Harkitse, että normaali IQ-pistemäärä sijoittuu välille 85-115, joka on noin 70 % väestöstä (ja vain 15 %:lla ihmisistä on vähintään 115 IQ), kun taas laajennettu keskimääräinen IQ-arvoalue käsittää yleensä ne, jotka sijoittuvat välille 80-119, joka on ”x” % väestöstä. International High IQ Society -järjestön jäseneksi pääsee, jos älykkyysosamäärä on vähintään 125, kun taas Mensan (korkean älykkyysosamäärän järjestö, joka edustaa 2 prosenttia väestöstä) jäseneksi pääseminen edellyttää, että älykkyysosamäärä on kaksi keskihajontaa keskimääräistä korkeampi (eli vähintään 130). Kellokäyrän alemman pään osalta tätä tarkastellaan myöhemmin postauksessa (samoin kuin oikeampaa jaottelua muusta jakaumasta).
Mitä nämä luvut sitten tarkoittavat? Eli periaatteessa mitä 100 IQ:lla voi tehdä? On käynyt ilmi, että on tehty monia tutkimuksia, joissa keskimääräiset ÄO-pisteet on yhdistetty korkeakouluopintojen suorittamiseen, SAT-pisteisiin ja GRE-pisteisiin (jätetään hetkeksi syrjään ongelmalliset elementit, joita voimme tutkia myöhemmin). Mitä tulee pääaineisiin, tutkimukset ovat osoittaneet, että tiettyihin pääaineisiin pitkälle menevien tai ne loppuunsaattaneiden henkilöiden ja älykkyysosamäärän välillä on vahva korrelaatio. Jakauma on seuraava:
Top End of Spectrum
-Fysiikka & Tähtitiede (133)
-Matemaattis-matemaattiset tieteet (130)
-filosofia (129)
-Materiaalitekniikka (129)
-Taloustiede (128)
-Kemiantekniikka (128)
-Muut tekniikan alat (128)
-Konetekniikka (126)
Spektrin alapää
-hallinto (107)
-kotitalous (106)
-erityinen (106)
-oppilaanohjaus (105)
-varhaiskasvatus (104)
-sosiaalityö (103)
Ollakseen mukana korkeakouluopiskelussa ja menestyäkseen, on todettu, että älykkyysosamäärä on 110-115. Jos henkilö, jonka älykkyysosamäärä on 110-115, yrittäisi opiskella fysiikkaa & tähtitiedettä, on todettu, että hän joutuisi nopeasti vaikeuksiin ja joutuisi todennäköisesti keskeyttämään opinnot (tai jättämään ne kesken) jo varhain. Hän menestyisi kuitenkin muissa yliopistollisissa pääaineissa, joista osa lueteltiin aiemmin. Sitten yksilön, jonka perus ÄO on 100, ei ole osoitettu (tällä hetkellä) kykenevän menestyksekkäästi opiskelemaan yliopistossa.
Jotta tämä voidaan esittää käytännön tasolla, otetaan esimerkkinä ne, joiden ÄO on 2 standardipoikkeamaa aikuisväestön normista (2 % väestöstä), tai fysiikan & tähtitieteen yhdistettynä matemaattis-luonnontieteellisiin pääaineopintoihin (tiiviisti perässä tulevat filosofian ja tietyt insinööritieteiden pääaineopinnot, mutta rajoitamme keskustelumme raja-arvon ylittäneisiin). Tämä osoittaa, että jos ottaisimme satunnaisotoksen sadasta aikuisesta, noin kahdella heistä olisi tällä hetkellä mieli, joka kykenisi monimutkaisen analyysin tai tilastollisen mekaniikan tekemiseen tarvittavaan ”aivotehoon” (mikä vastaa ylemmän tason fysiikan tai matematiikan pääaineopiskelijoiden kognitiivisia kykyjä). Mitä tulee siihen, miltä älykkyysosamäärä 110 näyttäisi käytännössä, tällainen henkilö joutuisi (tällä hetkellä) kamppailemaan valtavasti saadakseen valtiotieteellisen tutkinnon, jos hän ylipäätään pystyisi siihen (älykkyysosamäärä 120), kun taas hän pystyisi saamaan tutkinnon liiketalouden (114), kasvatustieteen (110) jne. alalla. Katso lisätietoja täältä: https://thetab.com/us/2017/04/10…
Nyt ÄO:n yhteydet standardoituihin testeihin, kuten SAT ja GRE, ovat myös varsin mielenkiintoisia – jatketaanpa SAT-pisteiden tapauksen tutkimista. Käytämme 1600 pisteen standardia (Huomautus: linkki 2400:n ja 1600:n pisteen standardien välisiin muunnoksiin annetaan kohdassa Lähteet, jos joku on utelias). Ajatelkaamme, että SAT:n pistemäärä 925 (väitetään) vastaavan älykkyysosamäärää 100. Tässä on hahmotelma Bellin käyrän keskeisistä kohdista:
IQ, SAT, merkitys
- 55, 400, koulutettavissa oleva keskivaikea kehitysvammainen
- 66, 525, lievä kehitysvammainen
- 75, 630, rajamailla oleva kehitysvammainen
- 87, 775, tylsä
- 100, 935, keskiverto
- 113, 1100, Kirkas
- 120, 1200, Erittäin kirkas
- 130, 1310, Erittäin kirkas
- 141, 1445, Loistava
- 151, 1575, Erittäin loistava
Mukavuuden vuoksi muutamat luvut muunnettu 2400 pisteen asteikolle (muunnoskaavio täällä- https://blog.prepscholar.com/new… ):
IQ, SAT
- 75, 820
- 87, 1020
- 100, 1260
- 113, 1510
- 120, 1670
- 130, 1840
- 141, 2070
- 151, 2340
Tästä linkistä löydät ÄO-vertailutaulukon, jossa esitetään ÄO-alueet ja niitä vastaavat tyypilliset kyvyt: https://www.easycalculation.com/…
Alhaalla on transkriptio hahmotelmasta (ÄO-alue, Luokka, Tyypillinen kyky):
- 0-24
Syvästi kehitysvammainen
Kyky kommunikoida, syödä, peseytyä, pukeutua ja käydä wc:ssä on rajoittunut tai puuttuu kokonaan.
- 25-39
Laajamittainen kehitysvammaisuus
Rajoitettu kyky kommunikoida, syödä, kylpeä, pukeutua ja käydä vessassa. Ei akateemisia taitoja.
- 40-54
Keskivaikea kehitysvammaisuus
Joitakin itsenäisiä itsehoitotaitoja ja hyvin alkeellisia akateemisia taitoja.
- 55-69
Leppo kehitysvammaisuus
Kykenee yleensä pukeutumaan/kylpemään itsenäisesti ja kykenee suorittamaan yksinkertaisia tehtäviä. Peruskoulun akateemiset opinnot.
- 70-79
Rajaviiva
Voi elää itsenäisesti vaikeuksien kanssa. Pystyy tekemään yksinkertaisia ja toistuvia töitä.
- 80-89
Alhainen Keskiarvo
Voi suorittaa ammatillisen koulutuksen ja elää itsenäisesti.
- 90-109
Keskiarvo
Voi vaikeuksin suorittaa lukion ja korkeakoulun.
- 110-119
Korkea Keskitaso
Tyypillinen taso korkeakoulututkinnon suorittaneille.
- 120-129
Korkeaasteinen
Tyypillinen taso tohtorin tutkinnon suorittaneille.
- 130-144
Lahjakas
Kykenee ymmärtämään erittäin, monimutkaista akateemista aineistoa.
- 145-159
Nero
älylliset kyvyt ja kykenee katsomaan tunnettuja tosiasioita pidemmälle.
- 160-175
Erikoisnero
Erikoislahjakkuus, kuten Albert Einstein
Lähteet
- www.jstor.org.pitt.idm.oclc.org/stable/40064304?pq-origsite=summon
- https://www.nytimes.com/roomfordebate/2011/12/04/why-should-sats-matter/the-sat-is-a-good-intelligence-test
- http://open.lib.umn.edu/intropsyc/chapter/9-1-defining-and-measuring-intelligence/
- open.lib.umn.edu/intropsyc/chapter/9-2-the-social-cultural-and-political-aspects-of-intelligence/
- open.lib.umn.edu/intropsyc/chapter/9-4-chapter-summary/