Tykkäsin ideasta, joka perustuu tositarinaan, mainos oli mielenkiintoinen ja näyttelijäkaarti on lahjakas (erityisesti Jeremy Renner, Isla Fisher ja John Hamm ovat osoittaneet olevansa enemmän kuin kykeneviä monessa asiassa). ’Tag’-elokuvalla oli heti alkuun potentiaalia olla hauska ja kiehtova elokuva, riippumatta sen ristiriitaisesta kriittisestä vastaanotosta.
’Tag’ osoittautui juuri sellaiseksi, hauskaksi ja kiehtovaksi, jossa on hieman yliampuvaa jännitystä ja muutama hellyttävä hetki. Se on kaukana täydellisestä, eikä se ole loistava tai yksi niistä ikimuistoisista ikiaikojen elokuvista, jonka sisältö ei tule olemaan kaikkien makuun, mutta se sai minut hymyilemään ja nauramaan ja sen eteen on nähty paljon vaivaa. Ei myöskään yksi vuoden parhaista tai huonoimmista elokuvista, sen sijaan se on jossain keskellä, mikä ei ole kovin huono asema.
Näyttää hyvältä, lipevältä, tyylikkäältä ja välillä nokkelalta, ei koskaan epäjohdonmukaiselta. Musiikki vetoaa korvaan ja tuskin on huonosti sopiva. Ohjaus osoittaa helppoutta materiaalin kanssa ja antaa näyttelijöiden ja heidän kemiansa loistaa. Suuri osa ’Tag’-elokuvasta etenee vauhdikkaasti ja näyttelijät ovat pääosin loistavia, Jeremy Renner ja Isla Fisher ovat erityisen hyviä.
Hyvin suuri osa elokuvasta on erittäin hauska ja usein hulvaton. En itseasiassa ole aina alatyylisen komedian ystävä, olen itse enemmänkin hienostuneen, nokkelan ja hienovaraisen (ja myös synkän ja vinksahtaneen) sortin ihminen, mutta on hetkiä, jolloin se on tehty hyvin näyttelijöiden nokkeluuden, terävän ajoituksen ja koomisen ajoituksen ansiosta ja ’Tag’ on yksi näistä esimerkeistä. Muutama koskettava herkkä hetki myös, ja se tekee tag-pelistä mielenkiintoisen ja jännittävän.
”Tag” ei kuitenkaan ole täydellinen. Tarinan hataruus näkyy hetkittäin löysänä tahdissa joissakin turhissa kohtauksissa (nimittäin dramaattisissa). Elokuva menee välillä liian pitkälle sentimentaalisuudessa, takkuilevassa (tai siltä se tuntui) loppuratkaisussa sekä ylilyönneissä.
Vaikka suurin osa näyttelijöistä on ihan hyviä, Leslie Bibbin ylinäytteleminen menee aika pahasti överiksi, että se käy rasittavaksi. Ei nähnyt tarvetta Jake Johnsonin hahmolle, kun hänelle ei tehdä mitään, pelkkä esimerkki vain olemassa olevasta stereotypiasta. Olen samaa mieltä siitä, että osa sisällöstä on mautonta, en ole yllättynyt oikeastaan siitä, että keskenmenovitsit/osuudet ovat keränneet pahennusta (voi olla tunnettu siitä, että kiistanalaisiksi todettuja asioita paisutellaan elokuvissa yli mittasuhteiden, ei tällä kertaa, kun se on yksi pahimmista asioista, jonka voi kokea).
Yhteenvetona, epätasainen elokuva, mutta nautittava. 6/10 Bethany Cox