1. Sosiaalinen media luotiin lisäämään yhteyksiä ja jakamaan tietoa ihmisten välillä vuorovaikutuksen kautta. Tällä hetkellä noin 16 prosentilla 3-4-vuotiaista lapsista on tabletti, ja 5-7-vuotiaiden todennäköisyys, että heillä on sosiaalisen median profiili, on 3 prosenttia. Yhteensä 23 %:lla 8-11-vuotiaista ja 72 %:lla 12-15-vuotiaista on profiili Facebookissa.
2. Vuodesta 2015 lähtien älypuhelinten omistus on kasvanut 24 %:sta 32 %:iin, ja vuonna 2019 laitteita arvioidaan olevan noin 5 miljardia. Tarkistamme puhelimemme keskimäärin noin 200 kertaa päivässä ja kosketamme puhelinta noin 2617 kertaa päivässä.
3. Jatkuvaa siirtymistä eri sovellusten ja sähköpostin välillä on kutsuttu multitaskingiksi, mutta neljän tai viiden asian aktiivinen tekeminen kerralla pitkiä aikoja edellyttää neurokemiallisen kytkimen laukeamista, jolloin synapseihin vapautuu välittäjäaineita, joita emme käytä, ennen kuin hyppäämme toiseen tehtävään. Neurotransmitterivarastot tyhjenevät tämän jälkeen, mikä johtaa velttouteen. Tunnemme itsemme demotivoituneiksi lyhyen ajan kuluttua, ja meillä on huono muisti sekä tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn puute.
4. Aivoissa on kaksi pääverkkoa, mielen vaelteleva oletusarvopiiri ja tarkkaavaisuuden keskitetty toimeenpaneva järjestelmä, jotka toimivat käänteisesti.
5. Näiden kahden verkon välinen tasapaino korreloi sen kanssa, missä määrin henkilö pystyy ylläpitämään keskittymistä ja suodattamaan pois aiheettomat häiriötekijät. Liiallinen multitasking näyttää vaarantavan näiden kahden järjestelmän hermokytkennän, mikä heikentää keskittymiskykyä ja keskittymistä.
6. Aivot luovat 700-1000 uutta hermoyhteyttä sekunnissa 0-3 vuoden iässä, ja Maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut, että 0-2 vuoden iästä lähtien lapset eivät saisi käyttää ruutuaikaa. Monet alan ansioituneet tutkijat ovat samaa mieltä tästä suosituksesta.
Kahden tunnin rajan ylittävään ruutuaikaan viiden vuoden iässä liittyi kliinisesti merkityksellisen ulkoistavan sairastavuuden ja erityisesti tarkkaamattomuusongelmien lisääntynyt riski. Yhteys ruutuajan ja käyttäytymiseen liittyvän sairastavuuden välillä oli suurempi kuin mikään muu riskitekijä, mukaan lukien uni, vanhempien stressi ja sosioekonomiset tekijät. Tuloksemme osoittavat, että esikoulu voi olla kriittinen ajanjakso vanhempien ja perheiden tukemiselle ruutuajan rajoittamista ja fyysisen aktiivisuuden tukemista koskevassa koulutuksessa.
7. Teini-ikäisten ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet 70 % viimeisten 25 vuoden aikana, ja verkkokiusaaminen on kasvussa.
8. Identiteettiongelmat, riippuvuuskäyttäytyminen, verkkokiusaaminen ja teini-ikäisten itsemurhat ovat lisääntyneet.
9. Youth Health Movement (YHM) toteutti Ison-Britannian laajuisen tutkimuksen, johon osallistui 1479 14-24-vuotiasta ja jossa heiltä kysyttiin viidestä suosituimmasta sosiaalisen median alustasta: Facebook, Instagram, Snapchat, Twitter ja Youtube. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kukin näistä alustoista vaikuttaa heidän mielestään heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa (sekä myönteisesti että kielteisesti), tehdä vertailuja näiden alustojen välillä sekä kysyä heidän näkemyksiään useista poliittisista suosituksista.
- Instagram arvioitiin negatiivisimmaksi sosiaalisen median alustaksi, jolla on suurin kielteinen vaikutus mielenterveyteen.
10. Neuroplastisuuden osalta tiedämme, että aivot ovat dynaamiset ja muokattavissa jo varhaisessa iässä, ja on ratkaisevan tärkeää, että olemme tietoisia siitä, mille altistamme lapset ja nuoret tällä hetkellä. Saatamme olla menossa kohti sukupolvea, jolla ei ole sosiaalisia taitoja ja selviytymisstrategioita. Sosiaalinen eristäytyminen, persoonallisuusongelmat ja epäsosiaalinen käyttäytyminen voivat lisääntyä.
11. Kouluissa ja korkeakouluissa, yliopistoissa ja työpaikoilla järjestettäviä työpajoja tarvitaan tietoisuuden lisäämiseksi ja koulutuksemme parantamiseksi siitä, miten irrottautuminen voi palauttaa yhteyden yhteiskuntaan.