Onko Subwayn, McDonaldsin ja muiden elintarvikkeiden leivässä oleva atsodikarbonamidi turvallista?

• Esittely
• Terveyskysymykset
• Missä ravintoloissa käytetään atsodikarbonamidia
• Johtopäätökset

Esittely

Atsodikarbonamidi eli atsobisformamidi on kemiallinen yhdiste, jota käytetään elintarvikelisäaineena muun muassa leivän valkaisuun ja säilyvyysajan pidentämiseen. Vuonna 2014 se nousi uutisiin, kun kuluttajaelintarvikebloggaaja kiinnitti huomiota siihen, että Subway, McDonald’s ja muut käyttivät sitä leivissään. Huoli liittyy yhdisteen turvallisuuteen ja vaikutuksiin ihmisten terveyteen. Katso tämä NBC Newsin uutinen. Senaattori Charles Schumer ehdotti 10. helmikuuta 2014, että sen käyttö elintarvikkeissa kiellettäisiin. Atsodikarbonamidia käytetään myös puhallusaineena kumi- ja muoviteollisuudessa. Yhdistettä käytetään monenlaisten polymeerien, kuten polyvinyylikloridin, polyolefiinien sekä luonnonkumin ja synteettisen kumin paisuttamiseen.

Onko tämä yhdiste sallittu elintarvikkeissa?

Elintarvike- ja lääkeviraston elintarvike- ja terveysturvallisuutta koskevat ohjeet yrityksille sallivat atsodikarbonamidin käytön. Koska FDA sallii yhdisteen käytön GRAS-luokituksena (”Generally Recognized as Safe”), mikä tahansa yritys voi käyttää sitä elintarvikkeissaan eikä sen käytöstä tarvitse ilmoittaa. Yhdysvalloissa atsodikarbonamidia saa lisätä jauhoihin enintään 45 ppm:n pitoisuuksina. Yhdysvalloissa (”21CFR172.806” Code of Federal Regulations. 1. huhtikuuta 2012.) ja Kanadassa atsodikarbonamidin käyttö sallitaan enintään 45 ppm:n pitoisuuksina. Australiassa ja Euroopassa atsodikarbonamidin käyttö elintarvikelisäaineena on kielletty.

Onko atsodikarbonamidiin liittyviä terveysongelmia

Yhdistyneessä kuningaskunnassa Health and Safety Executive on todennut atsodikarbonamidin hengitysteiden herkistäväksi aineeksi (mahdollinen astman aiheuttaja) työpaikoilla ja määrittänyt, että atsodikarbonamidia sisältäviin astiapakkauksiin tulisi merkitä teksti ”Voi aiheuttaa herkistymistä hengitysteitse”. Maailman terveysjärjestö on yhdistänyt atsodikarbonamidin ”hengitystieongelmiin, allergioihin ja astmaan” henkilöillä työpaikoilla, joissa atsodikarbonamidia valmistetaan tai käsitellään raakamuodossa. Käytettävissä olevat tiedot rajoittuvat näihin työympäristöihin. Suuren yleisön altistumista atsodikarbonamidille ei voitu arvioida, koska käytettävissä olevia tietoja ei ollut saatavilla.

Maailman terveysjärjestö sanoo: ”Suuren yleisön altistumista koskevia tietoja ei voitu tunnistaa. Kinetiikan ja aineenvaihdunnan osalta rajoitetut eläinkokeet altistumisesta hengityksen ja nielemisen kautta osoittavat, että huomattavat määrät jäävät imeytymättä ja poistuvat nopeasti ulosteiden mukana. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että suurin osa systeemisestä altistumisesta tapahtuu hajoamistuotteelle, biurealle, eikä perusyhdisteelle. Kokeellisilla nisäkkäillä tehdyt myrkyllisyystutkimukset osoittavat, että akuutti myrkyllisyys on vähäistä eikä ärsytä ihoa, silmiä tai hengitysteitä. Vaikka atsodikarbonamidin todettiin olevan mutageeni bakteerijärjestelmissä, raportissa ei löydetty todisteita siitä, että tämä vaikutus ilmenisi in vivo. Syöpävaarallisuutta ja lisääntymismyrkyllisyyttä koskevia riittäviä tutkimuksia eläimillä tai ihmisillä ei voitu tunnistaa. Ihmisillä tehdyt tapausraportit ja epidemiologiset tutkimukset ovat antaneet runsaasti näyttöä siitä, että atsodikarbonamidi voi aiheuttaa astmaa, muita hengitystieoireita ja ihon herkistymistä altistuneille työntekijöille. Haitallisia vaikutuksia muihin järjestelmiin ei ole tutkittu.”

AHuffington Postin artikkelissa tässä esitetään tarkempia tietoja tutkituista ja terveysvaikutuksista.

Mitkä ravintolat käyttävät tätä kemikaalia elintarvikkeissaan?

Elintarvikkeissa sitä käytetään valkaisuaineena; se tekee leivästä valkoisemman reagoimalla jauhoissa luonnostaan esiintyvän kartoniinin kanssa. Se parantaa myös jauhojen lujuutta, mikä parantaa taikinan kykyä pidättää kaasua ja tekee leivästä joustavamman. Sitä käytetään myös leivonnaisissa, riisissä, purukumissa, jauhoissa ja jyvissä. Huffington Postin mukaan muun muassa Subway, McDonald’s, Burger King, Kentucky Fried Chicken, Starbucks, Arby’s ja Dunkin’ Donuts käyttävät ainetta ainesosana.

NBC News kertoo seuraavista erityisistä käyttötarkoituksista:

• ”McDonald’s: tavallinen sämpylä, leipomotyylinen sämpylä, bagel ja englantilainen muffinssi, Big Mac-sämpylä ja seesaminsiemen-sämpylä.”
• Burger King: erikoissämpylät, artisan-tyylinen sämpylä, seesaminsiemen-sämpylä, croissant, englantilainen muffinssi, kotimaista Caesar-tyyliä edustavat krutongit ja ranskalaisen paahtoleivän tikut.
• Wendy’s: bagel, premium paahdettu sämpylä, voileipäsämpylä ja paninileipä
• Arby’s: croissant, ranskanpaahtoleipätikkuja, sadonkorjuuvehnäsämpylä, hunajavehnäsämpylä, marmoroitu ruisleipä, minisämpylä, sipulileipä ja seesaminsiemen-sämpylä
• Jack in the Box: Chick-fil-A: grillattu kanavoileipä, kanasalaattivoileipä ja grillattu kanaklubivoileipä
• Burger King, Chick-fil-A, Wendy’s, Arby’s ja Jack in the Box eivät vastanneet useisiin kommenttiyrityksiin.”
• Starbucksin voicroissantit ja suklaacroissantit sisältävät atsodikarbonamidia.”

Mitä atsodikarbonamidille tehdään?

Kumpikin Subway ja McDonalds ilmoittivat aikovansa luopua yhdisteen käytöstä. Ottaen huomioon, kuinka paljon huomiota lehdistö antaa aiheelle helmikuussa 2014, voimme odottaa, että FDA tai mahdollisesti senaatti tai edustajainhuone ryhtyy toimiin asian suhteen.

Tietoja: Mikä on atsodikarbonamidi?

Atsodikarbonamidi on kemiallinen yhdiste, jonka molekyylikaava on C2H4O2N4. Se on keltaisesta oranssinpunaiseen vaihteleva, hajuton, kiteinen jauhe. Elintarvikelisäaineena se tunnetaan E-numerolla E927.
Atsodikarbonamidia käytetään elintarvikelisäaineena, jauhojen valkaisuaineena ja parannusaineena. Se reagoi kosteiden jauhojen kanssa hapettimena. Wikipedia kertoo, että tärkein reaktiotuote on biurea, urean johdannainen, joka on stabiili leivonnan aikana. Toissijaisia reaktiotuotteita ovat semikarbatsidi ja etyylikarbamaatti.

Atsodikarbonamidin pääasiallinen käyttö on vaahtomuovien valmistuksessa lisäaineena. Atsodikarbonamidin terminen hajoaminen johtaa typpi-, hiilimonoksidi-, hiilidioksidi- ja ammoniakkikaasujen kehittymiseen, jotka jäävät kuplina kiinni polymeeriin muodostaen vaahdotetun kappaleen. Muoveissa, synteettisessä nahassa ja muissa käyttötarkoituksissa käytetty atsodikarbonamidi voi olla puhdasta tai muunnettua. Tämä on tärkeää, koska modifiointi vaikuttaa reaktiolämpötiloihin. Puhdas atsodikarbonamidi reagoi yleensä noin 200 celsiusasteen lämpötilassa. Muovi-, nahka- ja muussa teollisuudessa käytetty modifioitu atsodikarbonamidi (keskimääräinen hajoamislämpötila 170 celsiusastetta) sisältää lisäaineita, jotka nopeuttavat reaktiota tai reagoivat alhaisemmissa lämpötiloissa.Atsodikarbonamidi muovien paisutusaineena on kielletty Euroopassa elokuusta 2005 lähtien sellaisten muoviesineiden valmistuksessa, jotka on tarkoitettu suoraan kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

Johtopäätökset

Tarvitaanko tätä yhdistettä todella leivässä? Ei! Onko sillä oikeasti edes suurta merkitystä? Todennäköisesti ei.”

CPSI (Center for Science in the Public Interest) sanoo, että FDA:n pitäisi kieltää atsodikarbonamidi ja sanoo: ”Kaksi epäilyttävää kemikaalia muodostuu, kun leipää, jossa on atsodikarbonamidia, paistetaan. Yksi hajoamistuotteista on semikarbatsidi, joka aiheutti hiirille keuhko- ja verisuonisyöpää, mutta aiheuttaa vähäisen riskin ihmisille. Toinen hajoamistuote, uretaani, on tunnustettu syöpää aiheuttava aine. Kun atsodikarbonyyliamidia käytetään suurimmalla sallitulla määrällä, se johtaa leivässä hieman kohonneisiin uretaanipitoisuuksiin, jotka aiheuttavat pienen riskin ihmisille.”

Mitä siis voi tehdä aflatoksiinien välttämiseksi?

Vältä prosessoituja leipiä; pitäydy leivissä, jotka on valmistettu luonnollisista ainesosista. Lue etiketti! Pikaruoka ei yleensä ole hyvä valinta siitä huolimatta.