al., 2006)
Rakennetun ympäristön terveys ja hyvinvointi
Kansanterveys ei ole vain lääketieteellinen kysymys, vaan sosioekonomisten, kulttuuristen ja ympäristöolosuhteiden vaikutukset tekevät kansanterveydestä yhteiskunnallisen asian. Kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun välinen side on katkeamaton. Kaupunkisuunnittelulla on merkitystä terveiden ja kestävien kaupunkien luomisessa.
WHO:n Terveiden kaupunkien projektitoimisto on esittänyt puitteet kaupunkien suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuville sidosryhmille. Alla on lueteltu luettelo periaatteista terveiden kaupunkien luomisen ja ylläpitämisen prosessia varten.
Kuvio 2: WHO:n Terveelliset kaupungit -hankkeen laatimat terveellisen kaupunkisuunnittelun periaatteet (WHO:n Terveelliset kaupungit -hanketoimisto, 1995; WHO:n Euroopan aluetoimisto, 1997)
”Terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä pelkästään sairauden tai vamman puute. Mahdollisimman korkeasta terveydentilasta nauttiminen on yksi jokaisen ihmisen perusoikeuksista rotuun, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen tai taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan katsomatta.” – Terveyden määritelmä WHO:n perustuslaissa (WHO, 1994)
Mitä on sininen tila?
Tänä päivänä näemme monia lakeja ja asetuksia viheralueiden suojelusta. On välttämätöntä sisällyttää viheralueet kaikkiin kaupunkisuunnittelu- ja suunnitteluhankkeisiin, mutta entä sininen tila?
Sininen tila kaupunkisuunnittelun terminä tarkoittaa näkyvää vettä. Satamapuistot, joet, lammet, järvet, satamat, kanavat, suihkulähteet jne. lasketaan siniseksi tilaksi. Se on tärkeä fyysinen ja esteettinen elementti maisemasuunnittelussa. Nykyaikaisissa kaupungeissa on usein nähtävissä, että historialliset joet ovat saastuneet teollisuusjätteiden vuoksi. Jotkut purot ovat kadonneet ja rantavyöhykkeet on rakennettu keinotekoisesti infrastruktuurin vuoksi.
Siniset tilat ovat arvokas julkisen tilan laji. Hyvällä suunnittelulla ja hallinnalla ne voivat olla kaupunkien vetovoimaisia piirteitä. Siniset tilat ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän kaupunkikehityksen saavuttamisessa.
Vihreän ja sinisen tilan arvo: (Smith, 2010)
- Luonnollinen viilennys kaupunkien ”lämpösaarekkeen”
- Tilaa kaupunkien kestävälle viemäröinnille/veden varastoinnille ylimääräisten sateiden imeyttämiseksi
- Luonnonmukaisten alueiden luominen virkistäytymistä ja liikuntaa varten, sosiaalisiin tapaamisiin
- Puutarhanhoito ja pienviljelyalueet kaupungissa
- Kaupunkilaisten ensikosketus biologiseen monimuotoisuuteen
- Käyttämättömistä maa-alueista voidaan luoda viherkäytäviä, kuten käytöstä poistettuja rautatielinjoja
- Kasvillisuuden lisääminen ilmansaasteiden vaikutusten vähentämiseksi, hiilen varastoimiseksi, läpäisevyyden lisäämiseksi
- Habitaattien säilyttäminen ja kestävät ekosysteemit
- Paikkoja, joissa lajit voivat vaeltaa ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
- Terveemmät ja onnellisemmat ihmiset
Kuvio 4. Lajit, jotka voivat vaeltaa ja sopeutua ilmastonmuutokseen: Four Pillars of Sustainable Development for Urban Blue Space (Wessells, 2014)
Ympäristöpsykologia
Ympäristöpsykologian kannalta on tärkeää tarkastella myös kaupunkisuunnittelua ja kansanterveyttä. Vihreällä maisemanäkymällä asumisen eduista on paljon tutkimuksia. Näkymä ”auttaa meitä täydentämään henkistä energiaamme päivän tietotyön jälkeen ja pitämään stressitasomme kurissa” (Augustin, 2010)
Tutkijat näkevät, että sinisellä tilalla on samanlainen tehtävä kuin vihreällä tilalla. He havaitsivat, että rakennettua tilaa, jossa on vesimaisemanäkymä, suositaan samalla tavalla kuin niitä, joissa on vihreä maisemanäkymä. He ehdottavat, että veden lähellä olevan rakennetun ympäristön arvo olisi korkeampi. (White, et al., 2010)
European Centre for Environment & Human Health teki kokeen siitä, miten ihmiset suhtautuvat vihreisiin, harmaisiin ja sinisiin tiloihin. Kokeeseen osallistuville ihmisille annettiin 120 kuvan sarja, joka sisälsi kuvia vihreistä tiloista, sinisistä tiloista ja rakennetuista rakenteista (harmaista). Ihmisten piti sitten vastata kysymyksiin kuten ”Se on paikka, joka on kaukana arjen vaatimuksista ja jossa voisin rentoutua ja miettiä minua kiinnostavia asioita”. Valitsemalla sopivimman kuvan he ajattelevat. Tulos esitetään alla esitetyllä tavalla.
Kuvio 6: Kokeen tulos (Wheeler, ei päivämäärää)
Kuvio 7: Ympäristöt sijoittuneina vähiten preferoidusta suosituimpaan (White, et al., 2010)
Johtopäätökset
Ohjeiden ei ole tarkoitus antaa kaikkia vastauksia siihen, miten terveellisiä kaupunkeja voidaan rakentaa. Kaupunkisuunnittelussa ja muotoilussa ei ole kyse pelkästään fyysisistä tiloista, vaan ihmisten ja yhteisöjen tarpeiden huomioon ottaminen voi muodostaa yhteisöjen kokonaisuuden.
”Kaupunki on kuin elävä ihmisorganismi. Ei voi olla terve, jos maksa on sairas.” (Duhl, 1986)
Augustin, S. (2010) Living near green spaces and blue spaces. Saatavilla osoitteessa: https://www.psychologytoday.com/blog/people-places-and-things/201009/living-near-green-spaces-and-blue-spaces
Blackshaw, N. (2012) Why public health and town planning share an unbreakable bond. Saatavilla osoitteessa: https://www.theguardian.com/healthcare-network/2012/jan/05/public-health-town-planning-bond
Department for Communities and Local Government (2014) Guidance: Health and wellbeing. Saatavilla osoitteessa: https://www.gov.uk/guidance/health-and-wellbeing
Karl, L. (2016) Water please! Rethinking urban blue spaces after COP21. Saatavilla osoitteessa: http://www.gmfus.org/blog/2016/04/05/water-please-rethinking-urban-blue-spaces-after-cop21
Smith, D. (2010) Green and Blue Space Adaptation in Urban Areas and Eco Towns (GRaBS). Saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/environment/nature/ecosystems/docs/6_DS_GI_191110.pdf
Völker, S., et al. (2011) ’The impact of blue space on human health and well-being – Salutogenetic health effects of inland surface waters: A review”, International Journal of Hygiene and Environmental Health, 214(6), s. 449-460. Saatavilla osoitteessa: http://www.tlu.ee/~arro/Happy%20Space%20EKA%202014/blue%20space,%20health%20and%20wellbeing.pdf
Wessells, A. (2014) ’Urban blue space and ”The project of the Century”: Doing justice on the Seattle waterfront and for local residents”, Buildings, 4(4), s. 764-784. Saatavilla osoitteessa: www.mdpi.com/2075-5309/4/4/764/pdf
Wheeler, B. (ei päivämäärää) Beyond Greenspace Research: Beaches, Biodiversity and Bats. Saatavilla osoitteessa: http://www2.uwe.ac.uk/faculties/FET/Research/WHO/tools%20resources/BenWheeler_BeyondGreenspaceResearchBeachesBiodiversityAndBats.pdf
White, M., et al. (2010) ”Blue Space: The importance of water for preferences, affect and restorativeness ratings of natural and built scenes”. Journal of Environmental Psychology. 30(4):482-493. Saatavilla osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/222981385_Blue_Space_The_importance_of_water_for_preferences_affect_and_restorativeness_ratings_of_natural_and_built_scenes
WHO (2014) Healthy urban planning. Saatavilla osoitteessa: http://www.who.int/kobe_centre/interventions/urban_planning/en/
WHO Europe (2003) Healthy Urban Planning in Practice: Experience of European Cities. Saatavilla osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0009/101610/E67843.pdf?ua=1
WHO Eurooppa (1999) Healthy Cities and the City Planning Process: Tausta-asiakirja terveyden ja kaupunkisuunnittelun välisistä yhteyksistä. Available at: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0009/101610/E67843.pdf?ua=1
Kuvalähteet
Top Photo: New Water City Master Plan by Koen Olthuis Waterstudio (Olthuis, 2010) http://assets.inhabitat.com/wp-content/blogs.dir/1/files/2011/05/new-water-master-plan.jpg
Kuva 1: Sosioekologinen terveysmalli (Barton et al., 2006) http://www.mdpi.com/ijerph/ijerph-11-01005/article_deploy/html/images/ijerph-11-01005-g004-1024.png
Kuvio 2: WHO:n Terveelliset kaupungit -hankkeen terveellisen kaupunkisuunnittelun periaatteet (WHO:n Terveelliset kaupungit -hanketoimisto, 1995; WHO:n Euroopan aluetoimisto, 1997)
Kuvio 3: Kanaali Amsterdamissa (Mikestravelguide, 2012) http://mikestravelguide.com/wp-content/uploads/2012/09/Amsterdam-canal2.jpg
Kuvio 4: Kaupunkien kaupunkien sinisen tilan kestävän kehityksen neljä pilaria (Wessells, 2014) www.mdpi.com/2075-5309/4/4/764/pdf
Kuvio 5: Enghaveparken Floodable Park (Cowi, Tredje Natur ja Platant, 2016) http://www.gmfus.org/sites/default/files/laurablog1.jpg
Kuvio 6: Kokeilun tulos (Wheeler, ei päiväystä) http://www2.uwe.ac.uk/faculties/FET/Research/WHO/tools%20resources/BenWheeler_BeyondGreenspaceResearchBeachesBiodiversityAndBats.pdf