Toukokuussa 2018 Nursing and Midwifery Council (NMC) julkaisi kauan odotetut uudet rekisteröityjen sairaanhoitajien pätevyysvaatimukset (NMC, 2018a). Pätevyysvaatimuksissa esitetään tiedot ja taidot (proficiencies), jotka rekisteröityjen sairaanhoitajien on osoitettava, ja ne heijastavat yleisön odotuksia. Uusien standardien rinnalla on: koulutusta, opiskelijoiden ohjausta ja arviointia sekä esirekisteröintiä edeltäviä sairaanhoito-ohjelmia koskevat standardikehykset (NMC, 2018b, 2018c, 2018d). Uusien standardien mukaisia ohjelmia on tarjottu tammikuun 2019 lopusta lähtien, ja kaikkien korkeakoulujen tarjoajien on tarjottava ohjelmia, jotka täyttävät nämä standardit syyskuuhun 2020 mennessä.

Standardit esitetään yhdeksänä alustana ja kahtena liitteenä; alustoissa kuvataan tulokset, jotka on saavutettava kaikilla neljällä hoitotyön alalla, ja liitteissä kuvataan viestintä- ja ihmissuhdetaidot sekä hoitotyön menettelyt, joissa uusien rekisteröijien on pystyttävä osoittamaan osaamisensa. Yhdeksän osa-aluetta ovat seuraavat:

1. Vastuullisena ammattihenkilönä toimiminen;

2. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen;

3. Tarpeiden arviointi ja hoidon suunnittelu;

4. Hoidon toteuttaminen ja arviointi;

5. Hoitotyön johtaminen ja johtaminen sekä tiimityöskentely;

6. Hoidon turvallisuuden ja laadun parantaminen;

7. Hoidon koordinointi.

Infektioiden ehkäisemisen ja hallinnan osaaminen sisältyy alustaan 2:2.12, jossa keskitytään terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja määrätään, että rekisteröidyillä on oltava tiedot ja taidot, joiden avulla he voivat ”suojella terveyttä ymmärtämällä ja soveltamalla infektioiden ennaltaehkäisyn ja hallinnan periaatteita, mukaan luettuina tartuntatautien seuranta sekä mikrobilääkkeiden käytön ja resistenssin hallinta”. Lisäksi osa-alueessa 5:5.2, jossa keskitytään hoitotyön johtamiseen ja hallintaan sekä tiimityöskentelyyn, määrätään, että rekisteröidyn on ”ymmärrettävä ja sovellettava inhimillisten tekijöiden, ympäristötekijöiden ja vahvuuksiin perustuvien lähestymistapojen periaatteita työskennellessään tiimeissä”. Edellä mainittujen taitojen perustana olevat viestintä- ja tekniset taidot sisältyvät kahteen liitteeseen; erityisesti liitteessä B korostetaan: (1) opiskelijoiden on käytettävä näyttöön perustuvia lähestymistapoja henkilölähtöiseen arviointiin fyysisen sairauden, hädän, tilan heikkenemisen ja sepsiksen oireiden ja merkkien tunnistamiseksi; ja 2) näyttöön perustuvien lähestymistapojen käyttöä ”hoidon ja tuen tarpeiden tyydyttämiseksi infektioiden ennaltaehkäisyn ja hallinnan avulla, arvioitaessa täsmällisesti henkilön kykyä itsenäisyyteen ja itsehoitoon sekä käynnistettäessä asianmukaisia toimenpiteitä”. Tähän sisältyy kyky:

• havaita, arvioida ja reagoida nopeasti mahdollisiin infektioriskeihin parhaita käytäntöjä koskevien ohjeiden mukaisesti;

• käyttää vakiomuotoisia varotoimenpideprotokollia;

• käyttää tehokkaita aseptisia tekniikoita, joissa ei käytetä kosketustekniikoita;

• käyttää tarkoituksenmukaisia henkilösuojaimia;

• toteuta eristysmenettelyt;

• käytä näyttöön perustuvia käsihygieniatekniikoita;

• desinfioi laitteet ja ympäristö turvallisesti;

• turvallisesti käyttää ja hävittää jätteitä, pyykkiä ja teräviä instrumentteja;

• turvallisesti arvioida ja hallita invasiivisia lääkinnällisiä laitteita ja johtoja (NMC, 2018a).

Olen hiljattain ollut mukana hyväksymässä uusia kursseja omassa yliopistossani. 18 kuukautta kestänyt yhteistyö käytännön kollegojen ja palvelunkäyttäjien kanssa sellaisen ohjelman kehittämiseksi, joka täyttää nämä standardit ja varmistaa, että opiskelijat innostuvat mahdollisuudesta ryhtyä rekisteröidyksi sairaanhoitajaksi ja että heillä on valmiudet antaa laadukasta näyttöön perustuvaa hoitoa vaativassa terveydenhuoltoympäristössä. Kuten tavallista, kaiken sisällyttäminen ohjelmaan asetti valtavia haasteita; erityisesti kaikkien alojen rekisteröijien on osoitettava pätevyytensä fyysisen ja mielenterveyden arvioinnissa ja hoidossa sekä sellaisissa teknisissä taidoissa, jotka eivät välttämättä ole kovin yleisiä omalla alallaan. Näihin haasteisiin voidaan kuitenkin vastata innovaatioilla sekä teoria- että käytännön koulutuksessa.

Ward (2011) teki järjestelmällisen katsauksen, joka sisälsi 39 tutkimusta pääasiassa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tutkimukset olivat yleensä kvantitatiivisia tutkimuksia, joissa käytettiin ennen ja jälkeen ja kvasikokeellisia malleja, ja niissä keskityttiin pääasiassa koulutusinterventioihin käsihygienian parantamiseksi. Myöhemmässä tutkimuksessa sama kirjoittaja totesi, että sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että ammattitaitoinen henkilökunta suhtautui kielteisesti infektioiden ehkäisyyn ja valvontaan (IPC) ja että infektioiden ehkäisy oli pikemminkin ylimääräinen työtaakka kuin keskeinen osa potilasturvallisuutta ja laadukasta hoitoa. Tätä käsitystä tukevat Gouldin ja Dreyn (2013) tutkimuksen tulokset, joissa opiskelijat totesivat, että opetuksen ja sen välillä, mitä he havaitsivat ja mihin he sosiaalistuivat käytännössä, oli epäsuhta. Tutkimukset, joissa arvioidaan sairaanhoitajaopiskelijoiden tietämystä IPC:stä, viittaavat siihen, että tietämys infektioiden leviämisestä on heikkoa (Hinkin ja Cutter, 2014; Mitchell ym., 2014). Cox ym. (2015) esittävät, että kolme asiaa vaikuttaa valmistuneiden sairaanhoitajien tietämykseen IPC:stä ja siihen, miten he harjoittavat sitä. Nämä liittyvät heidän käsityksiinsä tieteestä ja terveyskäyttäytymiseen liittyvistä uskomuksista sekä siihen, miten he soveltavat mikrobiologista tietoa. Kirjoittajat korostavat, että IPC-koulutus on todennäköisemmin tehokasta, kun se on kontekstualisoitua, sitä sovelletaan käytäntöön ja käytäntöön eikä sitä opeteta siiloissa.

On olennaista, että IPC-alan ammattilaiset osallistuvat aktiivisesti korkeakouluopetuksen tarjoajiensa kanssa uusien esirekisteröintiä edeltävien kurssien opetussuunnitelman laatimiseen ja että varmistamme, että IPC tunnustetaan muuksi kuin käsihygienian viideksi hetkeksi. Teoriaan on sisällyttävä mikrobiologiaa ja epidemiologiaa, jotta opiskelijat voivat ymmärtää infektioiden ja tartuntatautien syyn ja taustan. Taitoihin on kuuluttava kyky arvioida ja selittää infektioriskiä potilaille ja heidän perheilleen sekä selviytyä vaikeista keskusteluista, joita voi syntyä keskusteltaessa rokotteen epäröinnistä tai hoitoon liittyvän infektion hankkimisesta. Yhtä tärkeää on saada opiskelijat tutustumaan omiin käsityksiinsä ja käyttäytymismalleihinsa infektioiden ehkäisyssä ja siihen, miten ne voivat vaikuttaa potilaiden hoitoon, kokemuksiin ja hoitotuloksiin.

Jos et vielä osallistu uuden opetussuunnitelman muotoiluun korkeakoulukumppaneidesi kanssa, osallistu siihen varmistaaksesi, että tiedot ja taidot integroidaan osaksi opetussuunnitelmaa, että ne asetetaan etusijalle ja että ne yhdistetään ja että ne ennen kaikkea kontekstualisoidaan potilastarinoihin, joissa tuodaan esiin tartuntatautien ja infektioiden vaikutukset.

Cox, JL, Simpson, M, Letts, W, Cavanagh, H. (2015) Re-thinking microbiology/infection control education to enhance the practice-readiness of health professional students: more than just a curriculum issue. Journal of Learning Design 8(1): 55-67.
Google Scholar | Crossref

Gould, D, Drey, N. (2013) Student nurses’ experiences of infection prevention and control during clinical placements American Journal of Infection Control 41: 760-763.
Google Scholar | Crossref | Medline

.

Hinkin, J, Cutter, J. (2014) How do university education and clinical experience influence pre-registration nursing students’ infection control practice? Kuvaileva, poikkileikkaustutkimus. Nurse Education Today 34(2): 196-201.
Google Scholar | Crossref | Medline

Mitchell, BG, Say, R, Wells, A, Wilson, F, Cloete, L, Matheson, L. (2014) Australian valmistuvien sairaanhoitajien tietämys, aikomukset ja uskomukset infektioiden ennaltaehkäisystä ja valvonnasta: poikkileikkaustutkimus. BMC Nursing 13(1): 43.
Google Scholar | Crossref | Medline

Nursing and Midwifery Council . (2018a) Rekisteröityjen sairaanhoitajien pätevyysvaatimukset. Lontoo: NMC. Saatavilla osoitteessa: https://www.nmc.org.uk/standards/standards-for-nurses/standards-of-proficiency-for-registered-nurses/ (viitattu 18.6.2019).
Google Scholar

Nursing and Midwifery Council . (2018b) Sairaanhoito- ja kätilökoulutuksen standardikehys. Lontoo: NMC. Saatavilla osoitteessa: https://www.nmc.org.uk/standards-for-education-and-training/standards-framework-for-nursing-and-midwifery-education/ (viitattu 18.6.2019).
Google Scholar

Nursing and Midwifery Council . (2018c) Opiskelijoiden ohjausta ja arviointia koskevat standardit. Lontoo: NMC. Saatavilla osoitteessa: https://www.nmc.org.uk/standards-for-education-and-training/standards-for-student-supervision-and-assessment/ (viitattu 18.6.2019).
Google Scholar

Nursing and Midwifery Council . (2018d) Pre-rekisteröintiä edeltävien hoitotyön ohjelmien standardit. Lontoo: NMC. Saatavilla osoitteessa: https://www.nmc.org.uk/standards/standards-for-nurses/standards-for-pre-registration-nursing-programmes/ (viitattu 18. kesäkuuta 2019).
Google Scholar

Ward, DJ . (2012) Asenteet infektioiden ehkäisyä ja valvontaa kohtaan: haastattelututkimus sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajaohjaajien kanssa. BMJ Quality & Safety 21: 301-306.
Google Scholar | Crossref | Medline