Tavoitteet: Tutkia kvantitatiivisesti ilmateitse leviävän metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) esiintymistä sairaalaympäristössä ja suorittaa MRSA-isolaattien fenotyypitys ja genotyypitys MRSA:n epidemiologian tutkimiseksi.

Suunnittelu: Ilmanäytteet otettiin ilmanäytteenottimella; näytteet otettiin esineiden pinnoilta leimaamalla tai pyyhkimällä. MRSA-isolaattien epidemiologinen tutkimus tehtiin antibioottiherkkyystestillä, koagulaasityypityksellä ja pulssikenttägeelielektroforeesilla.

Asetelma: Kolme yhden potilaan huonetta 37-paikkaisessa korva-, nenä-, kurkku-, pään- ja kaulakirurgian yksikössä.

Potilaat: Kolmella potilaalla, joilla oli levyepiteelisoluinen pään ja kaulan syöpä, havaittiin MRSA:n kolonisaatio tai infektio leikkauksen jälkeen.

Tulokset: MRSA-näytteet kerättiin yhden potilaan huoneiden ilmasta sekä lepoaikana että lakanoiden vaihdon aikana. MRSA-isolaatteja havaittiin kaikissa vaiheissa (vaiheesta 1 vaiheeseen 6 ). Noin 20 prosenttia MRSA-hiukkasista oli alle 4 mikrometrin hengitettävyysalueella. Metisilliinille resistenttiä S aureusta eristettiin myös MRSA-infektiopotilaiden huoneiden elottomista ympäristöistä, kuten lavuaareista, lattioista ja lakanoista, sekä potilaiden käsistä. Epidemiologinen tutkimus osoitti, että osastollamme esiintyneet MRSA:n kliiniset isolaatit olivat samaa alkuperää ja että ilmasta ja elottomista ympäristöistä saadut isolaatit olivat identtisiä niiden MRSA-kantojen kanssa, jotka aiheuttivat infektion tai kolonisaation sairaalapotilailla.

Päätelmät: Metisilliinille resistentti S aureus kierrätettiin potilaiden, ilman ja elottomien ympäristöjen välillä erityisesti silloin, kun huoneissa oli liikettä. Ilman kautta leviävällä MRSA:lla voi olla merkitystä MRSA-kolonisaatiossa nenäontelossa tai hengitysteiden MRSA-infektioissa. Ilman kautta leviävän MRSA:n leviämisen estämiseksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin sairaaloiden nosokomiaalisten MRSA-infektioiden hallitsemiseksi.