Rintaruokinta

© UNICEF

Tilan tekeminen imettäville äideille auttaa lisäämään imetystä. Katso tämä animaatio Kiinassa toteutetusta kampanjasta, jonka tarkoituksena on tehdä juuri näin: Kymmenen neliömetriä rakkautta.

Katso Maailman imetysviikon 2015 kuvaessee, jonka tavoitteena on voimaannuttaa naisia yhdistämään työ, imetys ja lastenkasvatus.
Maailman imetysviikkoa vietetään tänä vuonna 1.-7. elokuuta, ja se on vuosittainen tapahtuma, jossa korostetaan imetyksen ratkaisevaa merkitystä lapsille kaikkialla maailmassa. Imetys antaa lapsille terveimmän alun elämälle ja on yksi yksinkertaisimmista, älykkäimmistä ja kustannustehokkaimmista keinoista varmistaa, että kaikki lapset selviytyvät ja menestyvät.
Tämänvuotisen Maailman imetysviikon teemana on ”Naiset ja työ – tehkäämme siitä toimivaa”, ja siinä korostetaan tarvetta parempiin tukijärjestelmiin ja -politiikkoihin, jotta työssäkäyvillä äideillä olisi mahdollisuus imettää.
Maailmassa työskentelee arviolta noin 830 miljoonaa naista. Monet heistä palaavat töihin pian synnytyksen jälkeen, ja he tarvitsevat tukevia kansallisia politiikkoja ja lainsäädäntöä – kuten palkallisia äitiyslomia ja imetystaukoja – jotta he voivat jatkaa imetystä. Lisäksi miljoonat naiset työskentelevät epävirallisessa, kausiluonteisessa tai osa-aikaisessa taloudessa, ja heidän kohdallaan imetyksen esteet ovat vieläkin suuremmat. He tarvitsevat vahvaa tukea perheeltä ja yhteisöltä, jotta he voivat selviytyä työn vaatimuksista ja imettää vauvaansa.
Tämän tuen tarjoaminen on oikein sekä vauvojen että äitien kannalta: imetys ehkäisee imeväiskuolemaa, lapsuusiän sairauksia ja tarttumattomia tauteja, tukee aivojen kehitystä ja suojelee äidin terveyttä. Se on myös taloudellisesti järkevää. Naiset, joilla on riittävät äitiysetuudet, arvostavat työnantajiaan, mikä lisää tuottavuutta, työtyytyväisyyttä ja lojaalisuutta.

UNICEF pyrkii tukemaan kansallisia hallituksia tekemään maailmasta ystävällisemmän paikan kaikille äideille, jotka haluavat imettää.
Vaikutus lasten selviytymiseen ja maailmanlaajuinen tilanne
Kahdella viime vuosikymmenellä lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti, mutta vuosittain kuolee kuitenkin edelleen lähes 7 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, pääasiassa ehkäistävissä olevista syistä. Näistä vastasyntyneiden kuolemat muodostavat nyt lähes puolet kaikista alle viisivuotiaiden lasten kuolemista. Välitön imetys – vauvan asettaminen äidin rintaan tunnin kuluessa syntymästä – vähentäisi vastasyntyneiden kuolleisuutta merkittävästi.

Varhainen ja yksinomainen imetys auttaa lapsia selviytymään, mutta se myös tukee aivojen tervettä kehitystä, parantaa kognitiivista suorituskykyä ja on yhteydessä parempaan koulumenestykseen 5-vuotiaana. Imetys on hyvän ravitsemuksen perusta ja suojaa lapsia sairauksilta. Näin ollen imetys antaa kaikille lapsille mahdollisuuden menestyä ja kehittyä täysipainoisesti. Silti alle puolet maailman vastasyntyneistä hyötyy varhaisesta imetyksestä, ja vielä harvempi imettää yksinomaan ensimmäisen kuuden kuukauden ajan.
Alle kaksivuotiaiden imeväisten optimaalisella imetyksellä on kaikista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä suurin potentiaalinen vaikutus lasten eloonjäämiseen, ja sillä voidaan ehkäistä yli 800 000 alle viisivuotiaiden lasten kuolemaa (13 prosenttia kaikista kuolemista) kehitysmaissa (Lancet 2013). ”

Imetetyillä lapsilla on vähintään kuusi kertaa paremmat mahdollisuudet selviytyä ensimmäisten kuukausien aikana kuin imettämättömillä lapsilla. Yksinomaan rintaruokittu lapsi kuolee ensimmäisten kuuden kuukauden aikana 14 kertaa harvemmin kuin ei-imetetty lapsi, ja imetys vähentää huomattavasti akuuttien hengitystieinfektioiden ja ripulin aiheuttamia kuolemia, jotka ovat kaksi tärkeintä lasten tappajaa (Lancet 2008). Optimaalisten imetyskäytäntöjen mahdollinen vaikutus on erityisen tärkeä kehitysmaissa, joissa tautitaakka on suuri ja puhtaan veden ja sanitaation saatavuus heikko. Mutta myös teollistuneiden maiden imettämättömät lapset ovat suuremmassa vaarassa kuolla – äskettäin tehdyssä tutkimuksessa, joka koski synnytyksen jälkeistä kuolleisuutta Yhdysvalloissa, havaittiin, että imettämättömien lasten kuolleisuus lisääntyi 25 prosenttia. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä Millennium Cohort Survey -tutkimuksessa kuuden kuukauden yksinomaisen rintaruokinnan yhteydessä sairaalahoitojaksojen määrä väheni 53 prosenttia ripulin vuoksi ja hengitystieinfektioiden määrä väheni 27 prosenttia.
Vaikka imetysluvut eivät ole enää laskussa maailmanlaajuisesti, vaan monissa maissa ne ovat nousseet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana, kehitysmaissa vain 39 prosenttia alle kuuden kuukauden ikäisistä lapsista imetetään yksinomaisesti, ja vain 58 prosenttia 20-23 kuukauden ikäisistä lapsista hyötyy jatkuvasta imetyksestä. Yhä useammat maat osoittavat, että merkittävä ja nopea edistyminen on mahdollista, ja 25 maassa imetys on lisääntynyt 20 prosenttiyksikköä tai enemmän.
Rintaruokinta kuuluu jokaiselle olennolle tässä animaatioelokuvassa Kiinasta.
Suositukset optimaaliseen imetykseen
Maailman terveysjärjestön ja UNICEFin imetyssuositukset ovat seuraavat: imetyksen aloittaminen ensimmäisen tunnin kuluessa syntymästä, yksinomainen imetys ensimmäisten kuuden kuukauden ajan ja imetyksen jatkaminen kahden vuoden ajan tai pidempään yhdessä turvallisen, ravitsemuksellisesti asianmukaisen, ikäkaudelle sopivan ja reagoivan lisäravinnon kanssa kuudennesta kuukaudesta alkaen.
Rintaruokinnan hyödyt
Rintaruokinnan edut
Rintaruokinnan hyödyistä saa poikkeuksellisen paljon erilaisia. Sillä on syvällinen vaikutus lapsen selviytymiseen, terveyteen, ravitsemukseen ja kehitykseen. Äidinmaito tarjoaa kaikki ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet, joita lapsi tarvitsee kasvuunsa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, eikä muita nesteitä tai ruokaa tarvita. Lisäksi äidinmaidossa on äidin vasta-aineita, jotka auttavat torjumaan sairauksia. Imetys itsessään stimuloi suun ja leukojen asianmukaista kasvua sekä ruoansulatusta ja kylläisyyttä edistävien hormonien eritystä. Imetys luo erityisen siteen äidin ja vauvan välille, ja äidin ja lapsen välinen vuorovaikutus imetyksen aikana vaikuttaa myönteisesti koko elämään stimuloinnin, käyttäytymisen, puheen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen sekä siihen, miten lapsi suhtautuu muihin ihmisiin. Imetys vähentää myös riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin myöhemmin elämässä, kuten liikalihavuuteen, korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen, lapsuusiän astmaan ja lapsuusiän leukemioihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että rintaruokitut lapset pärjäävät älykkyys- ja käyttäytymiskokeissa aikuisiässä paremmin kuin äidinmaidonkorvikkeella ruokitut vauvat.
Periaatteessa kaikki äidit pystyvät imettämään, jos heille annetaan asianmukaista tukea, neuvontaa ja rohkaisua sekä käytännön apua mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että varhainen ihokontakti äidin ja vauvan välillä, tiheä ja rajoittamaton rintaruokinta maidon jatkuvan tuotannon varmistamiseksi sekä apu vauvan asentamisessa ja kiinnittämisessä lisäävät imetyksen onnistumisen mahdollisuuksia.

Rintaruokinta edistää myös äidin terveyttä heti synnytyksen jälkeen, koska se auttaa vähentämään synnytyksen jälkeisen verenvuodon riskiä. Lyhyellä aikavälillä imetys viivästyttää hedelmällisyyden palautumista ja pitkällä aikavälillä se vähentää tyypin 2 diabetesta sekä rinta-, kohtu- ja munasarjasyöpää. Tutkimuksissa on myös havaittu yhteys imetyksen varhaisen lopettamisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen välillä äideillä.
Breastfed, best fed: Alle puolet maailman vastasyntyneistä hyötyy kustannustehokkaasta toimenpiteestä, jolla heidän elämänsä voidaan pelastaa: imetyksestä. Katso näitä kuvia.
Sekaruokinnan riskit
Sekaruokinta eli muiden nesteiden ja/tai ruokien antaminen rintamaidon kanssa alle 6 kuukauden ikäisille imeväisille on yleistä monissa maissa. Tämä käytäntö aiheuttaa riskejä imeväisen terveydelle, koska se voi lisätä ripulin ja muiden tartuntatautien mahdollisuutta. Sekaruokinta, erityisesti veden tai muiden nesteiden antaminen, voi myös aiheuttaa rintamaidon saannin vähenemisen, kun vauva imee vähemmän rintaa. Vauvat eivät tarvitse muita nesteitä kuin äidinmaitoa, eivät edes vettä, ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, sillä äidinmaidossa on kaikki vauvan tarvitsema vesi, jopa hyvin kuumassa ilmastossa.
Sekaruokinta lisää HIV:n tarttumisriskiä äidistä lapseen. Yksinomainen imetys jopa kuuden kuukauden ajan oli useissa afrikkalaisissa tutkimuksissa yhteydessä kolme-neljä kertaa pienempään HIV:n tartuntariskiin verrattuna sekaruokintaan.

Tietoa äidinmaitopankeista Brasilian ennenaikaisille vauvoille

Tekoruokinnan riskit

Monissa maissa ”imetyskulttuurin” vahvistaminen ja sen tarmokas puolustaminen ”kausiruokintakulttuurin” tunkeutumista vastaan on välttämätöntä. Monet äidit eivät imetä yksinomaan vauvan ensimmäisten kuuden kuukauden aikana eivätkä jatka imetystä suositellun kahden tai useamman vuoden ajan, vaan korvaavat äidinmaidon kaupallisilla äidinmaidonkorvikkeilla tai muilla maidoilla. Keinoruokinta on kallista, ja siihen liittyy lisäsairauksien ja -kuolemien riski erityisesti siellä, missä tartuntatautien määrä on suuri ja puhtaan veden saanti heikkoa. Äideille kehitysmaissa aiheutuu monia käytännön haasteita, kuten sen varmistaminen, että äidinmaidonkorvike sekoitetaan puhtaaseen veteen, että laimennus on oikea, että äidinmaidonkorviketta voidaan hankkia jatkuvasti riittävä määrä ja että ruokintavälineet, erityisesti jos käytetään pulloja, voidaan puhdistaa asianmukaisesti.
Täysmaidonkorvike ei ole hyväksyttävä äidinmaidon korvike, koska se parhaimmillaan korvaa vain suurimman osan äidinmaidon ravitsemuksellisista ainesosista: se on pelkkä elintarvike, kun taas äidinmaito on monimutkainen elävä ravitsemuksellinen neste, joka sisältää vasta-aineita, entsyymejä, pitkäketjuisia rasvahappoja ja hormoneja, joista monia ei yksinkertaisesti voida sisällyttää äidinmaidonkorvikkeeseen. Lisäksi ensimmäisten kuukausien aikana vauvan suoliston on vaikea imeä mitään muuta kuin äidinmaitoa. Jo yksi äidinmaidonkorvikkeen tai muun ruoan syöttö voi aiheuttaa vammoja suolistolle, ja vauvan toipuminen kestää viikkoja.
Suurimpia ongelmia ovat yhteiskunnalliset ja kaupalliset paineet lopettaa imetys, mukaan lukien äidinmaidonkorvikkeiden valmistajien aggressiivinen markkinointi ja myynninedistäminen. Näitä paineita pahentavat liian usein epätarkat lääketieteelliset neuvot terveydenhuollon työntekijöiltä, joilla ei ole asianmukaisia taitoja ja koulutusta imetyksen tukemisessa. Lisäksi monet naiset joutuvat palaamaan töihin pian synnytyksen jälkeen, ja he kohtaavat monia haasteita ja paineita, jotka usein saavat heidät lopettamaan yksinomaisen imetyksen ennenaikaisesti. Työssäkäyvät äidit tarvitsevat tukea, myös lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta he voivat jatkaa imetystä.

UNICEFin toiminta
UNICEF tukee maita toteuttamaan imeväisten ja pikkulasten ruokintaa koskevassa maailmanlaajuisessa strategiassa esitettyjä ensisijaisia toimia. Maissa keskitytään viiteen pääalueeseen:

1. Kansallisella tasolla: sen varmistaminen, että asianmukaisen politiikan ja lainsäädännön lisäksi niitä myös pannaan täytäntöön ja valvotaan. Tähän sisältyy tuki seuraaville toimille:

• vauvojen ja pienten lasten ruokintaa koskevien kansallisten politiikkojen ja strategiakehysten kehittäminen ja täytäntöönpano,
• strategian toteuttamiseen tähtäävien ohjelmasuunnitelmien kehittäminen ja täytäntöönpano,
• asianmukaisen lainsäädännön (kuten äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskevat kansainväliset käytännesäännöt ja äitiyden suojelua koskeva lainsäädäntö) kehittäminen ja täytäntöönpano.
• Kannustetaan ja helpotetaan strategisia julkisia ja yksityisiä kumppanuuksia muiden kansainvälisten ja maakohtaisten toimijoiden kanssa imeväisten ja pikkulasten ravitsemuksen parantamiseksi

2. Terveydenhuoltojärjestelmätaso: Tuetaan terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvien toimien institutionalisoimista, kuten Kymmenen askelta menestyksekkääseen imetykseen ja Ystävällinen vauvalle sairaala -aloite (Baby-Friendly Hospital Initiative, BFHI), sekä opetussuunnitelmia, terveydenhuoltoalan ammattilaisten kouluttamista ja tukemista, ja terveystietojärjestelmiä. Maailman terveysjärjestön kanssa yhdessä tuotettuihin resursseihin kuuluvat BFHI-koulutuskurssi ja IYCF-neuvontaa koskeva integroitu kurssi.

3. Yhteisötaso: tukea annetaan yhteisöpohjaiseen IYCF-neuvontaan, -viestintään ja äitien tukitoimiin, joihin osallistuu esimerkiksi yhteisöterveydenhuollon työntekijöitä, maallikkoneuvojia ja äidiltä äidille -tukiryhmiä (ks. yhteisöllistä IYCF-neuvontaa käsittelevä sivu).

4. Imetysasioita koskevat viestintä- ja edunvalvontatoimet ovat niin ikään keskeisiä UNICEFin tuen osatekijöitä. UNICEF tukee maita tekemään formatiivista tutkimusta, jota käytetään sosiaalista ja käyttäytymistä muuttavaa viestintää koskevien strategioiden suunnittelussa, ja UNICEF tukee strategioiden täytäntöönpanoa useiden viestintäkanavien kautta. Maailman imetysviikko on vuosittainen tiedotustapahtuma, jota vietetään ympäri maailmaa UNICEFin, WHO:n ja muiden kumppaneiden tuella.

5. IYCF erityisen vaikeissa olosuhteissa: UNICEF tukee toimia, joilla puututaan imeväisten ruokintaan hätätilanteissa ja imeväisten ruokintaan HIV:n/aidsin yhteydessä.
Rintaruokinta pelastaa enemmän ihmishenkiä kuin mikään muu ennaltaehkäisevä toimenpide!