Projektin tavoite:
Tämän projektin tavoitteena on määrittää Rhode-joen erityyppisissä sedimenteissä elävien eliöiden lajikoostumus, elinympäristön käyttö ja ajalliset muutokset.
Infaunal Benthic Invertebrate Organisms
”Infaunal” tarkoittaa vesieläimiä, jotka elävät vesistön pohjamaassa ja jotka ovat erityisen yleisiä pehmeissä sedimenteissä. ”Benthic” viittaa kaikkeen, mikä esiintyy vesistön pohjalla tai sen sisällä. ”Infauna” on sedimentissä eläviä eläimiä.
Chesapeake Bayssä benthic infauna, kuten simpukat, etanat, monisukasmadot, litteät madot ja pienet äyriäiset, ovat runsaita ja ratkaisevan tärkeitä terveelle ekosysteemille.
Ne auttavat suodattamaan vettä, kierrättämään orgaanista ainesta ja ovat tärkeää ravintoa (saalista) kaloille, matelijoille, sammakkoeläimille ja suuremmille äyriäisille (kuten sinirapuille ja hevosenkenkäravuille). Monet pohjaeläimistä ovat suspensio- ja laskeutumisravintoa. Suspensiosyöjät, jotka tunnetaan myös nimellä ”suodatinsyöjät”, käsittelevät vesipatsaassa kelluvia hiukkasia. Laskeutumissyöjät syövät sedimentin päällä tai sedimentissä olevaa orgaanista ainesta.
Lajien ja niiden runsauksien kausittaiset vaihtelut voivat johtua rekrytoinnista (yksilöiden lisääminen populaatioon), saalistuksesta, huonoista elinympäristöolosuhteista (kuten alhaisesta liuenneen hapen määrästä), ihmisen vaikutuksista, kuten rantaviivojen kovettamisesta, ja sääilmiöistä, kuten hirmumyrskyistä.
Benthic Infauna in the Rhode River
Rhode River on Chesapeake Bayn edustava sivujoki. Makroselkärangattomat, kuten äyriäiset, madot ja nilviäiset, muodostavat Rhodejoen pehmeän pohjan yhteisön. Ne elävät joen pohjassa tai sen päällä mudassa, hiekassa, savessa, suon jätöksissä, lehtikarikkeessa tai näiden sedimenttityyppien yhdistelmissä. Pohjaeläinlajit ovat vastuussa merkittävistä vuorovaikutussuhteista pohjaeläinympäristössä, mikä puolestaan vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen ja toiminnallisiin prosesseihin koko suistoalueen ekosysteemissä. Pitkäaikaiset tiedot näistä lajeista antavat meille 1) tietoa näiden organismien lajikoostumuksesta ja vaihtelevasta runsaudesta ajan mittaan ja eri elinympäristöissä ja 2) paremman käsityksen prosesseista, jotka säätelevät niiden yhteisö- ja populaatiodynamiikkaa. Tällaiseen dynamiikkaan kuuluvat saalistajien ja saaliseläinten välinen vuorovaikutus, rekrytointi, elinympäristön käyttö ja reaktiot ympäristötekijöihin, kuten suolapitoisuuteen, lämpötilaan ja liuennut happi. Pohjaeläimiä koskevien tietojen yhdistäminen muihin pitkäaikaisiin näytteenotto-ohjelmiin antaa tietoa prosesseista, jotka jäsentävät ekosysteemien vuorovaikutusta Rhode Riverissä
Kompleksisen ravintoverkon osana pohjaeläinyhteisöt koostuvat sekä saalistajista että saaliista. Näiden lajien trofiataso (asema ravintoverkossa) voi muuttua elinkaarensa aikana eliön kasvaessa ja sen koon, ravintomekanismin ja ravitsemuksellisten vaatimusten muuttuessa.
Prosessit, kuten bioturbaatio (sedimentin häiriintyminen), johtuvat infaunalajien kaivautumisesta ja ravinnosta, erityisesti sedimenttiä ruokkivien lajien, kuten matojen tai tiettyjen simpukkalajien, aiheuttamista prosesseista. Bioturbaatio voi muun muassa vaikuttaa sedimenttien happipitoisuuksiin, aiheuttaa orgaanisen aineksen uudelleen jakautumista ja hajoamista sekä muuttaa vedessä suspendoituneiden hiukkasten määrää. Tämä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti tai positiivisesti veden laatuun, suojapaikkoihin ja eliöiden ravintokäyttäytymiseen.
Rhode-joen pohjaeläinten näytteenotto
Laboratoriossamme on seurattu pohjaeläinten lajikoostumuksen ja runsauden vaihtelua kausittaisilla näytteenotoilla vuodesta 1979 lähtien. Rhodejoessa on viisi paikkaa, joista otamme näytteitä pohjaeläimistä. Kahdella kohteella on hiekkapohja ja kolmella mutapohja. Otamme seitsemän ydinnäytettä kutakin paikkaa kohti. Näytteitä otetaan neljästä kahdeksaan kertaa vuodessa. Sedimenttiydinnäytteet otetaan putkiydinnäytteenottolaitteella, joka on joko kiinnitetty paalun päähän (muta-asemat) tai jota käyttää sukeltaja (hiekka-asemat). Putkiydin kerää 35 cm:n syvyisen näytteen. Kaikki ydinnäytteet seulotaan 500 μm:n seulalla hiekan/mudan pienempien hiukkasten poistamiseksi. Eläimet >500 μm säilötään ja värjätään, jotta ne voidaan käsitellä myöhemmin laboratoriossa.
Laboratoriossa eliöt lajitellaan, lasketaan ja tunnistetaan lajitasolle asti leikkuumikroskoopilla. Nilviäiset mitataan. Kaikki tiedot kirjataan ja syötetään tietokantaan analysointia varten.
Rodejoen pehmeästä hiekka- ja mutapohjaisesta pohjasedimentistä on tunnistettu kuusikymmentä pohjaeläinlajia.
(anna tässä joitakin tuloksia)