Meksikonlahti
|
|||
---|---|---|---|
(Meksikonlahti) | |||
IHO:n valtameri tai merenranta (id.n:o: 26) | |||
Meksikonlahti.No. id.: 26) | |||
Meksikonlahti.gif Satelliittinäkymä Persianlahdesta (NASA) |
|||
Geografinen / hallinnollinen sijainti | |||
Ocean | Ocean Atlantti | ||
Kontinentti | Pohjois-Amerikka | ||
Islanti (raja) | Kuuba | ||
Ekoralue | —- | ||
Maa(t) | Meksiko Amerikan yhdysvaltojen lippuYhdysvallat Amerikan yhdysvaltojen lippu Amerikan yhdysvaltojen lippuAmerikan yhdysvaltojen lippu Yhdysvallat Amerikan yhdysvallatAmerikan Yhdysvallat Yhdysvallat Kuuba |
||
Divisioona (fi) | Alabama (Yhdysvallat) Florida (Yhdysvallat) Louisiana (Yhdysvallat) Louisiana (Yhdysvallat) Mississippi (USA) Texas (USA) Tamaulipas (MEX) Veracruz (MEX) Tabasco (MEX) Campeche (MEX) Yucatán (MEX) |
||
Vesistö veden | |||
lähimeri | Karibianmeri ja Atlantti | ||
Sisäsaaret | Perezin saari (Los Alacranesin riutta), Florida Keys ja Bermejan saari | ||
Ojitetut joet | —– | ||
Pinta-ala | 1.550.000 km² | ||
Maksimisyvyys | 4384 m (Sigsbeen kaivanto) | ||
Vesieläinten esiintymät | |||
Syvyys | 4384 m (Sigsbeen kaivanto) | ||
Lahdet ja lahdet | Campechenlahti ja Apalachee Bay | ||
Straits | Yucatanin kanaali (Karibianmeren kanssa) ja Floridan salmi (Atlantin kanssa) | Floridan salmi | |
Straits | Yucatanin kanaali (Karibianmeren kanssa). Florida (Atlantin kanssa) | ||
Muut piirteet | Jukatanin ja Floridan niemimaat | ||
Muut tiedot | |||
Muut piirteet | Jukatanin ja Floridan niemimaat | ||
Muut tiedot | |||
Ensimmäinen tutkimusmatka | Amerigo di Vespucci (1497) | ||
IHO-numero | 26 | ||
Press
|
Meksikonlahti. Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kuuban rannikoiden välinen merialue. Meksikon osavaltiot, joilla on rantaviiva Persianlahden rannikolle, ovat: Tamaulipas, Veracruz, Tabasco, Campeche, Yucatan. Yhdysvaltain osavaltiot ovat: Florida, Alabama, Mississippi, Louisiana ja Texas. Kuuban saari sijaitsee Persianlahden itäosassa, joka johtaa Persianlahdesta Atlantin valtamereen, kun taas lännessä sijaitseva Jukatanin niemimaa erottaa Persianlahden Karibianmerestä.
Maantiede
Meksikonlahti on viereisen Karibianmeren tavoin Atlantin valtameren merialue, jota Amerikan manner ja saaret ympäröivät lähes kokonaan. Tästä syystä sitä kutsutaan joskus myös ”amerikkalaiseksi Välimereksi”. Meksikonlahdella on laajoja mannerjalustoja, jotka ulottuvat syvälle mereen, kun taas Karibianmeren mannerjalustat ovat pienempiä ja päättyvät 2 000-3 000 metrin syvyyteen ulottuviin kuiluihin. Molempia meriä koskevia tieteellisiä tutkimuksia on tehty runsaasti, mutta niiden geologisen evoluution historiassa on edelleen merkittäviä aukkoja. Karibianmerellä esiintyy yksittäisiä seismisiä tapahtumia ja tulivuorenpurkauksia, mutta Meksikonlahden allas on geologisesti vakaampi.
Kummatkin merialueet ovat yhteydessä Atlantin valtamereen lukuisten salmien ja väylien kautta. Vesimassojen vaihto eri merialtaiden välillä on kuitenkin vähäistä, koska yhteysalueet ovat yleensä matalia. Jukatanin kanava yhdistää Karibianmeren ja Meksikonlahden. Karibianmeren vedet ovat kirkkaita ja vähäsuolaisempia kuin Atlantin vedet, ja ne virtaavat vastapäivään. Vesi virtaa Karibialle pääasiassa Pienten Antillien salmien kautta, jossa se lämpenee ja poistuu alueelta Jukatanin kanavan kautta kohti Meksikonlahtea. Nämä vedet muodostavat Golfvirran lähteet täällä. Karibianmeri sijaitsee pohjoisten pasaatituulien vyöhykkeellä, joten sille on ominaista, että siellä puhaltavat jatkuvasti itätuulet. Runsaimmat sateet esiintyvät kuumana trooppisena kesänä. Tämä on myös aika, jolloin useimmat Atlantilta tulevat hurrikaanit laskeutuvat Amerikan Välimeren alueelle, kun taas paikallisesti muodostuvat trooppiset syklonit ovat harvinaisia.
Meksikonlahden ja Karibianmeren lämpimissä vesissä sijaitsee yksi maapallon upeimmista ja biologisesti monimuotoisimmista ekosysteemeistä. Harvinaisten lajien, kuten manaattien, leikkisien täplädelfiinien ja jättimäisten valashaiden lisäksi alueella on merikilpikonnia, alligaattoreita ja useita kurkilajeja. Erityisesti Meksikonlahti on tunnettu kalarikkaudestaan, ja tärkeimpiä kalalajeja ovat esimerkiksi meritaimen, lohi, meriantura, meriantura, makrilli, tonnikala, purjekala, mojarra, hammasahven ja cubera.
Alue kärsii vakavista ympäristöongelmista. Matkailu, urheilukalastus ja kaupallinen kalastus ovat jo tuhonneet joitakin pieniä korallisaaria. Paikalliset katkaravunpyytäjät ottavat yhteen kilpikonnien suojelijoiden kanssa, ja luonnonsuojelijat ovat huolissaan uhanalaisten lajien suurista sivusaaliista. Joidenkin pelikaani- ja kurkilajien taantuminen on kuitenkin pysäytetty viime vuosina, ja ympäristöryhmät suojelevat nyt aktiivisesti monia pieniä saaria.
Tuotteet, kuten öljy ja maakaasu, rautamalmi, bauksiitti, sokeri, kahvi ja banaanit, kuuluvat Amerikan Välimeren tärkeimpiin kauppatavaroihin. Tällä merialueella on tuhansia öljynetsintälauttoja ja öljynjalostamoja, minkä vuoksi öljyvuodot ja öljynjalostamopalot ovat lähes väistämättömiä ja vaikeasti hallittavissa. Lisäksi alue on taloudellisesti erittäin riippuvainen Yhdysvaltojen ja Euroopan kaupasta ja matkailuelinkeinosta.
Historia
Jukatanin niemimaan pohjoisrannikkoa vastaavassa osassa Meksikonlahtea, Jukatanin kanaalin suuntaan, putosi tiettävästi 65 miljoonaa vuotta sitten meteoriitti, joka muodosti halkaisijaltaan 180 kilometrin suuruisen kraatterin, nimeltään Chicxulubin kraatteri, ja aiheutti dinosaurusten ja muiden lajien sukupuuttoon kuolemisen.
Merenrajat
Kansainvälinen hydrografinen järjestö (IHO), joka on merien rajaamista käsittelevä korkein kansainvälinen viranomainen, määrittelee maailmanlaajuisessa viitejulkaisussaan ”Limits of oceans and seas” (3. painos 1953) Meksikonlahden (jonka tunnusnumero on 26) seuraavasti: Kaakossa,
Linja, joka yhdistää Cape Catochen majakan (21º37′ pohjoista leveyttä, 87º04′ läntistä pituutta) Cape Antonion majakkaan Kuubassa, kulkee saaren poikki pituuspiirille 83º läntistä pituutta ja pohjoiseen tätä pituuspiiriä pitkin Tortugas Secasin eteläkärjen leveyspiirille (24º35′ pohjoista leveyttä), tätä leveyspiiriä pitkin itään Rebecca Shoaliin (82º35’W) ja sieltä Florida Keysin ja Banksin kautta mantereelle Florida Bayn itäpäähän, kaikki Dry Tortugas Soundin ja mantereen vedet katsotaan kuuluvan Persianlahteen.|col2=Lounaassa,
Linja, joka yhdistää Cape Catochen majakan (21º37’N, 87º04’W) Cape Antonion majakkaan Kuubassa, kulkee tämän saaren läpi 83º läntiselle pituuspiirille ja pohjoiseen tätä pituuspiiriä pitkin Kuivien Tortugojen eteläisen pisteen leveyspiirille (24º35’N), tätä leveyspiiriä pitkin itään Rebecca Shoaliin (82º35’W), sieltä matalikoiden ja Florida Keysin kautta mantereelle Florida Bayn itäpäähän, jolloin kaikki Dry Tortugasin ja mantereen kapeat vesialueet katsotaan kuuluvan Persianlahteen.|Valtamerten ja merien rajat. S. 14.
Lähteet
- Yleistä tietoa Meksikonlahdesta
- Keski-Florida tuntee järistyksen 17-09-2009
- Chicxulubin kraatteri ja dinosaurusten sukupuutto. Arcadio Poveda Ricalde, Fernando Espejo Méndez, Mérida, 2007. ISBN 968-5011-78-8
- [http://web.ukonline.co.uk/a.buckley/dino.htm Dinosaurusten sukupuutto A.Buckley. 1997
- [http://web.ukonline.co.uk/a.buckley/dino.htm Dinosaurusten sukupuutto A.Buckley. 1997
- Englanninkielinen käännös on oma. Alkuperäinen englanninkielinen versio on saatavilla verkossa Kansainvälisen hydrografiajärjestön virallisilla verkkosivuilla osoitteessa: http://www.iho.int/publicat/free/files/S23_1953.pdf.