Homotherium on saattanut elää ja metsästää ryhmissä
Velizar Simeonovski
Ensimmäinen in-sapelihammaskissan DNA:n perusteellinen tutkimus paljastaa geneettisiä vihjeitä siitä, että jotkut niistä olivat nopeita saalistajia, jotka elivät sosiaalisissa ryhmissä.
Ross Barnett Kööpenhaminan yliopistosta Tanskasta ja hänen kollegansa keskittyivät Homotherium latidens -kissaan, jota joskus kutsuttiin lempinimellä sapelihampainen kissa, koska sen kulmahampaat olivat hieman lyhyemmät kuin monilla tämän sukupuuttoon kuolleiden kissaeläinten ryhmän jäsenillä.
mainos
Tutkijat ovat jo pitkään epäilleet sen fossiilisten luiden mittasuhteiden perusteella, että Homotherium juoksi saaliin perässä eikä odottanut väijytyksessä. Barnett ja hänen kollegansa löysivät todisteita ajatuksen puolesta geneettisistä johtolangoista, jotka poimittiin Kanadan Yukonin territoriosta löytyneestä Homotheriumin reisiluun luusta, joka on vähintään 47 000 vuotta vanha.
Kissan DNA paljastaa, että Homotheriumin esi-isät erosivat muista kissaryhmistä noin 22,5 miljoonaa vuotta sitten. Se sisältää myös geenejä, jotka liittyvät aktiivisuuteen päivän aikana, sekä juoksemiseen liittyviä sopeutumia hengitys- ja verenkiertoelimistössä. Toronton yliopiston paleontologi Ashley Reynoldsin mukaan sapelihammaskissoilla on myös paksut ja vahvat eturaajojen luut, joiden avulla ne voivat tarttua saaliiseen, ”joten on hyvin mielenkiintoista nähdä positiivista valikoitumista PGD:ssä, geenissä, joka liittyy luun mineralisaatioon.”
Barnett kollegoineen löysi myös sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä geenejä, mikä viittaa siihen, että Homotherium saattoi asua leijonien tapaan ryhmissä sen sijaan, että se olisi elänyt ja metsästänyt yksin, kuten esimerkiksi leopardi. Lisäksi näytteen geneettisen monimuotoisuuden määrä viittaa siihen, että Homotherium oli paljon yleisempi kuin aiemmin on luultu. ”Kun otetaan huomioon, että Homotherium-fossiileja on äärimmäisen vähän, tämä oli järkytys”, Barnett sanoo.
Tämä saattaa tarkoittaa, että monet museoiden kokoelmissa olevat tunnistamattomat sapelihammaskissan luut todella kuuluvat Homotheriumiin. ”Kallot ja hampaat ovat helpommin tunnistettavissa kuin muu ruumis”, Reynolds sanoo.
Tutkimus itsessään korostaa tätä mahdollisuutta. ”Itse asiassa”, Barnett sanoo, ”tämä Homotheriumin luu tunnistettiin ensin ’isoksi kissaksi/luolaleijonaksi?’ ennen kuin saimme DNA:n.”