Ranskan puheenjohtajuus: Francois Hollande päättää olla asettumatta uudelleen ehdolle

Ranskan presidentti Francois Hollande
Image caption Hollande sanoi, ettei voi hyväksyä sitä, että näkee sosialistisen puolueen hajoavan

Yllättäen Francois Hollande on ilmoittanut, ettei hae toista presidenttikautta Ranskassa.

”Olen päättänyt olla asettumatta ehdolle mandaattini uusimiseksi”, sosialistijohtaja sanoi suorassa tv-puheessa.

62-vuotiaasta, jolla on edessään erittäin alhaiset suosioluvut, on tullut Ranskan modernin historian ensimmäinen istuva presidentti, joka ei pyri uudelleenvalintaan.

Konservatiivisen republikaanipuolueen ehdokasta Francois Fillonia pidetään suosikkina ensi vuoden vaaleissa.

Uudemmat mielipidekyselyt viittaavat siihen, että Kansallisen rintaman äärioikeistolainen ehdokas Marine Le Pen voisi olla Fillonin lähin haastaja.

”Tietoinen riskeistä”

”Tulevina kuukausina ainoa velvollisuuteni on jatkaa maani johtamista”, Hollande sanoi torstaina.

”Maailma, Eurooppa ja Ranska ovat kohdanneet erityisen vakavia haasteita toimikauteni aikana. Näissä erityisen haastavissa olosuhteissa halusin säilyttää kansallisen yhteenkuuluvuuden”, hän sanoi.

Hän viittasi tappaviin terrori-iskuihin Nizzassa viime heinäkuussa ja Pariisissa marraskuussa 2015 sekä Charlie Hebdo -satiirilehden ampumisiin useita kuukausia sitä ennen.

Herra Hollande lisäsi olevansa tietoinen juoksemisen riskeistä ja varoitti Kansallisen rintaman aiheuttamasta uhasta.

Yksi ensimmäisistä reaktioista tuli entiseltä elinkeinoministeriltä Emmanuel Macronilta, joka sanoi presidentin tehneen ”rohkean päätöksen”. Hän on itse asettumassa presidenttiehdokkaaksi itsenäisenä keskustalaisena erottuaan hallituksesta muutama kuukausi sitten.

Ranskan pääministeri Manuel Valls (vas.) puhuu Ranskan presidentin Francois Hollanden kanssa ennen kuin tämä pitää puheen Ranskan pormestarien kokouksessa Pariisissa 18. marraskuuta
Kuvan kuvateksti Valls (vas.) tervehti presidentti Hollanden päätöstä olla asettumatta ehdokkaaksi

Hollanden päätös olla asettumatta ehdokkaaksi avaa nyt kuitenkin sosialistien puoluekamppailun kilpailulle tammikuussa. Pääministeri Manuel Valls on todennäköisesti suosikki voittamaan ehdokkuuden, sillä hän sanoi viime viikonloppuna olevansa valmis asettumaan ehdolle.

Hra Valls kuvaili Hollanden päätöstä olla asettumatta ehdolle ”valtiomiehen valinnaksi”.

Viime viikonloppuna yli neljä miljoonaa ranskalaista äänestäjää valitsi entisen pääministerin Fillonin edustamaan republikaaneja ensi vuoden huhti-toukokuussa järjestettävissä kaksivaiheisissa presidentinvaaleissa.

Marine Le Pen. Kuva: 30. marraskuuta 2016
Kuvateksti Marine Le Peniä pidetään vakavana ehdokkaana vuoden 2017 vaaleissa

Mielipidekyselyjen mukaan hän voittaisi huhtikuun ensimmäisen kierroksen ennen Marine Le Peniä. Jos Valls olisi sosialistien ehdokas, hän sijoittuisi kolmanneksi. Fillon menisi sitten jatkoon ja voittaisi toisen kierroksen.

  • Francois Fillon: keskustaoikeistolainen radikaali, joka pelasi pitkää peliä
  • Marine Le Pen: Trumpin voitto parantaa mahdollisuuksiani
  • Macron – kunnianhimoinen keskustalainen liikkeellä
  • Hollanden haastattelut ”poliittisena itsemurhana”

Hallituskautensa aikana hän käytti kaiken energiansa työttömyyden vähentämiseen, ja työttömyys alkoi laskea, mutta paljon myöhemmin kuin hän oli toivonut.

Tammikuusta 2015 lähtien Hollanden presidenttikautta ovat varjostaneet jihadistien terroristi-iskut. Ranskassa on ollut poikkeustila uusien iskujen pelossa.

line

Tarpeeton ei enää – BBC:n Hugh Schofieldin analyysi Pariisissa

Francois Hollanden päätös olla asettumatta uudelleen ehdolle on suuri helpotus sosialistipuolueelle ja luultavasti myös hänelle itselleen.

Hän – epäilemättä – harkitsi päätöstä kovasti ja pitkään. Onhan se jonkinlainen nöyryytys olla ensimmäinen viidennen tasavallan aikainen presidentti, joka päättää, ettei kelpaa toiselle kaudelle.

Vaikka kuinka paljon nöyryyttävämpää olisi ollut asettua ehdolle presidentinvaaleissa ja jäädä Marine Le Penin jalkoihin ensimmäisellä kierroksella?

Vai vielä pahempaa, jäädä pois sosialistien omissa esivaaleissa tammikuussa?

Koska totuus on, että Francois Hollande oli menettänyt kosketuksen paitsi maahan – myös omaan leiriinsä.

Hän oli aina se välttämätön kompromissiehdokas, joka pelasti sosialistisen puolueen siltä, että se ei olisi vetänyt itseään kahtia.

Mutta nyt sekä puolueen vasemmisto että oikeisto ovat saaneet tarpeekseen.

Lue lisää Hugh

line

Herra Hollande tuli valtaan lupaamalla normaalin kauden Nicolas Sarkozyn myrskyisän keskusta-oikeistolaisen presidenttikauden jälkeen.

Mutta hän kamppaili uudistusten käyttöönotosta ja kohtasi sosialistipuolueensa vasemmiston kapinaa.

Hänen arvostelukykynsä kyseenalaistettiin lokakuussa, kun julkaistiin vahingollisia paljastuksia sisältävä kirja Presidentin ei pitäisi sanoa noin.

Hän vihjasi oikeusjärjestelmän olevan täynnä ”pelkureita” ja leimasi vasemmiston vastustajansa ”idioottien joukoksi”.

line

Ranskalaiset tiedotusvälineet tyrmistyivät Hollanden ”pommi-ilmoituksesta”

Monet ranskalaiset tiedotusvälineet huomauttivat, että kyseessä on ensimmäinen kerta Ranskan modernin historian aikana, kun istuva presidentti on päättänyt, ettei pyri toiselle kaudelle presidentiksi.

Hollanden ilmoitusta edeltäneen jännityksen jälkeen monet lehdet – kuten Le Parisien – pitävät hänen päätöstään ”pommi-iskuna”.

Katolinen lehti La Croix kutsuu Hollanden päätöstä ”ennennäkemättömäksi” ja lisää, että ”vaikka teoriassa oli tietysti ajateltavissa, että erovuorossa oleva presidentti ei asettuisi ehdolle uudestaan, se ei kuitenkaan ollut niin todennäköistä”.

L’Observateur huomauttaa, että ainoa toinen presidentti, joka ei pyrkinyt toiselle kaudelle, oli Georges Pompidou, mutta se johtui hänen kuolemastaan.

”Hollanden on sen sijaan alistuttava poliittiseen kuolemaan”, lehti toteaa lopuksi.

BBC:n seuranta

line

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.