Kun Neil Armstrong kuoli vuonna 2012, sen syyksi ilmoitettiin virallisesti sydänleikkauksen aiheuttamat komplikaatiot. Seitsemän vuotta myöhemmin hämärämmät olosuhteet ovat kuitenkin tulleet julki.

New York Times kertoi tiistaina saaneensa postitse 93 sivua asiakirjoja, jotka paljastavat kiistan historian kuuluisimman astronautin perheen ja pienen ohiolaisen sairaalan välillä, jossa häntä hoidettiin ja leikattiin.

The Cincinnati Enquirer sai myös nimettömänä lähetetyt asiakirjat.

Lehtien mukaan perhe oli uhannut julkisesti syyttää sairaalaa hoitovirheestä.

Päädyttiin lopulta salaiseen sovintoratkaisuun, jolla vältettiin skandaali: sairaala maksoi kuusi miljoonaa dollaria, josta viisi miljoonaa dollaria meni Armstrongin kahdelle pojalle, Rickille ja Markille, vastineeksi heidän vaikenemisestaan.

Heinäkuussa 2014 lähettämässään sähköpostiviestissä Markin vaimo Wendy, joka on lakimies, uhkasi tulla julkisuuteen Apollo 11 -lennon 45-vuotispäivänä, jolloin Armstrongista tuli ensimmäinen ihminen, joka astui jalkaansa Kuuhun.

”Jos tämä asia tulee julkisuuteen, siitä aiheutuva vahinko päämiehesi maineelle tulisi paljon kalliimmaksi kuin mikään valamiehistön tuomio, jota voimme kuvitella”, hän kirjoitti Cincinnati Enquirerin mukaan.

”Mikään instituutio ei halua olla etäisesti yhteydessä yhden Amerikan suurimman sankarin kuolemaan”, Armstrongin lastenlasten asianajaja Bertha Helmick perusteli perintöoikeudenkäynnissä Timesin mukaan.

Mutta Armstrongin leski Carol, hänen toinen vaimonsa, halusi, että tiedettäisiin, ettei hän ole osa sopimusta.

Juttu koski Ohion Fairfieldissä sijaitsevan, nykyään Bon Secours Mercy Health -sairaalaryhmään kuuluvan sairaalan päätöstä olla siirtämättä Armstrongia välittömästi leikkaukseen, kun hänellä alkoi esiintyä nopeaa sisäistä verenvuotoa useita päiviä sepelvaltimon ohitusleikkauksen jälkeen.

Alkuperäinen päätös ohitusleikkauksen tekemisestä on myös kyseenalaistettu.

Sairaalan edustaja kertoi Enquirer-lehdelle, että yksityiskohtien julkaiseminen oli ”suuri pettymys”.

Käteistä?

Hoitovirheoikeudenkäyntien korvaukset ovat Yhdysvalloissa tavallisia: Stanfordin oikeustieteen professorin Michelle Mellon mukaan vain noin 5 prosenttia päätyy oikeuteen. Sairaalat on vakuutettu riskiä vastaan.

Mellon mukaan suurin lääkärin vuonna 2018 tekemä sovinto, joka koski 80-vuotiaan miehen kuolemaa, oli 1,49 miljoonaa dollaria ja mediaani 145 000 dollaria.

Kaikki tällaiset tapaukset ilmoitetaan National Practitioner Data Bank -tietopankkiin, mutta sairaaloiden tekemiä sovintoja, jotka ovat harvinaisia, ei ilmoiteta.

Toisen asiantuntijan, Teksasin yliopistossa Austinissa työskentelevän William Sagen mukaan: ”Kuuden miljoonan dollarin sovinto, joka liittyy kansalaisen kuolemaan, ei vaikuta minusta epätavallisen suurelta.”

Tapaus korostaa Armstrongin nimen brändiarvoa, mutta myös yleisemmin NASA:n kulta-aikakauden astronauttien arvoa.

Kun Armstrongin pojat myivät kolmessa viimeaikaisessa huutokaupassa tuhansia isänsä henkilökohtaisia esineitä, tuotto oli Heritage Auctions -yhtiön mukaan yli 12 miljoonaa dollaria.

Pojat kertoivat AFP:n haastattelussa viime vuonna, että he halusivat perustaa säätiön, josta he aikoisivat lahjoittaa osan hyvään tarkoitukseen.

Muutkin kuukävijät ovat rahastaneet.

Buzz Aldrin, joka seurasi Armstrongia Kuuhun, saa speaking.com-sivuston mukaan 50 000-75 000 dollarin palkkion konferensseihin osallistumisesta.

”Hän pyytää yksityiskonetta, hän pyytää VIP-majoitusta, ja hän saa sen, koska ihmiset haluavat tavata Buzz Aldrinin”, Francis French, joka on kirjoittanut useita avaruushistoriaa käsitteleviä kirjoja, muun muassa yhden Apollo 15:n miehistöstä, jota moitittiin siitä, että he yrittivät ansaita rahaa Kuuhun vietyjen postimerkillä varustettujen nimikirjoitettujen kirjekuorien myynnistä.

Frenchin mukaan ei ole mikään salaisuus, eikä sitä pidetä salakavalana, että entiset astronautit etsivät keinoja tienata rahaa uransa päätyttyä. Muuten he joutuisivat turvautumaan vain suhteellisen vaatimattomiin sotilas- tai virkamieseläkkeisiinsä.

French lisäsi tuntevansa Armstrongin perheen, eikä heitä motivoi raha.

Charlie Duke, yksi neljästä elossa olevasta kuukävijästä, pyysi huhtikuussa AFP:ltä 5 000 dollaria haastattelusta.

”Markkinat ovat olemassa. He veloittavat sen, mitä saavat”, George Washingtonin yliopiston avaruuspoliittisen instituutin perustaja John Logsdon sanoi AFP:lle. ”Nämä kaverit riskeeraavat loppujen lopuksi henkensä, enkä näe mitään väärää siinä, että he hyötyvät siitä.”

Omalla astronauttiuransa jälkeisellä urallaan Armstrong eli elämää parrasvalojen ulkopuolella ja vähemmän mainostettuna. Jos hän käytti kuuluisuuttaan, se oli lähinnä hänen alma materinsa, Purduen, hyväksi.

Purdue keräsi 250 miljoonaa dollaria suuren varainhankintakampanjan ansiosta, jota hän oli mukana johtamassa 1990-luvulla, yliopisto kertoi AFP:lle.

HANKI UUTISIA sormiesi ulottuville ja lataa News24-sovellus Androidille tästä nyt. Hanki se iPhonelle täältä.

PITÄÄN PÄIVITETTYNÄ uusimmista uutisista tilaamalla ILMAINEN uutiskirjeemme.

– SEURAA News24:ää Twitterissä