Täältä tulee siis tietoa kahden pisteen erottelukyvystä, värähtelystä ja tietoisesta proprioseptiikasta (erittäin tärkeitä asioita!!) alfa-beeta-aksonin keskusprosessin kautta. Kun alfa-beeta-aksonin keskusprosessi lähestyy selkäydintä, se kulkee niin sanotussa dorsaalijuuren mediaalisessa jaossa (tämä mediaalinen kuitujen ryhmä erotetaan muista keskusprosesseista, jotka sijaitsevat lateraalisesti dorsaalijuuressa). Kun alfa-beeta-aksoni on päässyt dorsaaliseen funiculukseen, se lähtee kohti medullaa, jossa se synapsoituu. Medulla on aivorungon (keskiaivot, pons, medulla) kaudaalisin osa, ja se sijaitsee välittömästi selkäytimen rostraalipuolella. Muista – selkäytimen juuressa TAI selkäytimessä ei ole ollut synapsia. Aksoni EI myöskään risteä selkäytimessä!!! Se päättyy medullaan samalla puolella (IPSILATERAL; ipsi = L., sama; latus = sivu) kuin sen solurunko. Nucleus graciliksen ja cuneatuksen solut projisoituvat talamukseen, josta tieto välittyy somatosensoriselle aivokuorelle havaitsemista varten. Tästä lisää myöhemmin!!! Pysytään toistaiseksi selkäytimessä.
Selkäydinjärjestelmässä on kaksi osaa, joita kutsutaan fasciculus gracilis ja fasciculus cuneatus (fasciculus = L., pieni nippu; gracilis = hoikka; cuneatus = kiila). Alfa-beta-kuidun keskushermosäie kulkee fasciculus graciliksessa, jos se lähtee takajuuriganglioista T7 ja sen alapuolelta. Sitä vastoin, jos alfa-beta-kuidun keskusprosessi lähtee dorsaalijuurten T6:n ja sitä ylempänä (kohti päätä) sijaitsevista soluista, se on osa fasciculus cuneatusta (AJATTELE: GRACILIS = JALKA JA CUNEATUS = KÄSIVARSI).
Fasciculus gracilis ja fasciculus cuneatus koostuvat siis niistä alfa-beeta-aksoneista, joiden solurungot sijaitsevat IPSILATERAALISISSA DORSALIJUURISGANGELIITOSSA. Toisin sanoen solurungot ovat SAMALLA PUOLELLA kuin fasciculukset. Olen maininnut, että dorsaalipylväsjärjestelmän kuidut EIVÄT RISTIY selkäytimessä ja synapsoituvat lopulta välikarsinassa. Vaikka käsittelemme medullaa myöhemmin kurssilla, haluat ehkä tietää, että fasciculus graciliksen aksonit päättyvät ipsilateraaliseen (fasciculukseen nähden) nucleus gracilikseen, kun taas fasciculus cuneatuksen kuidut synapsoituvat ipsilateraaliseen nucleus cuneatukseen (suuri yllätys).
Fasciculus gracilis sisältää kuituja, jotka ovat lähtöisin selkäytimen tasoja alemmilta tasoilta, ja fasciculus gracilis sijaitsee MEDIALISESTI fasciculus cuneatuksen kanssa. Tämä alempi = mediaalinen tilasuhde ei koske ainoastaan näitä kahta fasciculusta, vaan myös kunkin fasciculuksen yksittäisiä kuituja. Esimerkiksi fasciculus graciliksen mediaalisimmin sijaitseva kuitu lähtee coccygeuksen selkäjuuresta ja lateraalisimmin sijaitseva T7:n selkäjuuresta. Fasciculus cuneatusissa mediaalisimmin sijaitseva kuitu lähtee T6:n selkäjuuresta ja lateraalisimmin sijaitseva C2:n selkäjuuresta (muistatko Gross Anatomy -kirjasta, että C1 on puhtaasti motorinen, eikä sillä siksi ole selkäjuureen kuuluvaa gangliota?!!!).