____Pidämme tieteestä yhtä paljon kuin muutkin, mutta historiallisesti se ei ole ollut kaikkein johdonmukaisin, kun on kyse siitä, mitä meidän pitäisi tai ei pitäisi syödä. Vaikka ruoan nauttiminen (ja sulattaminen) on keskeinen osa itse elämän biologista määritelmää, tiedemiehillä on ollut melko vaikeaa päättää, mitä meille tapahtuu, kun laitamme jotain suuhumme.

Kuten esimerkiksi viiniä. Tuntuu siltä, että joka vuosi tulee uusi julistus korkealta taholta: Viini tappaa sinut! Viini pelastaa sinut! Viini aiheuttaa syöpää! Viini voi parantaa sokeita hiiriä ja antaa niiden nähdä! Kaikki tämä voi olla melko hämmentävää tavalliselle terveystietoiselle lusmuilijalle, joten ajattelimme tehdä kovan työn ja katsoa, mitä viinistä on sanottu viimeisten kahden ja puolen vuosikymmenen aikana (sekä hieman muinaishistoriaa), ja yrittää löytää lopullisen tieteellisen vastauksen kysymykseen:
Onko viini hyväksi minulle?

Katso lisää

3150 eKr:
Vanhat egyptiläiset käyttivät viiniä lääkkeiden pohjana sekoitettuna sellaisiin asioihin kuin balsamiin, korianteriin, salviaan ja männynhartsiin, joita kirjallisten reseptien mukaan käytettiin sairauksien hoitoon vatsakivuista herpekseen.

500 eKr:
Hippokrates, länsimaisen lääketieteen isä, suosittelee viiniä osana terveellistä ruokavaliota ja määrää sen lääkinnällisestä käytöstä haavojen desinfiointiin, ripulin hoitoon ja synnytyskipujen lievittämiseen.

1300 jKr:
Arnaldus de Villanova kirjoittaa Liber de Vinis -nimisen kirjan, jossa hän suosittelee viinin käyttämistä yrttikoktailien pohjana sellaisten ongelmien kuten dementian ja huonon ihonvärin torjumiseksi. Olisi melko suurpiirteistä kutsua tätä tavaraa ”tieteeksi”, mutta sekä Villanova että Hippokrates viettivät varmasti paljon aikaa sairaiden ihmisten parissa.

Seuraavat kuusisataa vuotta:
Viini on edelleen suosittua lääkärikunnan keskuudessa, varsinkin kun kaupungit kasvavat ja puhdasta vettä on yhä vaikeampi löytää. Koko 1800-luvun ajan viinin lisääminen veteen (tai vain toisen korvaaminen toisella) on suosittu tapa ”puhdistaa” julkista vettä, mutta Yhdysvalloissa viinin suotuisa imago kärsii 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ankaran kolauksen (ja väliaikaisen kiellon) raittiusliikkeen taholta.

Vuosikymmenen 70-luvun loppupuolella yhdysvaltalaiset viinit kuitenkin voittavat kansainvälisiä palkintoja ja amerikkalaiset palaavat takaisin pullon pariin. Samoihin aikoihin USDA julkaisi käänteentekevän Composition of Foods -julkaisunsa, jossa 2 500 elintarviketta jaettiin kaloreihin, hiilihydraatteihin, proteiineihin, rasvoihin ja kaikkiin muihin yksityiskohtiin, joihin olemme nykyään tottuneet, ja joka käynnisti uuden aikakauden ravitsemustietoisuudessa. Kun tähän lisätään vielä tekniset edistysaskeleet sen jäljittämisessä, miten molekyylit liikkuvat elimistössä, saadaan resepti vakavalle viinitieteelle.

1988:
Punaviini liittyy migreeniin, kertoo New York Times, joka myös kertoi, että viini tuottaa enemmän happoa vatsaan kuin kova viina, mikä aiheuttaa ongelmia refluksitautiin taipuvaisille.

1991:
Ranskalainen paradoksi iskee! Morley Safer omistaa 60 Minutes -jaksonsa teorialle, jonka mukaan viinin juominen antaa ranskalaisille mahdollisuuden syödä runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokavaliota kaatumatta 50-vuotiaana, perustuen tutkimukseen, jossa todettiin, että säännöllisillä punaviiniä juovilla oli enemmän hyvää kolesterolia (ja siten vähemmän huonoa kolesterolia) kuin ei-juovilla, mahdollisesti resveratroli-nimisen yhdisteen ansiosta.

1993:
Eikä kyse ole vain punaisista! Valkoviini auttaa myös sydäntä, Times kertoo.

1994:
Uh-oh: Wine’s Risks May Outweigh Outweigh Benefits. Kävi ilmi, että ei välttämättä ole väliä, kuinka terveet valtimosi ovat, jos sairastut alkoholiin liittyvään syöpään, kuolet rattijuopumusonnettomuudessa tai päädyt maksakirroosiin. Tämänkaltaiset metodologiset metsä puuhun -ongelmat tulevat jatkossakin vaivaamaan viinitiedettä, mutta monien juojien kannalta se näyttää menevän ohi asian ytimen. On itsestään selvää, että juomme jotain, haluamme vain tietää, mikä on vähiten pahaa.

1995:
Viini voi saada sinut elämään ikuisesti! Tanskalaiset tutkijat havaitsivat, että elämän lähteen tasoinen 49 prosentin vähennys kuolleisuuteen tuli niille, jotka joivat kolmesta viiteen lasillista viiniä päivässä. Ei vain alkoholia yleensä, vaan viiniä erityisesti. Suuri voitto Dionysos-tiimille.

1997:
Se paranee koko ajan! Nyt punaviini saattaa pysäyttää syövän. Tai ainakin resveratroli saattaisi. Esimerkkinä klassisesta ”robo-trippaus”-paradoksista, jossa luultavasti nukahdat yskänlääkkeestä ennen kuin hallusinogeenivaikutukset alkavat vaikuttaa, sinun pitäisi juoda enemmän viiniä kuin kehosi pystyy käsittelemään, jotta saisit tarpeeksi tuota syöpää tappavaa yhdistettä, jotta sillä olisi merkitystä.

1998:
Mutta pelkkä viinin juominen, resveratrolista viis, pysäyttää makuladegeneraation!

1999:
Hyviä viiniuutisia tulee koko ajan lisää vuosituhannen vaihteen lähestyessä, joskin se, kuinka paljon niillä oikeasti on tekemistä viinin kanssa, hieman horjuu. Bordeaux’n kardiologi ”toteaa”, että Cab-Sauvit (mistä muualta?) Bordeaux’sta ovat maailman terveellisimpiä. Useampi tanskalainen selvittää, että viini voi vähentää aivohalvausriskiä 30 prosentilla, mutta toteaa myös, että ihmiset, jotka juovat viiniä, yleensä vain syövät terveellisemmin (eli aterioiden yhteydessä syöminen ja mahdollisesti rikkaus itse asiassa auttavat).

Tänä vuonna hallitus alkoi myös antaa viinifirmojen laittaa pulloihin pieniä etikettejä, joissa vihjataan, että viini on hyväksi sinulle. Ja hei, se on myös rasvatonta ja gluteenitonta!

2001:
Lisää epäilyksiä herättää se, tekeekö viini kaikki nämä hyödylliset asiat vai vain viinin elämäntapa. Eräs lääkäri kertoo WebMD:lle: ”On melko selvää, että ainakin Tanskassa ja luultavasti myös Pohjois-Amerikassa viiniä juovilla on todennäköisemmin korkeampi sosiaalinen ja taloudellinen asema, korkeampi koulutus, korkeampi älykkyysosamäärä ja että heillä on korkeammin koulutettuja ja korkeamman sosioekonomisen aseman omaavia vanhempia, ja nämä tekijät ovat hyvin vahvasti yhteydessä terveyteen.” Hän jättää mainitsematta, että viinin juominen jahdilla johtaa valitettavasti ihosyöpäriskin nousuun.

Viiniä! Aion elää ikuisesti, aion oppia lentämään! (Credit: Resveratrol/Wikipedia)

2003:
Viini voi saada sinut elämään ikuisesti, taas! Mutta tällä kertaa kaikki on taas kerran resveratrolissa, siinä maagisessa yhdisteessä, jonka olet luultavasti nähnyt bajiljoona kertaa etkä ole koskaan vaivautunut oikeasti lausumaan ulos (rez-ver-a-trawl). The Times myöntää, että ihmeyhdistettä ”ei ole testattu edes hiirillä, ihmisistä puhumattakaan”, mutta se ei estä heitä toistamasta tiedemiesten väitteitä, joiden mukaan ”ihmisen elinikää voitaisiin pidentää 30 prosentilla.”

2004:
Rats That Drink Sherry Daily Tended to Have Lower Levels of Bad Cholesterol. Tuo puhuu puolestaan (onnekkaat rotat).

2006:
Viini=Superhiiret. Tutkimuksessa todetaan, että ”tavallinen laboratoriohiiri juoksee kilometrin juoksumatolla ennen kuin romahtaa uupumuksesta. Mutta hiiret, joille on annettu resveratrolia, joka on punaviinin ja muiden ruokien pieni ainesosa, juoksevat kaksi kertaa pidemmälle.”

2007:
Kukaan ei tiedä, mistä on kyse. Viini on hyvää -puolella resveratrolin on todettu ehkäisevän eturauhassyöpää, toisen viinin yhdisteen on todettu olevan ”voimakas ja selektiivinen leukemian tappaja”, ja toisen tutkimuksen mukaan vähän viiniä johtaa miesten pidempään elinikään.Viini on hämmentävää -puolella Timesissa julkaistiin peräti kaksi artikkelia siitä, miten naiset ovat hämmentyneitä syövän syövän ja yleisterveyden tutkimuksesta, ja uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että Concord-rypäletäysmehu on jopa viiniä parempaa sydämelle.Todellisella vaaravyöhykkeellä valtavassa tutkimuksessa todettiin, että alkoholi missä tahansa määrin voi laukaista rintasyövän ja että yhä useammilla viineillä on ongelma nimeltä ”leppäkerttu”, joka on epämiellyttävä tuoksu, joka on peräisin hyönteisten eritteistä viinitarhojen köynnöksillä.2008:
Taloudelle huono vuosi, mutta viinille loistava vuosi. Sen todettiin suojaavan dementialta, taistelevan lihavuutta vastaan, torjuvan Alzheimerin tautia, pienentävän keuhkosyöpäriskiä ja ”pitävän sydämet nuorina”. Kaiken tämän takana? Resveratrol. 2009:
Tutkimuksessa todettiin, että puoli lasillista viiniä päivässä voi ”lisätä elinajanodotetta 5 vuodella”. Kääntöpuolena havaittiin, että valkoviini ei ainoastaan tee muista juomista johtuvia hammastahroja tummemmiksi, vaan se johtaa rintasyöpään aivan yhtä usein kuin punertavampi serkkunsa.

Mutta resveratrolista on tullut tässä vaiheessa niin valtavirtaa, että huijarit alkavat tulvia markkinoille epäilyttävän arvokkaita ravintolisiä. Miksi epäilyttävää? Koska kaikesta rohkaisevasta tutkimuksesta huolimatta kenelläkään ei ole oikeastaan mitään käsitystä siitä, mitä resveratrolilla on aikaansaannoksia tai kuinka paljon sitä pitää nauttia, jotta se tekisi mitä tahansa.

2010:
Vuosi alkaa muhkeasti, kun saadaan lisää uutisia eturauhassyövän torjunnasta, aivohalvausta ehkäisevistä kyvyistä ja maltillisesta viininjuonnista, jonka katsotaan parantavan ”kognitiivisia toimintoja”. Mutta sitten mahtava resveratroli alkaa kaatua. Joulukuussa lääkejätti GlaxoSmithKline ilmoitti lopettavansa resveratrolilääkkeen kehittämisen. Kävi ilmi, että sellaisina määrinä, joiden uskottiin todella auttavan ihmisiä, se laukaisi myös munuaisten vajaatoiminnan joillakin osallistujilla. Ei mikään loistava sivuvaikutus.

2011:
Mutta viiniä ei voi pitää pitkään kurissa! ”Punaviini: Exercise in a Bottle?” vie voiton hölmöimmästä viinitutkimuksen otsikosta, mutta siinä todettiin, että rotat, jotka söivät resveratrolia simuloidussa painovoimattomassa ympäristössä (siis astro-rotat), eivät kokeneet tavanomaisia ongelmia, joita astronautit kohtaavat avaruudessa, kuten luun tiheyden heikkenemistä ja insuliiniresistenssiä.

Samanaikaisesti julkaistiin lisää uutisia juomisen lisäämisestä rintasyövän riskiin, ja koko perusta, jonka mukaan viini on parempaa kuin muut alkoholijuomat, joutui tuleen. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että olut oli yhtä hyvä kuin viini, mitä tulee sydänterveyteen, ja Times vei asian vielä askeleen pidemmälle ja esitti, että myös hyvä martini saattaa tehdä tepposet.

2012:
Viini saattaa estää sinua lihomasta! Ja ”pinot noiriin mieltyneet siat pärjäsivät paremmin kuin vodkaa juovat sikakollegansa”, ja eräässä tutkimuksessa havaittiin, että vanhat hiiret paranivat huomattavasti tasapainopalkeilla kävelemisessä, kun niille syötettiin resveratrolia.

Mutta odota! Loppuvuodesta 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että resveratrolilisät eivät parantaneet (tai vahingoittaneet) jo ennestään terveiden keski-ikäisten naisten terveyttä millään tavalla.

2014:
Uusi tutkimus kyseenalaistaa sen, onko kevyt tai kohtuullinen juominen hyväksi sydämelle. Tutkijat havaitsivat, että alkoholinkäytön vähentäminen hyödytti jopa kevyesti tai kohtalaisesti juovia.

Mihin tämä siis johtaa? Aika pitkälti siihen, mistä aloitimme, anteeksi. Riippumatta siitä, kuinka paljon viiniä tai mustetta tai resveratrolia on vuodatettu aiheesta viime vuosikymmeninä, kukaan ei todellakaan tiedä, onko viini superlääke, joka pitää Välimeren alueen ihmiset hengissä vuosisatoja, vai myrkky, joka mädättää meidät hitaasti sisältäpäin. Jos joku keksii ikääntymisen vastaisen ihmelääkkeen, kuulet siitä luultavasti, mutta siihen asti voitte vapaasti sivuuttaa viinitutkimuksen. Kuten useimmissa ruoka-asioissa, voit luultavasti hyvin, jos juot kohtuudella, juot useimmiten aterioiden yhteydessä ja, mikä tärkeintä, nautit olostasi samalla kun juot. Koska tieteen mukaan onnellisuus vähentää 60 prosenttia todennäköisyyttä kuolla nuorena!

Oh, odota, ei se mitään. Nyt pessimistit elävät pidempään. Huokaus.