Eräs arkkitehti Coloradosta uskoo, että lähitulevaisuudessa joku astuu sisään uuteen, nykyaikaiseen rakennukseen, joka on suunniteltu oudoilla kulmilla ja terävillä kärjillä, johonkin niistä paikoista, jotka on luotu ”jännittäviksi” ja ”epätavallisiksi”, ja saa sydänkohtauksen.

Ja tämä arkkitehti väittää, että neurotieteen edetessä ja neuroesteettisen ymmärryksemme syventyessä tulevaisuuden tuomioistuimet asettuvat sydänkohtauksen uhrin perheen puolelle, kun he haastavat rakennuksen suunnittelijan oikeuteen.

Onko oikeusjuttuja tulossa? Joku voi joutua vankilaan funkkis-suunnittelusta? Ja eikö meillä kaikilla ole mielessä muutamia paikkoja, joiden arkkitehtejä haluaisimme rangaista?

Don Ruggles, Denverissä sijaitsevan Ruggles Mabe Studion – joka on omistautunut ”rauhalliselle, tyylikkäälle ja romanttiselle arkkitehtuurille” – johtaja on kirjoittanut kirjan aivotutkimuksen ja esteettisen arvostuksen välisestä yhteydestä.

Hän väittää neurotieteiden tukemana, että ihmisaivot etsivät tiettyjä ajattomia malleja, joita ilman meiltä puuttuu tasapaino ja hyvinvoinnin tunne. Hullut, hauskat ja epätavalliset kuviot saattavat kiihottaa, mutta ne myös kiihottavat ja järkyttävät.

Muotoilu ei ainoastaan herätä tunteita, Ruggles korostaa, vaan sillä on vaikutusta terveyteemme. Kauneus voi saada aikaan rauhallisuutta ja rentoutumista.

Kirjassa ”Beauty, Neuroscience and Architecture” (Kauneus, neurotiede ja arkkitehtuuri), 2018 University of Oklahoma Press, Ruggles jäljittää ajatuksen kauneudesta takaisin matelija-aivoihimme, alkuperäiseen taistele tai pakene -reaktioon, joka on välttämätön ihmisen selviytymiselle. Hän on luennoinut tästä aiheesta ympäri maailmaa vuosikymmenen ajan, muun muassa hiljattain Coloradon yliopiston Denverin maisterikurssilla.

”Kauneus on marginalisoitunut melkoisesti viime vuosisadan aikana”, hän kertoi opiskelijoille. ”Meidän on tuotava se takaisin. Arkkitehtuuri vaikuttaa suoraan terveyteemme ja hyvinvointiimme.”

Hän tarjoutui antamaan toimittajalle ja valokuvaajalle kierroksen Denverissä mainiten esimerkkejä teorioistaan. Ajaessaan ympäri kaupunkia hän toisti, miten vaistomaiset pyrkimyksemme – lähestyä/välttää – astuvat kuvaan.

”Aivot ovat mallintunnistuskone”, hän sanoi. ”Välttäminen on viidestä seitsemään kertaa voimakkaampaa kuin lähestyminen”.

Hän vetoaa mielen ja kehon väliseen tieteeseen tukeakseen hyvin erityistä klassista arkkitehtuurimakuaan. Kortisoli, sympaattiset syötteet, taistelu/pako versus rauhoittuminen, parasympaattiset syötteet ja solujen korjaus… se on monimutkaista. Hän selittää, että siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran kiipesimme alas puista, ihmiskunnalla on ollut syvään juurtunut tarve kauneuteen, koska kauneus kirjaimellisesti ja fyysisesti luo turvallisuuden ja mukavuuden tunteen.

”Kauneus ei ole ’katsojan silmässä'”, Ruggle sanoi, ”vaan neurologinen tapahtuma”.”

Ja niinpä kiipeämme hänen maasturiinsa ja annamme neuroniemme syttyä.”

Ruggles selittää Cheesman-puiston nurmikolla oleskellessaan, että ihmisaivomme suosivat avointa savannia, jossa voimme nähdä kauas, jos saalistajat lähestyvät. Siksi Cheesman Parkin avara alue on yksi kaupungin halutuimmista hääpaikoista, hän sanoo. Näetkö vuoret kaukaisuudessa, laidunmaan ja lopulta tukevan, tutun, Parthenonin kaltaisen rakennuksen? Tämä rauhoittaa meitä.

Kääntymällä marmoripaviljonkia kohti hän toteaa, että aivomme pitävät vakaata rakennetta miellyttävänä. Ruggles selittää, että se on itse asiassa ”9-ruutuinen” tic-tac-toe-lauta. Cheesmanin paviljonki, noin vuodelta 1910, sen uusklassinen ylhäältä-alhaalta-keskelle muotoilu on ikoninen ja ajaton.

Seuraavaksi aivomme etsivät tutun kasvokuvion, hän toteaa, että ensimmäinen asia, jonka pikkulapsi oppii erottamaan, on äidin kaksi silmää ja suu. Piirteet toistuvat usein taloissa, joissa on kaksi ikkunaa ja ovi. ”Kun kasvot alkavat näkyä arkkitehtuurissa, niitä on kaikkialla. Risteilemällä ylellisellä Polo Clubin asuinalueella hän osoittaa taloja, jotka ovat hänen mukaansa kutsuvia kuvioiden vuoksi – kaksi hormeja ja ovi tai kaksi ikkunaa ja ovi.

Todistaja Weckbaugh Mansion, osoitteessa 1701 E. Cedar Ave., jonka on suunnitellut denveriläinen arkkitehti Jules Jacques Benedict ja joka valmistui vuonna 1933.

”Hormonaalinen, fyysinen reaktio kuvioon”, Ruggles sanoo.

Historiallista kartanoa vastapäätä kadun toisella puolella on sen sijaan kiehtovan näköinen moderni lasipintainen talo. Ruggles hylkää sen sanomalla, että muotoilu ”voi aiheuttaa stressiä tai saada silmän siirtymään eteenpäin… Ihmiset maksavat paljon rahaa näistä taloista, mutta ne eivät pysy pitkään.”

Silmiä hivelevimmät esimerkit ovat kaksi julkista tilaa keskustassa: Denverin taidemuseon Hamiltonin siipi ja vieressä sijaitseva Clyfford Still -museo.

Tässä Ruggles todella innostuu teorioistaan. Daniel Libeskindin ja Davis Partnership Architectsin vuonna 2006 suunnittelemasta hopeanhohtoisesta, dramaattisesta ja yllättävästä Frederic C. Hamilton -rakennuksesta, odottamattomien kulmien ja terävien pisteiden kollaasista, joka on päällystetty titaanilla, saattaa tulla Denverin maamerkki.

Mutta Ruggles halveksii sitä mahdottoman epämukavana rakennuksena sisältä ja ulkoa. Nouseeko se ilmaan vai putoaako se alas? Toki se on ikoninen, mutta se antaa Rugglesille tunteen, että on pakko paeta.

Arkkitehti Libeskind sanoi kuuluisasti TED-puheessaan, että ihmiset ”taputtavat hyvin hoidetulle laatikolle”, mutta että hän halusi luoda jotain enemmän, jotain uutta, jotain radikaalia. Libeskind saarnasi, että ”arkkitehtuuri on vastakkainasettelua aistiemme kanssa.”

Ruggles saattaa olla anti-Libeskind. Hän uskoo, että ihmiset etsivät rakennetusta ympäristöstä turvallisuutta, että me mieluummin vältämme vastakkainasettelua. Hän (kuten monet muutkin arkkitehdit) hylkää Hamiltonin rakennuksen epäkäytännöllisenä, läimäyksenä historian kertyneelle arkkitehtuuritietämykselle. Lisäksi sisällä se saa ihmiset huimaamaan.

Clyfford Stillin museo sen sijaan on moderni, mutta noudattaa klassisia periaatteita, Ruggles sanoi. Siellä hän panee merkille ”9-neliön” muotoilun: kolme elementtiä ylös ja alas, kolme elementtiä poikittain. Se saattaa näyttää tylsältä naapurinsa rinnalla, mutta se on vakaasti juurtunut ja rauhoittava. Ruggles uskoo, että rakennukset toimivat hyvin yhteen. ”Niiden välillä vallitsee tasapainon tunne.”

Ei tietenkään tarvitse olla traditionalisti pitääkseen Hamiltonin rakennusta ongelmallisena. Harsh Parikh, modernistinen denveriläinen arkkitehti ja Parikh Stevens Architectsin puheenjohtaja, on samaa mieltä Hamiltonin rakennuksen huimaavista vaikutuksista ja kutsuu sitä ”Libeskindin Libeskindin monumentiksi.”

Mutta Parikh ei osta Rugglesin lähtökohtia.

”En ole samaa mieltä siitä, että ihmismieli on ehdollistettu klassisiin mittasuhteisiin. Ihmismieli on kehittynyt 100 000 vuoden aikana. On todella kaukaa haettua väittää, että olemme alttiita pitämään perinteisempää estetiikkaa viehättävänä.”

Sitä paitsi, hän sanoo, että ajatus siitä, mikä on kaunista tai rauhoittavaa, on häilyvä käsite, joka ei ole kulttuurienvälinen eikä universaali ajassa.

”Ottaa perinteiset käsitykset, jotka ovat tuskin 2 000-3 000 vuotta vanhoja, ja sanoa, että ihmiskunta on jotenkin synnynnäisesti luotu arvostamaan näitä asioita, on luultavasti liian pitkälle menevää”, Parikh sanoo.”

”Perinne kehittyy ajan myötä kulttuurisessa kontekstissa”, Parikh sanoi. ”Voidaan väittää, että kun Buckminster Fuller rakensi geodeettisen kupolin, se saattoi tuntua vieraalta kreikkalaisesta arkkitehdistä, mutta ei inuiitista, joka oli asunut igluissa. Se, mitä ihmiset kaipaavat, ei ole yleismaailmallista.”

Parikh sanoi, että ”tämä on enemmänkin konservatiivinen vs. progressiivinen -argumentti.”

William Logan, Modern In Denver -lehden kustantaja, on sitä mieltä, että tämä on enemmänkin hyvä vs. huono -argumentti.

”Vietämme suurimman osan ajastamme yrittäessämme tehdä eroa hyvän ja huonon suunnittelun välille pikemminkin kuin typologian tai tyylin mukaan, sillä kaikentyyppisissä arkkitehtonisissa tyyleissä on hyvää ja huonoa suunnittelua.”

Modernistinen arkkitehti Brad Tomecek, Tomecek Studiosista, ymmärtää Rugglesin pointin ja uskoo, että mittasuhteet ja mittakaava ovat hyvin tärkeitä, mutta ihmisten tarpeet ja reaktiot ovat kehittyneet. ”Asuimme ennen luolissa”, hän sanoi, ”se ei ole tätä aikaa. Tässä keskustelussa on kyse enemmänkin hankkeen eheydestä”, Tomecek sanoi. ”Kyse on laadusta.”

Mutta Ruggles vastaa, että hänen huolensa ei ole konservatiivinen/progressiivinen, moderni/perinteinen. ”Itse asiassa sisällytän kirjassani monia esimerkkejä modernista muotoilusta ja taiteesta, jotka tukevat homeostaattisen muotoilun käyttöä. Kyse on siitä, että hyödynnämme neurotieteen alalta tulevaa nykyistä tietoa ammattikuntamme parantamiseksi. Tämä on kansanterveyskysymys, ei tyylikysymys.”

Rugglesin tavoin Meredith Banasiak, Boulder Associates Architects -arkkitehtitoimistosta, on erikoistunut arkkitehtuurin neurotieteeseen, nimittäin terveydenhuoltoon ja senioriasuntojen suunnitteluun.

Banasiak sanoo, että hänen alansa on kasvamassa jatkuvasti, ja sen sovelluksia on muuallakin kuin terveydenhuollossa. ”Se tapahtuu nyt, koska meillä on kyky mitata”, hän sanoi ja viittasi hallituksen työpaikkatutkimukseen, jossa tehtiin fysiologisia mittauksia ihmisen reaktioista rakennuksen ominaisuuksiin.

”Osallistuin hiljattain arkkitehtuurin neurotieteen akatemian konferenssiin. Yksi suurista tuoreista havainnoista koski sitä, miten suunnittelemme vankiloita. Vaikutukset eivät ole vain psykologisia, vaan ne todella muuttavat aivoja rakenteellisesti. Tulokset todella vaativat uusia toimintatapoja vankiloiden suunnittelussa.”

Pian ilmestyvän kirjan luvussa Banasiak kirjoittaa museosuunnittelusta ja tunnustaa ”raportteja aivojen aistireaktiosta ristiriitaisten tietojen vuoksi”. (Häntäkin huimaa Hamiltonin rakennuksessa).

Neuroarkkitehtuurin periaatteet eivät ole vielä valtavirtaa,Banasiak sanoi. ”Don on edellä.”

Lisää The Colorado Sunista

• 7 osavaltiossa on rynnäkköasekielto. Colorado ei ole niiden joukossa – ainakaan vielä.
• Kelsey Berrethin murhajutun avaintodistaja tuomittiin uudelleen ja päästettiin ehdonalaiseen vapauteen
• Boulderissa oli ennen King Soopersin ammuskelua voimassa rynnäkköasekielto. Se rikkoi osavaltion lakia.
• Miljoonia lisää Coloradon K-12-kouluihin? Lainsäätäjät pyytävät ensin tuomioistuimen lausuntoa.
• Ensin koulut, sitten elokuvat. Nyt ammuskelu saa koloradolaiset varovaisiksi King Soopersin suhteen.
• Littwin: Voimme sanoa olevamme järkyttyneitä ja kauhistuneita Boulderin joukkomurhista, mutta emme voi sanoa olevamme yllättyneitä
• Kampanjarahoitusvalitusten ennätyksellisessä määrässä Coloradossa republikaanit valittavat lainvalvonnasta.
• Maailman kaukana sepelvaltimoviruksen takia minulla oli aikaa tavata lapsuuden Colorado-ystäviäni.
• Mielipide:
• Coloradon leipuri Jack Phillips haastettiin jälleen oikeuteen väitetystä LGBTQ-viittauksesta