Sammakonjalat voisivat ratkaista tahmean ongelman

3. heinäkuuta, 2011

by Society for Experimental Biology

Valkopuurosammakoilla (Litoria caerulea) on poikkeuksellinen kyky tarttua pintoihin. Ne saavuttavat tämän erikoistuneilla varpaanpohjilla, jotka pystyvät puhdistamaan itsensä. Luotto: Diana Samuel

Puusammakoilla on erityisesti mukautuneet itsepuhdistuvat jalat, joilla voisi olla käytännön sovelluksia lääketeollisuudessa.

”Puusammakon jalat voivat tarjota mallin itsepuhdistuville tahmeille pinnoille, joista voisi olla hyötyä monenlaisissa tuotteissa erityisesti saastuttavissa ympäristöissä – lääkinnällisissä siteissä, renkaiden suorituskyvyssä ja jopa pitkäkestoisissa liimoissa”, sanoo Glasgow’n yliopistossa työskentelevä tutkija Niall Crawford, joka esittelee työnsä Glasgow’ssa 3. heinäkuuta 2011 järjestettävässä Societyn kokeellisen biologian vuosittaisessa konferenssissa.

Puusammakoilla on varpaissaan tahmeat tyynyt, joita ne käyttävät takertuakseen kiinni vaikeissa tilanteissa, mutta tähän asti oli epäselvää, miten ne estävät näitä tyynyjä keräämästä likaa.

”Mielenkiintoista on, että samat tekijät, jotka mahdollistavat puusammakoiden takertumisen, tarjoavat myös itsepuhdistuspalvelun. Saadakseen jalkansa tahmeiksi puusammakot erittävät limaa, jonka jälkeen ne voivat lisätä tarttuvuuttaan liikuttamalla jalkojaan pintaa vasten kitkan luomiseksi. Olemme nyt osoittaneet, että lima yhdistettynä tähän liikkeeseen antaa sammakoille mahdollisuuden puhdistaa jalkansa kävellessään”, Crawford sanoo.

Tutkijat asettivat White’s tree sammakot pyörivälle alustalle ja mittasivat kulmat, joissa sammakko menetti pitonsa. Kun koe toistettiin sammakoilla, joiden jalat olivat saastuneet pölyllä, ne menettivät aluksi otteensa, mutta jos ne ottivat muutaman askeleen, niiden tarttumisvoimat palautuivat. ”Kun sammakot eivät liikkuneet, tartuntavoimat palautuivat paljon hitaammin”, Crawford sanoo. ”Tämä osoittaa, että pelkkä askeleen ottaminen auttaa sammakoita puhdistamaan jalkansa ja palauttamaan tartuntakykynsä.”

Valkopuusammakoilla on jaloissaan pieniä kuusikulmaisia kuvioita, joiden ansiosta osa tyynyn osista pysyy kosketuksissa pintaan ja luo kitkaa, kun taas niiden välissä olevat kanavat mahdollistavat liman leviämisen koko tyynyyn. Liman ansiosta sammakko pysyy kiinni, ja kun se liikkuu, se myös kuljettaa mukanaan likaa. Jos tämä voidaan muuntaa ihmisen valmistamaan malliin, se voisi tarjota uudelleenkäytettävän, tehokkaan liiman.

Provided by Society for Experimental Biology

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.