Metaani kasvihuonekaasuna

Tämän raportin tavoitteena on käsitellä ilmastonmuutosta keskittymällä metaaniin (CH4), joka on kasvihuonekaasu, jolla on suuri ilmaston lämpenemispotentiaali. Metaani on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu pitoisuuden ja ilmastovaikutusten suhteen. Tämä korostaa, että on tärkeää keskittyä prosesseihin, joilla voidaan alentaa metaanin pitoisuutta ilmakehässä, jossa sitä pidetään merkittävänä ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Tämä voidaan saavuttaa päästöjen välttämisellä, talteenotolla, lieventämisellä, talteenotolla ja polttamisella tai käytöllä (yhdistelmällä).Tämä katsaus on itsessään merkittävä myös tieteellisen prosessin kannalta. Suppea kirjallisuuskatsaus mahdollisti kartoitusrakenteen (manuaalisen) määrittelyn. Tekstinlouhintatyökalujen avulla tätä rakennetta voidaan nyt soveltaa laajempaan joukkoon tieteellisiä asiakirjoja. Tällainen skaalaaminen rikastuttaa kartoitusta ja auttaa parantamaan kartoitusrakennetta. Tämä tehostettu tiedonkeruu puolestaan johtaa meneillään olevien toimien parempaan kartoittamiseen ja siten myös niiden puutteiden kartoittamiseen.Katsauksessa analysoitiin 109 tieteellistä tiedonantoa, jotka kartoitettiin eri ulottuvuuksilla: – asiakirjatyypeittäin: 17 asiakirjassa tarkasteltiin erityisiä metaaniin liittyviä näkökohtia;- ympäristön mukaan (esim. ilmakehä, maaperä, makea vesi ja suolainen vesi) ja näissä ympäristöissä olevan metaanin lähteen mukaan;- prosessin mukaan: metaanintuotanto metaanogeneesin avulla, metaanin absorptio erottamista tai varastointia varten, geneettiset lähestymistavat sekä metaanitrofia, metaanin hapettuminen ja metaanin muuntaminen;- sivu- ja rinnakkaistuotteet, kuten karbonaatit, kromaatti, kupari, rauta, mangaani, typpioksiduuliyhdisteet (N2O, NOx), ammoniakki, nitraatti, rikki ja sulfaatti, mutta myös polttoaineet ja kemikaalit, kuten maitohappo, metanoli ja asetaatti;- eläviin organismeihin ja mikro-organismeihin tukeutuvat teknologiat, kuten biohiili, biologinen suodatus, mädättämöt, mikrobikennot, mikrobikennot ja asiaankuuluvat geneettiset teknologiat (esim.esim. seuraavan sukupolven sekvensointi) tai jotka perustuvat ((epä)orgaanisiin) materiaaleihin, kuten kalvoihin, sorbentteihin tai painevaihteluabsorptioon;- kehitysvaiheen mukaan: demonstraatio- tai kaupalliset hankkeet, patentit, arviot metaanipäästöjen vähentämispotentiaalista, kvantifioidut kustannukset, muut taloudelliset näkökohdat, ohjelmat ja yhteistyökumppanuudet.Katsaus tarjoaa luettelon mahdollisista teknologioista, ja se muodostaa askeleen kohti kustannustehokkaimpia lähestymistapoja metaanipäästöjen vähentämiseen. Siinä yksilöidään prosesseja ja teknologioita metaanin biologista hapetusta varten sekä metaanin talteenottoa ja hallittua biometaanin tuotantoa varten. Siinä korostetaan kuitenkin myös sitä, miten laaja aihe on ja miten paljon kysymyksiä on vielä avoinna. Siksi tässä katsauksessa kehotetaan tekemään lisää ja kohdennetumpia tutkimuksia. Merkittävimmät tutkimukset ovat seuraavat:- meneillään olevat ponnistelut kasvihuonekaasulähteiden alueellisen/maantieteellisen jakauman perusteelliseksi määrittämiseksi, jotta voidaan paremmin ymmärtää kunkin kasvihuonekaasun, lähteen ja sektorin osuus ilmaston lämpenemisestä;- mikro-organismien rooli metaanin tuotannossa ja sen vaikutusten lieventämisessä sekä tällaisten luonnollisten prosessien geneettisen muokkaamisen eettisyys;- metaanin anaerobisen hapettamisen ja denitrifikaatioprosessien yhteisistä prosesseista saatavan lisäarvon hyödyntäminen, mikä johtaisi sekä dityppioksiduulin että hiilimoniumin (CH4) kuluttamiseen, jotka molemmat ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja;- kasvihuonekaasujen talteenotto-/kulutusmenetelmän kehittäminen ilmassa, joka tapahtuu hiilidioksidia (CO2 ) sisältävän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavan hiilidioksidin (CO2 ) ohella ja/ tai hiilidioksiidin kanssa.Teknologia on mahdollistaja. Jos edellä mainitut teknologiset pullonkaulat saadaan poistettua, taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset hyödyt voidaan saavuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.