Solurungot ovat pakkautuneet paksuun granulaariseen kerrokseen pikkuaivokuoren alaosassa. Granulussolu lähettää vain neljästä viiteen dendriittiä, joista jokainen päättyy dendriittikynsiksi kutsuttuun laajentumaan. Näihin laajentumiin tulee kiihottavaa syötettä sammalkuiduista ja estävää syötettä Golgin soluista.
Rakkulasolujen ohuet, myelinisoitumattomat aksonit nousevat pystysuoraan aivokuoren ylempään (molekulaariseen) kerrokseen, jossa ne jakautuvat kahtia siten, että kumpikin haara kulkee vaakasuunnassa muodostaen yhdensuuntaisen kuidun; pystysuuntaisen haaran jakautuminen kahdeksi vaakasuuntaiseksi haarakkeeksi synnyttää luonteenomaisen ”T”-muodon. Rinnakkainen kuitu kulkee keskimäärin 3 mm:n matkan kumpaankin suuntaan jakautumisesta, ja sen kokonaispituus on noin 6 mm (noin 1/10 kortikaalikerroksen kokonaisleveydestä). Kulkiessaan rinnakkaiset kuidut kulkevat Purkinje-solujen dendriittipuiden läpi ja ottavat yhteyttä yhteen jokaiseen 3-5:stä ohittamastaan solusta, jolloin ne muodostavat yhteensä 80-100 synaptista yhteyttä Purkinje-solujen dendriittisten piikkien kanssa. Granulussolut käyttävät glutamaattia välittäjäaineena, ja siksi niillä on eksitatorisia vaikutuksia kohteisiinsa.
KehitysEdit
Normaalissa kehityksessä endogeeninen Sonic hedgehog -signalointi stimuloi pikkuaivojen granulaneuronien (CGNP) esiasteiden nopeaa proliferaatiota ulkoisessa granuluskerroksessa (EGL). Pikkuaivojen kehitys tapahtuu myöhäisen embryogeneesin ja varhaisen postnataalikauden aikana, ja CGNP:n proliferaatio EGL:ssä saavuttaa huippunsa varhaiskehityksen aikana (P7, postnataalipäivä 7, hiirellä). Kun CGNP:t erilaistuvat lopullisesti pikkuaivojen jyväsoluiksi (joita kutsutaan myös pikkuaivojen jyväsneuroneiksi, CGN:iksi), ne siirtyvät sisäiseen jyväkerrokseen (Internal Granule Layer, IGL) muodostaen kypsiä pikkuaivoja (hiirellä syntymän jälkeiseen 20. päivään mennessä, P20). Sonic hedgehogin signalointia epänormaalisti aktivoivat mutaatiot altistavat pikkuaivojen syövälle (medulloblastoomalle) Gorlinin oireyhtymää sairastavilla ihmisillä ja geneettisesti muunnetuissa hiirimalleissa.