Antonio de Montesinos

Antonio de Montesinos tai Antonio Montesino (Espanja, n. 1475 – Venezuela, 1545) oli espanjalainen dominikaanimunkki, joka toimi lähetyssaarnaajana Hispaniolan saarella (nykyiset Dominikaaninen tasavalta ja Haiti). Priorinsa, munkki Pedro de Córdoban, ja Santo Dominigon dominikaanien yhteisönsä tuella Montesinos saarnasi saaren alkuperäiskansojen orjuuttamista ja kovaa kohtelua vastaan. Montesinosin saarnat johtivat siihen, että Bartolomé de las Casas kääntyi ja liittyi dominikaaniritarikuntaan.

Biografia

Montesinosista tuli dominikaanimunkki Pyhän Stefanuksen luostarissa Salamancassa, jossa hän mahdollisesti opiskeli. Hän kuului ensimmäiseen dominikaanilaislähetyssaarnaajien joukkoon, joka lähti Hispaniolan saarelle syyskuussa 1510 Pedro de Córdoban johdolla.

Joulukuun 21. päivänä 1511, neljäntenä adventtisunnuntaina, Montesinos piti kiihkeän saarnan, jossa hän kritisoi espanjalaisen siirtomaa-ajan encomienda-järjestelmän käytänteitä ja tuomitsi Hispaniolalla asuvien taíno-intiaanien hyväksikäytön. Tämä tapahtui 19 vuotta sen jälkeen, kun Kristoffer Kolumbus oli rantautunut saarelle ja Espanja oli alkanut asuttaa sitä.

Ote saarnasta, Santo Domingon vuoden 1982 patsaan alalaidassa

Luettelemalla epäoikeudenmukaisuudet, joita alkuperäiskansat kärsivät espanjalaisten siirtolaisten käsissä, Montesinos julisti, että saarella olevat espanjalaiset ”ovat kaikki kuolemansynnissä ja elävät ja kuolevat siinä sen julmuuden ja tyrannian vuoksi, jota he harjoittavat näiden viattomien kansojen keskuudessa.”

Todistajana olleen Bartolomé de las Casasin mukaan Montesinos kysyi läsnäolijoilta,

Kertokaa minulle, millä oikeudella te pidätte näitä intiaaneja niin julmassa ja kauheassa orjuudessa? Millä oikeudella olette käyneet näin inhottavia sotia tätä kansaa vastaan, joka on toiminut hiljaa ja rauhanomaisesti omilla maillaan? Sotia, joissa olette tuhonneet heistä niin lukemattoman määrän murhilla ja teurastuksilla, joista ei ole ennen kuultu. Miksi pidätte heitä niin sorrettuina ja uupuneina, antamatta heille tarpeeksi syötävää tai parantamatta heitä sairauksista, joita he saavat liiallisesta työstä, jota annatte heille, ja he kuolevat, tai pikemminkin te tapatte heidät, poimiaksenne ja hankkiaksenne kultaa joka päivä.”

Santo Domingon veljesten vastalauseiden ensimmäinen seuraus oli kuningas Ferdinand II:n käsky, jonka mukaan Montesinosinon ja muut dominikaanit, jotka kannattivat Montesinosinoa, olisi lähetettävä takaisin Espanjaan. Ferdinand viittasi aluksi Montesinoksen saarnoihin ”uudenlaisena ja perusteettomana asenteena” ja ”vaarallisena mielipiteenä, joka tekisi paljon vahinkoa kaikille tuon maan asioille.”

Palattuaan Espanjaan Montesinos ja hänen seuralaisensa saivat taivuteltua kuninkaan vakuuttuneeksi kantansa oikeellisuudesta. Tämän seurauksena kuningas kutsui koolle toimikunnan, joka julkisti Burgosin lait, ensimmäisen säännöstön, jolla suojeltiin alkuperäiskansoja, säädeltiin heidän kohteluaan ja käännyttämistään sekä rajoitettiin espanjalaisten siirtomaaherrojen heihin kohdistamia vaatimuksia.

Kesäkuussa 1526 isä Anthony de Cervantesin ja isä Bartolome de Las Casasin kanssa 500 siirtolaista lähti Lucas Vásquez de Ayllónin johdolla perustamaan San Miguel de Guadalupea. Tämä lähetysasema sijaitsi mahdollisesti James-joen varrella, jonne englantilaiset sittemmin perustivat Virginian siirtokunnan Jamestownin; toiset historioitsijat uskovat sen sijainneen lähempänä nykyistä Savannahia Georgiassa. Nämä dominikaanit viettivät messua ensimmäistä kertaa nykyisissä Yhdysvalloissa.

Ayllónin kuoltua (lokakuussa 1526) siirtokunta hylättiin. Montesinos ja 150 muuta eloonjäänyttä palasivat San Domingoon. Helpsin ”Spanish Conquest in America” -teoksen mukaan hän lähti Santa Ana de Coroon (Venezuela) noin vuonna 1528 kahdenkymmenen dominikaaniveljensä kanssa saksalaisen Augsburgin Welserin retkikuntaan. Hänen loppuelämästään tiedetään vain vähän muuta kuin että hän kuoli ”marttyyrikuoleman” Venezuelassa joskus vuoden 1545 tienoilla, mihin viittaa hänen Salamancan Pyhän Stefanuksen luostarissa pitämänsä ammatinharjoittamisrekisterin marginaalissa oleva merkintä, jossa lukee: ”Obiit martyr in Indiis”.

Suuri patsas, joka esittää Montesinosta pitämässä saarnaansa, on pystytetty Dominikaanisessa tasavallassa sijaitsevan Santo Domingon rantakadulle. Mereen päin katsova, 15 metriä korkea kivi- ja pronssipatsas on meksikolaisen kuvanveistäjän Antonio Castellanosin suunnittelema. Meksikon hallitus lahjoitti sen Dominikaaniselle kansalle, ja Meksikon ja Dominikaanisen tasavallan presidentit omistivat sen vuonna 1982.