Tietosuoja & Evästeet
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Lue lisää, mukaan lukien evästeiden hallitseminen.
Yksi asia, jonka huomaisit vieraillessasi talossamme, ovat wc-ominaisuudet. Tässä talossa on täysi valikoima wc-varusteita. Pisuaari ja bidee ovat näyttelijäkaartin tähtipelaajia, mutta päähenkilö on kakkahylly.
Harkitse hetki yhdysvaltalaisen vessan (ja useimpien saksalaisten vessojen) vivahteita. Yksinkertainen rakenne koostuu kulhosta, jossa on seisova vesi. Et varmaan ole pysähtynyt arvostamaan tuon wc-suunnittelun mekaniikkaa, mutta seisovan vesialtaan etuna on se, että se eristää välittömästi kaiken altaaseen putoavan hengitysilman ympärillä olevasta ilmasta. Ehkä se ei tunnu tärkeältä palalta toiminnassa… mutta se on yksi niistä asioista, joissa sanonta pitää paikkansa: Sitä ei kaipaa ennen kuin se on poissa.
Kakkahyllypönttö (en keksinyt tuota nimeä) on Saksasta ja joiltakin muilta Euroopan alueilta peräisin oleva jäänne, joka ei ole enää niin paljoa liikkeellä, mutta koska talomme sattui rakentumaan kauan sitten, 2 kolmesta vessastamme on tätä lajia. Se toimii täysin eri tavalla kuin tavallinen käymälä. Sen sijaan, että WC:ssä olisi seisova vesilammikko, se on periaatteessa kuiva (lukuun ottamatta hyvin ohutta vesilammikkoa) ja sen pohja on tasainen – kuin hylly. Kun huuhtelet WC:n, vesivirta syöksyy kulhon takaosasta kohti etuosaa ja pyyhkäisee kaiken tieltään tsunamin lailla etuosassa olevaan viemäriin. Hyvänä puolena on se, että se toimii… kakkahyllypönttö ei tukkeudu, vaikka söisit kuinka monta kiloa kovaa cheddaria ennen nukkumaanmenoa viime yönä.
Mutta kakkahyllyn yksi kohtalokas vika on se, että kaikki, mikä sattuisi ”laskeutumaan” kakkahyllylle, jää alttiiksi ulkoilmalle. Jotkut ulkosuomalaiset ovat tulleet kuvaamaan tätä ”lay and display” -menetelmäksi. Kaikki on täysin ja täydellisesti alttiina, pääsee hengittämään ilmaan kuin keväinen ruusukimppu…
Nyt minulla ainakin sattui olemaan tapana ottaa aina silloin tällöin muutama ylimääräinen minuutti pottailuun päivittäisten uutisten seuraamiseksi (kun talo on täynnä viittä lasta, kaikki hiljainen aika riittää). Mutta kakkahyllypöntön avulla voit hankkiutua eroon koiran korville jääneestä John-sedän lukemistasi, sillä usko pois – et halua viettää siellä sekuntiakaan enempää aikaa kuin on aivan pakko. Se on vähän kuin leirintäalueen käymäläkokemus, paitsi että käymälä sattuu sijaitsemaan keittiön vieressä.
Huuhtelu ei myöskään ole asian loppu. Vaikka huuhtelu on tehokas, ei koskaan tunnu siltä, että posliini peseytyisi täysin puhtaaksi. Kakkahyllyn ansiosta pystyin laajentamaan saksan kielen sanavarastoani: ”Bremsspuren”, Vapaasti käännettynä se tarkoittaa, että vessaharja on pidettävä käsillä. Onneksi meidän vessoissamme on kätevä pidike. (Äh…kuka nyt pesee harjan?)
Aivan kuin tämä ei olisi jo tarpeeksi, meidän perheemme lisää vielä twistin. Jokaisella varttuvalla lapsella on omat pienet omituisuutensa. Camdenin omituisuuksiin kuuluu tietysti tämä: Hän on ajoittain vastahakoinen vetämään vessanpönttöä. Yhdysvalloissa se oli hieman ärsyttävää. Nyt meidän vessassa nyt se ei ole vain ärsyttävää, kun avaa vessan oven, se rajaa lääketieteelliseen hätätilanteeseen.
Olen kysellyt aika ajoin, miksi kakkahyllyvessan muotoilu on edelleen liikkeellä. Ainoa mitä olen koskaan kuullut perusteluna on se, että se on helpompi muotoilu, josta on helpompi ottaa ulostenäyte. Ja niin se epäilemättä onkin. Laitamme siitä kuvapäiväkirjaa heti, kun olemme päässeet testaamaan sitä.