– Discussion:
– voi vähentää mediaalikaaren distraktiota jousiligamentin superomediaalisessa osassa (vähentää ligamenttijännitystä);
– voi tehdä akillesjänteestä paremman invertoijan ja vähemmän subtalarinivelen evertoijan kävelyn aikana;
– kompensoi talo-calcaneus valgusta, ja sitä voidaan käyttää sekä synnynnäiseen että hankittuun pes planukseen;
– ei korjaa talo-navikulaarista subluksaatiota / keskijalkaterän notkistumista;
– tyypillisesti osteotomiafragmentit ovat 1 cm:n liukupaloja;
– kuten Michelson et al. ovat todenneet, mediaalinen liukuosteotomia muuttaa nilkan rasitusvastuksen jakautumismallia, ja se voi
altistaa potilaan ennenaikaiselle nilkkanivelrikolle;
– jotkut ovat esittäneet teorian, että tämä toimenpide korjaa lattajalan epämuodostumaa kiristämällä plantaarifaskiaa;
– kuten Horton et al. totesivat, plantaarifaskian kiristymistä ei tapahtunut mediaalisen calcaneaalisen osteotomian yhteydessä;
– nämä tulokset vahvistettiin Thordarson et al. 1998 samankaltaisessa tutkimuksessa;
– Nyskan ym. raportissa kirjoittajat tekivät antomiatutkimuksen, jossa pyrittiin määrittelemään akillesjänteen osuus
lattajalan epämuodostumaan ja määrittelemään calcaneuksen mediaalisen siirtymäosteotomian vaikutus;
– menetelmät sisälsivät:
– ehjä jalka ilman Achilles-kuormitusta;
– ehjä jalka Achilles-kuormituksella;
– lattajalka ilman mediaalisen calcaneuksen siirtymäosteotomiaa ja ilman Achilles-kuormitusta;
– lattajalka ilman mediaalisen calcaneuksen siirtymäosteotomiaa, mutta Achilles-kuormituksella;
– lattajalka, jossa on mediaalinen calcaneuksen siirtymäosteotomia, mutta ilman Achilles-kuormitusta;
– lattajalka, jossa on mediaalinen calcaneuksen siirtymäosteotomia, mutta Achilles-kuormitus;
– kokeellinen sääriluujalka kehitettiin vapauttamalla sääriluun takaosan jänne, jousiligamentti ja plantaarinen
fascia ja soveltamalla 7000 sykliä aksiaalista väsytyskuormitusta (vaihteluväli 700 – 1 400 N; 1 Hz:n taajuus);
– keskijalan vaiheen simuloimiseksi peroneus longus, peroneus brevis, flexor digitorum longus ja flexor hallucis longus
jänteet otettiin kiinni puristimilla, kytkettiin pneumaattisiin toimilaitteisiin ja kuormitettiin ennalta lasketuilla voimilla;
– jokaisesta vaiheesta otettiin AP- ja lateraaliröntgenkuvat, joista tehtiin seuraavat mittaukset: Talonavikulaarinen peittokulma
, talarin ja ensimmäisen metatarsaaliluun välinen kulma, talocalcaneaalinen kulma ja mediaalisen cuneiformin korkeus;
– vaiheiden 3 ja 4 välillä kaikkien mittausten osalta akillesjänteen kuormitus pahensi lattajalan epämuodostumaa (p < 0.05);
– mediaalisen calcaneus-osteotomian jälkeen (vaiheet 5 ja 6) akillesjänne vaikutti vähemmän kaaren litistymiseen;
– he havaitsivat, että mediaalisella siirtymäosteotomialla on tärkeä rooli litteäjalkaisen epämuodostuman vähentämisessä ja/tai etenemisen viivästyttämisessä;
– he päättelivät, että lattajalassa akillesjänteen kuormitus lisää epämuodostumaa;
– mediaalinen calcaneusosteotomia vähentää merkittävästi tämän jänteen kaarta litistävää vaikutusta ja rajoittaa siten
mahdollista epämuodostuman lisääntymistä;
– Varoitukset:
– varovaisuutta osteotomian loppuunsaattamisessa mediaalisen calcaneuskorteksin läpi ja että se suoritetaan
huolellisesti kontrolloidusti leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden, mukaan lukien kipu, tunnottomuus,
ja hematooman muodostuminen, riskin vähentämiseksi;
– Anatominen tutkimus mediaalisista neurovaskulaarisista rakenteista suhteessa calcaneusosteotomiaan.
Medial arch strain after medial displacement calcaneal osteotomy: an in vitro study.
Effect of medial displacement calcaneal osteotomy on ankle kinetics in a cadaver model.
Effect of calcaneal osteotomy and lateral column lengthening on the plantar fascia. A biomechanical investigation.
Effect of calcaneal osteotomy and plantar fasciotomy on arch configuration in a flatfoot model.
The contribution of the medial calcaneal osteotomy to the correction of flatfoot deformities.
Medial calcaneal osteotomy to the correction of flatfoot deformities.