National Gallery of Art

Vuonna 1803, 20-vuotiaana, Christoffer Wilhelm Eckersberg lähti Kööpenhaminaan opiskelemaan Alankomaiden kuninkaalliseen taideakatemiaan. Vierailtuaan Pariisissa, jossa hän opiskeli Jacques-Louis Davidin (1748-1825) johdolla, ja Roomassa, jossa hänestä tuli osa kansainvälistä taiteilijaryhmää, joka harjoitti plein air -maalausta, hän palasi Alankomaiden kuninkaalliseen akatemiaan ensin professoriksi ja myöhemmin johtajaksi. Eckersbergiä kutsutaan usein tanskalaisen maalaustaiteen isäksi, koska hän vaikutti nuorten taiteilijoiden sukupolveen, joka liitettiin tanskalaisen maalaustaiteen kultakauteen 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Merkittävä osa siitä, mitä tiedämme Eckersbergin työmenetelmistä, on peräisin taiteilijalta itseltään. Monien ulkomailta kirjoittamiensa kirjeiden lisäksi hän kirjoitti kaksi perspektiiviä käsittelevää kirjaa ja piti laajoja henkilökohtaisia päiväkirjoja. Roomassa ollessaan Eckersberg kirjoitti työstään kirjeessä ystävälleen J. F. Clemensille: ”Aion tehdä kokoelman Rooman ja sen ympäristön monista viehättävistä osista kauneimmista. Olen työstänyt niitä koko kevään. Minulla on jo melkein puolikymmentä pientä luonnosta valmiina, jotka kaikki valmistuivat paikan päällä luonnon jälkeen. Rajoitan itseni erityisesti arkkitehtonisiin asioihin.” Vuonna 1814 maalattu View of the Cloaca Maxima, Rome syntyy tästä kokemuksesta maalata suorasta havainnosta. Vaikka taiteilija itse viittaa tällaisiin maalauksiin luonnoksina, tämän maalauksen erittäin viimeistelty pinta ja huolellinen siveltimen käyttö viittaavat muuhun. Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat paljastaneet maalikerroksen alta laajan grafiittipiirroksen. Maalauksesta välittyy kuitenkin välittömyyden, tuoreuden ja paikkatuntemuksen tunne, joka tyypillisesti liitetään plein air -harjoitteluun.

Roomassa sijaitsevan View of the Cloaca Maxima, Rome -maalauksen huomion keskipisteenä näyttävät olevan pikemminkin arkkitehtoniset linjat ja niiden niveltäminen kuvalliseen tilaan kuin itse kuuluisat rakennukset. Maamerkkejä on vaikea havaita – keskellä etualalla kukkulan rinteiden alle kätkeytyvä muinainen roomalainen viemäriverkosto, keskellä vasemmalla oleva Januksen kaari ja oikealla oleva San Giorgion kirkko sekä taustalla Campidoglio. Eckersbergin kiinnostuksen lineaariseen perspektiiviin ja luontotutkimukseen aiheuttamaa jännitettä, eräänlaista siltaa 1700-luvun ja 1800-luvun ajattelun välillä, lievittää rauhallinen Välimeren valo, joka kylpee maisemassa.

Eckersbergin näyttelyssä tämä kuva oli esillä vuonna 1828 hänen teoksensa Panoraama Roomasta Kolosseumin kolmen kaaren kautta (Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina) riipuksena. Tuon kuuluisan teoksen, View of the Cloaca Maxima, ohella Rooma on yksi hänen todellisista maisemamaalauksen mestariteoksistaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.