Tunnetyhjyyden ymmärtäminen

Elämässäsi voi olla hetkiä, jolloin tuntuu siltä, ettet enää reagoi emotionaalisesti ympäröivään maailmaan. Saatat huomata, että ihmiset tai toiminnot, jotka ennen saivat sinut tuntemaan olosi onnelliseksi, eivät enää saa sinua tuntemaan samoin. Sen sijaan saatat tuntea olosi turtuneeksi tai tuntea olevasi irrallaan ympäristöstäsi. On tärkeää muistaa, että oikealla hoidolla nämä tunteet voivat hävitä.

Mikä aiheuttaa emotionaalista tunnottomuutta?

Tunnetaajuuden puutumiseen on useita syitä. Joitakin yleisiä syitä ovat mm:

• masennus
• ahdistus
• vaikea stressi
• vaikea hermostuneisuus
• Post-traumaattinen stressihäiriö
• jotkut lääkkeet
• Depersonalisoitumishäiriö

On tärkeää huomioida, että joillakin masennusta ja ahdistuneisuutta hoitavilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, joihin voi kuulua emotionaalinen tunnottomuus.

Kun koet stressaavan tilanteen, kehosi voi alkaa vapauttaa stressihormoneja. Nämä hormonit voivat vaikuttaa limbiseen järjestelmääsi, joka on tunteidesi ohjauskeskus, ja ne voivat myös olla vuorovaikutuksessa muiden hormonien kanssa. Molemmat näistä prosesseista voivat johtaa emotionaalisen tunnottomuuden tunteisiin.

Tunnekuumeen hallinta

On parasta hakea ammattiapua emotionaalisen tunnottomuuden perimmäisen syyn selvittämiseksi ja asianmukaisen hoidon saamiseksi. Sillä välin voit tehdä monia asioita, kuten tehdä muutoksia elämäntapoihisi ja käyttäytymiseesi.

Käynti yleislääkärillä

Lääkäri voi arvioida sinut, määrätä joitakin lääkkeitä ja ohjata sinut tarvittaessa mielenterveysalan ammattilaiselle. Hän voi laittaa sinut mielenterveyssuunnitelmaan, mikä tarkoittaa, että Medicare voi auttaa maksamaan enintään 10 istuntoa mielenterveysalan ammattilaisen kanssa. Voit lukea lisää erityyppisistä mielenterveysalan ammattilaisista osoitteessa Healthdirect Australia.

Apua nyt puhelimitse tai verkossa

Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua nyt, käytettävissä on useita puhelinlinjoja ja verkkosivustoja.

Suora apu kriisitilanteessa:

• Hengenpelastuslinja numerossa 13 11 14
• Itsemurhapalvelun takaisinsoittopalvelu numerossa 1300 659 467

Yleistä mielenterveystukea:

• Beyond Blue numerossa 1300 22 46 36
• MensLine Australia numerossa 1300 789 978
• SANE Australia numerossa 1800 18 7263

Terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen

Terveellinen ruokavalio voi auttaa sinua hallitsemaan energiatasojasi ja varmistamaan, että elimistösi saa kaikki tarvitsemansa ravinteet. Lisätietoja saat Australian Guide to Healthy Eating -oppaasta.

Huolehdi riittävästä unesta – hyvät yöunet voivat vähentää riskiäsi sairastua psyykkiseen sairauteen. Jos haluat apua hyvän levon hankkimiseen, lue vinkit hyvän yöunen hankkimiseen.

Kuntoile – säännöllinen kohtuullinen liikunta on yksi parhaista tavoista kohottaa mielialaa. Sinun tulisi pyrkiä vähintään 30 minuuttiin kohtalaista tai intensiivistä liikuntaa useimpina viikonpäivinä.

Yhteydenpito muihin

Ohjautuminen tukijärjestelmääsi, mukaan lukien ystäväsi, perheesi ja työtoverisi, on yksi keino käsitellä tunnetylsyyttä. He voivat auttaa sinua tuntemaan yhteyden uudelleen, ja saatat tuntea helpotusta puhumalla heille oireistasi.

Sstressin hallinta

Sstressi voi olla merkittävä emotionaaliseen tunnottomuuteen vaikuttava tekijä. Yksi parhaista asioista, joita voit tehdä, on aloittaa meditaation tai mindfulnessin harjoittelu, joka auttaa sinua vähentämään stressitasoasi. Jos haluat lisätietoja, lue Mindfulnessista SANE Australiasta.

Muita asioita, joita voit tehdä stressitasojesi vähentämiseksi, ovat mm:

• henkilökohtaisten ja ihmissuhderistiriitojen ratkaiseminen
• tekemällä asioita, joista nautit
• hallitsemalla työmäärääsi
• viemällä aikaa rentoutumiseen

Jos haluat lisätietoja stressin hallinnasta, lue artikkelimme Stressi ja kehosi.

Lähteet

https://www.healthdirect.gov.au/depression

https://www.webmd.com/mental-health/depersonalization-disorder-mental-health

https://www.healthline.com/health/feeling-numb

https://www.healthline.com/health/feeling-numb

Kaikki tämän artikkelin sisältämät tiedot on tarkoitettu vain yleiseen tiedotukseen. Annettuihin tietoihin ei pidä luottaa lääketieteellisenä neuvona, eivätkä ne korvaa tai korvaa neuvonpitoa asianmukaisesti pätevän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.