Taustaa: Itä-Euroopan maissa on vain vähän tutkimuksia raskaudenaikaisesta masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä prevalenssitietoja unkarilaisesta otoksesta ja etsiä synnytystä edeltävän masennuksen/ahdistuneisuuden ja joidenkin psykososiaalisten muuttujien välisiä yhteyksiä.

Aiheet ja menetelmät: Luotiin väestöpohjainen seurantajärjestelmä, joka kattaa jokaisen raskaana olevan naisen Szombathelyn kaupungissa Länsi-Unkarissa masennuksen ja ahdistuksen oireiden osalta raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Tiedot kerättiin ajanjaksolla 1. helmikuuta 2008 – 1. helmikuuta 2010. Tutkimuksen kohteena olevaan otokseen kuului viisisataa kolme raskaana olevaa naista.

Tulokset: Osallistujiemme keski-ikä oli 29,8 vuotta (SD=4,94/). Viidennes (19,9 %; 95 %CI = 16,6-23,6) raskaana olevista naisista kärsi lievästä tai vakavasta masennuksesta Beckin masennusinventaariolla mitattuna. Vakavan masennuksen esiintyvyys oli pieni (1,4 %). 14,2 prosentilla otoksesta (95%CI = 11,5-17,6) oli Spielbergerin ahdistuneisuusmittarilla mitattuja merkkejä ahdistuneisuudesta. Masennuksen ja ahdistuneisuuden keskiarvot olivat huomattavasti korkeammat naisilla, jotka olivat työttömiä, alle 20-vuotiaita, joilla oli alhainen koulutustaso ja/tai sosioekonominen asema ja joiden sosiaalinen epäluottamus oli suurempi. Avoliitossa elävillä oli enemmän masennusoireita, kun taas vastavuoroisuus oli yhteydessä vain ahdistuneisuuteen.

Päätelmät: Vakavan masennuksen esiintyvyyttä lukuun ottamatta tietomme eivät eronneet markkinatalousmaissa havaitusta esiintyvyydestä. Teini-ikä, epäsuotuisat sosioekonomiset olosuhteet ja suuri sosiaalinen epäluottamus olivat yhteydessä kliinisesti merkittävän masennuksen ja ahdistuksen ilmaantumiseen raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.