Archibald L. (Archie) Cochrane syntyi vuonna 1909 varakkaaseen skotlantilaiseen perheeseen, josta hän peri etuna yksityiset tulot ja haittana porfyrian. Vaikka hän oli loistava opiskelija, hänen lääkärikoulutuksensa keskeytyi pitkälliseen psykoanalyysiin Euroopassa ja palvelukseen kenttäambulanssiyksikössä Espanjan sisällissodassa. Lopulta Cochrane valmistui lääkäriksi vuonna 1938 ja liittyi R.A.M.C:hen vuonna 1939. Hän joutui vangiksi Kreetalla vuonna 1941 ja palveli loppusodan ajan lääkintäupseerina eri sotavankileireillä. Cochranen sodanjälkeinen ura Medical Research Councilissa kenttäepidemiologina Etelä-Walesissa toi hänelle brittiläisten epidemiologien sukupolven kunnioituksen ja ihailun. Cochranen kansainvälinen maine ei kuitenkaan perustu hänen saavutuksiinsa epidemiologina vaan hänen vuonna 1971 julkaistuun monografiaan ”Effectiveness and Efficiency. Random Reflections on Health Services”, joka on purevaa tieteellistä kritiikkiä lääketieteellisistä käytännöistä. Cochrane kuoli vuonna 1988, mutta hänen nimensä elää Cochrane Collaborationissa, kliinisiin tutkimuksiin keskittyvässä tutkijaverkostossa, ja hänen sytyttämäänsä soihtua ovat jatkaneet näyttöön perustuvaa lääketiedettä edistävät ryhmät. Jotkut ovat suhtautuneet epäluuloisesti tähän kehitykseen ja pitäneet sitä uhkana lääkärien autonomialle.