Jos tunnet olevasi erittäin herkkä, intuitiivinen tai ”empaattinen”, sinulla saattaa olla taipumus välttää konflikteja mahdollisimman paljon ja kieltää totuutesi yrittäessäsi saada ne, joista tunnet olevasi riippuvainen tai joista välität, viihtymään.
Vaikka saattaisit helposti puolustaa muita, saatat kokea vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, puolustaa itseäsi, kun muut pahoinpitelevät sinua – myös perheesi suhteen. Saatat sen sijaan pyrkiä ”lepyttelemään” niitä, jotka kohtelevat sinua huonosti, keinona välttää konflikteja tai jopa kieltää tilanteesi surullisen totuuden kokonaan. Todellisuudessa ”mielistely” ja maladaptiivinen selviytymiskäyttäytyminen eivät kuitenkaan palvele lopulta ketään.
Kielistely maladaptiivisena selviytymisreaktiona
Kielistelyreaktio on vaistomainen reaktio, joka liittyy tarpeeseen välttää konflikteja ja traumoja mielistelevän käyttäytymisen avulla. Lapsilla fawning-käyttäytyminen voi olla maladaptiivinen selviytymis- tai selviytymisreaktio, joka on kehittynyt keinona selviytyä hoitamattomasta tai hyväksikäyttävästä vanhemmasta.
Psykoterapeutti ja kompleksisten traumojen (C-PTSD) asiantuntija Pete Walker on keksinyt termin ”fawn”-reaktio kuvaamaan erityyppistä lapsuuden kaltoinkohtelun ja kompleksisten traumojen seurauksena syntynyttä vaistomaista vastetta. Keskustelussaan ”fawningista” Walker väittää, että traumaperustainen läheisriippuvuus opitaan hyvin varhain elämässä, kun lapsi luopuu protestoimasta kaltoinkohtelua välttääkseen vanhempien kostotoimet, jolloin hän luopuu kyvystä sanoa ”ei” ja käyttäytyä itsevarmasti. Tämä johtaa myös traumaan liittyvän ”taistelu”-vasteen tukahduttamiseen (2003).
Miten kertoa, oletko ”uskottelija””
”Uskottelijat” ovat tyypillisesti henkilöitä, jotka ovat kasvaneet toimintahäiriöisessä tai hyväksikäyttävässä perhejärjestelmässä ja jotka ensisijaiset huoltajansa ovat ”kouluttaneet” tukahduttamaan ja kieltämään tunteensa, ajatuksensa ja tarpeensa. Tällaiset lapset oppivat jo varhain elämässään, että heidän todelliset itseilmaisunsa ja luontaiset impulssinsa eivät ole hyväksyttäviä niille, joista he ovat riippuvaisia selviytyäkseen, ja että heidän itsearvonsa on hankittava ympäröiviltä ihmisiltä loputtomassa pyrkimyksessä tuntea olevansa ”kunnossa”, hyväksytty, arvostettu ja rakastettu.
Jos olet ”mielistelijä” (johon toisinaan viitataan myös nimellä ”ihmisten mielistelijä” tai ”riippuvainen läheisriippuvainen”), etsit luultavasti muilta vahvistusta sille, että olet hyväksyttävä ja että olet tykkäämisen ja rakastamisen arvoinen. Voit olla niin ”muihin” keskittynyt ja ”kietoutunut”, että sinulla ei ehkä ole aavistustakaan siitä, mitä oikeasti tunnet, ajattelet, haluat tai tarvitset.
Jos tunnistat olevasi ”mielistelijä”, saatat harjoittaa ihmisiä miellyttävää käyttäytymistä välttyäksesi mahdollisimman paljon konflikteja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kiellät totuutesi yrittäessäsi saada ne, joista tunnet olevasi riippuvainen, joita pelkäät tai joista välität, tuntemaan olosi mukavaksi.
Jos sinulla on ”mielistelevä” traumareaktio, saatat tehdä kaikkesi ”rauhan säilyttämiseksi”, vaikka se merkitsisi itsesi hylkäämistä tukahduttamalla mieltymyksiäsi, ajatuksiasi ja tarpeitasi, mikä vuorostaan vie sinulta kyvyn neuvotella itsellesi tärkeistä asioista, olivatpa ne sitten henkilökohtaisia tai ammatillisia.
Saatat olla niin keskittynyt huolehtimaan ympärilläsi olevien toiveista ja tarpeista, että olet menettänyt kosketuksen siihen, kuka olet kaikkein perustavimmalla tasolla, siihen pisteeseen asti, että saatat tuntea olosi tyhjäksi, vihaiseksi ja uupuneeksi suurimman osan ajasta tajuamatta koskaan, että se johtuu kroonisesta, ihmisiä miellyttävästä tavastasi. Koska et kokenut nuorena itseäsi rakastettavaksi ensisijaisten huoltajiesi toimesta, saatat pyrkiä huolehtimaan ja auttamaan muita todistaaksesi, että olet arvokas.
Miksi toisten miellyttäminen ei lopulta palvele ketään
Kuten olet ehkä jo huomannut, alistuva, mielistelevä käytös, jonka tuloksena tunnet itsesi kynnysmattona, ei auta ketään, vaikka haluaisitkin uskoa niin. Antautumalla toisten tahtoon ja hylkäämällä itsesi annat itsesi elää valheessa – ja valheet eivät lopulta palvele ketään. Tämä tekee sinusta myös erittäin haavoittuvaisen houkuttelemaan narsistisia, hyväksikäyttäviä ihmisiä, jotka käyttävät hyväkseen halukkuuttasi kieltää omat tarpeesi kunnioittaakseen omia tarpeitaan.
Terve aikuissuhde edellyttää, että molemmat osapuolet luovat suhdeympäristön, joka on vastavuoroinen, totuudenmukainen, kunnioittava ja riippuvainen toisistaan. Vaikka et ehkä edes tajua sitä, ”mielistelijänä” saatat yrittää kontrolloida toista miellyttämällä häntä, jotta hänestä tulisi riippuvainen sinusta.
Seuraavassa artikkelissani jaan kymmenen askelta ”mielistelijän” käyttäytymisen voittamiseksi, jotka ovat toimineet hyvin psykoterapia- ja traumasta toipuvien asiakkaitteni kohdalla.
Oletko kamppaillut voittaaksesi ”mielistelijän”-käyttäytymisen lapsuudenaikaisen trauman seurauksena? Jätä rohkeasti kommentti – Se, mitä jaat täällä, voi auttaa muita!