Mua vaivasi keskustelu, jonka kävin poikani kanssa tänä aamuna. 10-vuotias poikani tuli tänään kotiin uintitreeneistä ja kertoi minulle, ettei hän halua enää uida eikä hän halua mennä enää yhdellekään harjoitukselle tällä kaudella. Kun kysyin miksi, hän vastasi: ”Valmentaja kertoi meille, että jokaisesta virheestä, jonka joku 9-10-vuotias uimari tekee huomisessa uintikilpailussa, meidän kaikkien on uitava 100 jaardin perhosuinti ensi viikolla harjoituksissa”. Hän oli varma, että tehtäisiin vähintään 10 virhettä (esim. hengästyminen seinästä irtautuessa jne.). Jos tämä toteutuisi, niin 9-10-vuotiaat joutuisivat uimaan 1000 jaardia (tai 40 kierrosta) perhosta seuraavissa harjoituksissa.

Olen pitänyt useita urheilupsykologisia esitelmiä. Osa esityksestäni keskittyy positiiviseen versus negatiiviseen motivaatioon. Mielestäni edellä käsitelty motivaatio on täysin negatiivista ja luonteeltaan rankaisevaa. Jos olet joskus uinut, olet varmaan samaa mieltä siitä, että 40 kierrosta perhosta on rangaistus 9- tai 10-vuotiaalle lapselle. Ja pahinta on se, että yksittäisellä uimarilla on vain vähän tai ei lainkaan määräysvaltaa kaikkiin käyttäytymismalleihin, jotka johtavat lopputulokseen. Toisin sanoen yksilö voi uida loistavia kisoja eikä tee yhtään virhettä, ja silti häntä rangaistaan muiden virheistä.

Tällainen negatiivinen motivaatio ei juurruta mitään rakkautta uintiin. Toisaalta se johtaa kyllä loppuunpalamiseen. Se saa nuoren urheilijan kääntämään selkänsä uinnille kokonaan. Näin käy lähes aina, kun arvot ovat ristiriidassa keskenään.

Itse asiassa lapset ryhtyvät harrastamaan urheilua kehittääkseen osaamista, ollakseen ystäviensä kanssa, löytääkseen intohimon lajia kohtaan ja pitääkseen hauskaa. Kun nämä arvot ovat ristiriidassa kilpailullisemman ympäristön arvojen kanssa, jossa painotetaan vastustajan voittamista, burnout ja vaihtuvuus ovat luonnollisia seurauksia. Mielenkiintoista kyllä, sama pätee myös yritysmaailmassa. Ihmiset reagoivat hyvin positiiviseen motivaatioon. Negatiivisen motivaation vaikutuksesta me peräännymme ja vetäydymme.

Yleisesti motivaatio viittaa käyttäytymisen aloittamiseen, suuntaamiseen, voimakkuuteen ja pysyvyyteen. Motivaatio tarkoittaa intohimoa ja tahtoa ryhtyä johonkin toimintaan. Motivaatio voi olla sisäistä (ts. sisäinen motivaatio) tai ulkoista (ts. ulkoinen motivaatio).

Sisäinen motivaatio näkyy silloin, kun henkilö ryhtyy johonkin toimintaan sen itsensä vuoksi ilman minkäänlaista ulkoista palkkiota, kuten harrastukseen. Sisäinen motivaatio voi johtua tunteistamme (esim. ilo, viha ja suru), ajatuksistamme (esim. ”Minun on parasta saada raportti valmiiksi ennen tämän illan määräaikaa.”), arvoistamme ja tavoitteistamme.

Ulkoinen motivaatio ilmenee silloin, kun joku käyttäytyy tietyllä tavalla ulkopuolisista tai henkilöstä riippumattomista syistä, kuten rahasta tai pakottamisesta. Ulkoinen motivaatio voi tulla vanhemmilta, pomolta, työtovereilta, ystäviltä ja sisaruksilta. Useimmiten sitä ajatellaan palkan (eli rahan), ylennysten, arvosanojen, kehujen ja rangaistusten muodossa.

Motivaation toinen ulottuvuus liittyy motivaation taustalla olevaan tarkoitukseen, kuten alla olevassa kuviossa 1 näkyy. Motivaatio esiintyy spektrillä, joka vaihtelee negatiivisesta positiiviseen.

Positiivista motivaatiota nähdään, kun ihmiset osallistuvat toimintaan, jolla on hyveellinen päämäärä, kuten vapaaehtoistyö, urheilu tai taide.

Negatiivinen motivaatio ilmenee, kun yksilöt toimivat tavalla, joka on epäeettinen tai jolla on tuhoisa päämäärä, kuten toisten tuomitseminen, fyysiset riidat tai ilkivalta. Negatiivista motivaatiota ilmenee myös silloin, kun yksilöt käyttävät tuhoavia tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää, pakottaakseen toiset toimimaan.

Ajatellaan motivaation esiintyvän asteikolla, joka vaihtelee 1:stä 10:een, jossa 1 on negatiivinen ja 10 on positiivinen.

Jos tavoittelet parhaita tuloksia työyhteisössäsi, keskität enemmän aikaasi ja energiaasi positiiviseen, sisäiseen motivaatioon niin itsesi kuin muidenkin osalta.

Positiivinen sisäinen motivaatio alkaa tarkoituksenmukaisuudesta, siitä, että tiedät, miksi teet sitä, mitä teet. Kun sinulla on selkeä käsitys henkilökohtaisista perusarvoistasi, se auttaa sinua suunnattomasti vastaamaan kysymykseen ”Miksi teen tätä?”. Hämmästyttävä etu siitä, että tunnet todella arvosi, on se, että koet valtavaa selkeyttä ja keskittymistä, jonka avulla voit tehdä johdonmukaisesti viisaita valintoja ja ryhtyä päättäväisiin toimiin. Tärkein syy siihen, että tulet tietoiseksi tärkeimmistä arvoistasi, on siis se, että voit parantaa suoritustasi niillä aloilla, jotka ovat sinulle merkityksellisimpiä.

Esimerkiksi osaa työstäni motivoi halu antaa takaisin yhteisölle. Osaa työstäni motivoi elinikäisen oppimisen ydinarvo. Joitakin mahdollisia ydinarvoja ovat sellaiset käsitteet kuin luovuus, ennakkoluulottomuus, perhe, viisaus, rohkeus, joustavuus ja henkisyys. Arvot muuttuvat koko elämän ajan, joten on järkevää tehdä nopea arvojen tarkistus 18-24 kuukauden välein. Luettelo 26 tärkeimmästä perusarvosta, jotka ovat olemassa kaikkialla maailmassa kulttuurista riippumatta, löytyy arvoluettelosta osoitteessa www.guidetoself.com.

Toimiminen arvojesi mukaisesti on vain yksi tapa hyödyntää positiivisen sisäisen motivaation voimaa. Toinen tapa valjastaa tämä voima on asettaa viisi tärkeintä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitettasi ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. Kun olet saavuttamassa tavoitteitasi, muista, että nautinto tulee tekemisestä, ei saavuttamisesta. On tärkeää, että löydät tyytyväisyyttä tavoitteeseen pyrkimiseen ja annat vähemmän painoarvoa itse tavoitteen saavuttamiselle. Tiedämme nyt, että kun saavutamme tavoitteen, tottumme siihen. Kun olemme tottuneet siihen, kyllästymme siihen. Silloin se ei tuota enää lisää iloa tai motivaatiota. Keskity siis itse tehtävään sisältyvään nautintoon.

Lopuksi totean, että on olemassa lukemattomia tapoja, joilla voit innostaa toimintaan positiivisen sisäisen motivaation avulla. Suuri osa positiivisen sisäisen motivaation voimasta tulee siitä, että olet tietoinen ydinarvoistasi ja toimit sitten niiden mukaisesti. Toinen myönteisen sisäisen motivaation tärkeä osa-alue on merkityksellisten tavoitteiden tavoittelu. Etsi tilaisuuksia, joissa voit käyttää positiivista sisäistä motivaatiota. Suoritat paremmin, olet tuottavampi ja tunnet itsesi onnellisemmaksi.

Sisäinen vs. ulkoinen ja negatiivinen vs. positiivinen motivaatio

Tietoa kirjoittajasta

John Schinnerer, Ph.D. on Guide To Self -yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja, joka keskittyy yksilöiden ja ryhmien valmentamiseen potentiaalinsa käyttöön psykologian, psykoneuroimmunologian ja fysiologian viimeisimpien tutkimustulosten avulla. Viimeksi tohtori John Schinnerer isännöi yli 200 jaksoa Guide To Self -radio-ohjelmaa, joka on prime time -radio-ohjelma San Franciscon lahden alueella. Hän on valmistunut psykologian tohtoriksi Berkeleyn yliopistosta arvosanalla summa cum laude. Tohtori Schinnerer on toiminut valmentajana ja psykologina yli 10 vuotta.

Tohtori Schinnerer on myös Infinet Assessmentin toimitusjohtaja, joka on psykologisia testejä tekevä yritys, joka auttaa yrityksiä valitsemaan parhaat hakijat. Infinet perustettiin vuonna 1997, ja se on työskennellyt muun muassa UPS:n, CSE Insurance Groupin ja Schreiber Foodsin kaltaisten yritysten kanssa.

Tohtori Schinnererin osaamisalueet ulottuvat positiivisesta psykologiasta, tunnetietoisuudesta, moraalisesta kehityksestä urheilupsykologiaan. Hän on tunnettu puhuja ja kirjoittaja muun muassa tunneälystä, urheilupsykologiasta ja johtajuudesta.

Tohtori Schinnerer kirjoitti teoksen ”Guide To Self: The Beginner’s Guide To Managing Emotion and Thought”, joka palkittiin hiljattain East Bay Expressin toimesta ”vuoden 2007 parhaana self-help-kirjana”. Hän on kirjoittanut artikkeleita yritysetiikasta ja EQ:sta työpaikalla Workspan-lehteen, HR.comiin ja Business Ethicsiin. Hän on pitänyt lukuisia esitelmiä, radio-ohjelmia ja seminaareja kymmenille tuhansille ihmisille sellaisille organisaatioille kuin SHRM, NCHRA, KNEW ja KDIA.