Happy Monday, y’all! Toivottavasti teillä menee hyvin. Olen todella iloinen päästessäni takaisin bloggaamisen pariin. Tarvitsin viime viikolla pienen tauon vain lepäilläkseni….paitsi en levännyt kovinkaan paljon. Olemme työskennelleet joka ikinen vapaa sekunti Memaw’n luona. Tavoitteenamme on muuttaa sinne kiitospäivään mennessä, ja se vaatii ihmeitä. Hyvä, että uskon niihin. 😉
Ajattelin näyttää teille vähän {paljon} töitä, joita olemme tehneet työhuoneen ja ruokailu-/olohuoneen välisellä seinällä.
Kun otimme maton pois ja löysimme kauniit parkettilattiat, huomasin, että kipsilevy oli murenemassa samasta kohdasta, jossa panelointi oli vääntynyt seinän toisella puolen. Vaistoni sanoi: ”Uh oh.”
Paneloinnissa oli vesivahinkoja, jotka johtuivat vuodosta muutama vuosi sitten, mutta katto on vaihdettu sen jälkeen. Koska seinä oli vaurioitunut molemmin puolin, päätin, että minun on katsottava, mitä muuta vaurioitunut oli. Tein mitä kuka tahansa hullu tekisi, otin lekan seinään. Onneksi veljeni oli paikalla auttamassa tuhoamisessa.
Saimme kaikki kipsilevyt purettua ja siivottua, mutta en nähnyt niitä vaurioita, joita olin odottanut.
Seuraavaksi vedin kaikki paneloinnit irti seinästä toisella puolella. Silloin löysin etsimäni.
Tämä EI ole kuva ullakolla olevasta olennosta. Eriste roikkuu alaspäin ja se näyttää jyrsijän nenältä. Vesivahinko melkein lahotti kantavan 2×4:n läpi. Ei niin siistiä. Olen hyvin kiitollinen, että kuuntelin tuota pientä ääntä.
Suunnitelmamme oli korjata vahinko ja laittaa seinä takaisin. Mutta sitten aloin miettiä, pitäisikö meidän vain luoda aukko. Työhuoneen ja ruokailu-/olohuoneen välinen jako tarkoitti sitä, että kun perhe kokoontui, osa oli yhdessä huoneessa ja osa toisessa. Kum-ba-ya rakastava sydämeni vain rakastaa sitä, että kaikki ovat mahdollisimman paljon yhdessä, joten päätimme rohkeasti tehdä yksinkertaisen koteloidun aukon.
Yksi kerrallaan otimme pois 2×4-puut, joita emme tarvinneet.
Koska rakensimme päätyelementin, joka antaa runsaasti tukea, emme edes murehtineet vesivaurioituneen 2×4:n korvaamisesta. Jos meille joskus tekee mieli tehdä se, pääsemme käsiksi siihen ullakolta.
Me levytimme aukon molemmat puolet. Levylaudoitus ei ole ollenkaan vaikea prosessi. Mutaaminen/hiontavaihe on ehdottomasti haaste.
En voi olla ihastumatta siihen, miten avoin ja valoa täynnä tämä tila on nyt.
Lattia on hiottu. Nyt täytyy vain ryhtyä viimeistelyyn!
Tänä viikonloppuna Ernie ja minä työskentelimme aukon viimeistelyn parissa. On ihme, että olemme hengissä. Tasoleikkaus oli lastenleikkiä.
Kruununlistat meinasivat viedä meidät yli laidan. Ha!
Kruununlaudoituksen verilöyly oli eksponentiaalinen. Ahem. Mutta luulimme, että saimme sen nyt selvitettyä. Ehkäpä. Aika näyttää.
Minulla on vielä hiomista, tiivistämistä ja spaclaamista ennen kuin seinä ja verhoilu ovat valmiita maalattavaksi, mutta toivottavasti se tapahtuu huomenna!
Tässä on vertailu ”ennen” ja ”työn alla”.
Toivottavasti nautitte pienestä päivityksestä meneillään olevaan remonttiin Memaw’s talossa. Varmista, että seuraat minua Instagramissa, koska rakastan jakaa siellä pieniä makupaloja prosessista!
Kertokaa, mikä on kruununlistan salaisuus? Senhän pitäisi olla helppoa, eikö?”
Kaunista päivää, ystäväni!
Myra